Mekhanika golovnogo mozga / Mechanics of the Brain

Vsevolod Pudovkin: Механика головного мозга / Mekhanika golovnogo mozga / Mechanics of the Brain (SU 1926).

Vsevolod Pudovkin: Механика головного мозга / Mekhanika golovnogo mozga / Mechanics of the Brain (SU 1926). Ivan Pavlov and his dog.

Popularization of the teachings of Academician Ivan Petrovich Pavlov on the conditioned reflex. Beginning with experiments on dogs and monkeys, gradually moving to observing people. 

Vsevolod Pudovkin: "In 1925, I received my first independent production. It was the film "Mechanics of the Brain", which presented in a popular form the essence of the teachings and experiments of I. P. Pavlov. Once again I encountered the field of scientific thinking, from which I had moved away in my time, but this encounter did not cause any contradictions in me. The movie camera with its all-penetrating eye, the possibilities of editing, allowing the splicing of pieces to reveal the connection between individual phenomena of reality, seemed to me not only a means for describing experiments that had already been carried out, but themselves suggested opportunities for new, independent experiments." Vsevolod Pudovkin: How I became a director.

"There is no need to talk about the colossal social and educational value of the work undertaken. Everyone understands the importance of propaganda of ideas that provide a materialistic basis for the area that is still inevitably connected with the concept of "spirit"." From a conversation with director Pudovkin. Kinogazeta July 28, 1925

"I thought that it would result in vulgarization, but it didn't." I. P. Pavlov

FINNISH FILM ARCHIVE PROGRAM NOTE

Suomen elokuva-arkisto

Finlands filmarkiv

Mehanika golovnovo mozga

Механика головного мозга – Поведение человека и животных

Aivojen mekaniikka / Aivojen mekanismi / Mechanism of the Brain

Neuvostoliitto 1926. Tuotantoyhtiö: Metzhrabnom–Rus. Ohjaus ja käsikirjoitus: Vsevolod Pudovkin. Kuvaus: Anatoli Golovnja. Popularization of the teachings of Academician Ivan Petrovitsh Pavlov. Tieteelliset neuvonantajat: prof. L. Voskresenski, prof. D. Fursikov. 1725 m /20 fps/ 78' 1/1 SEA 35 mm print * e-teksti suomeksi

Shahmatnaja gorjatshka

Shakkikuume

Neuvostoliitto 1925. Tuotantoyhtiö: Metzhrabnom–Rusj.  Ohjaus: Vsevolod Pudovkin ja N. Shpikovski. Käsikirjoitus: N. Shpikovski. Kuvaus: Anatoli Golovnja. Pääosissa: Vladimir Fogel (sankari), Anna Zemtsova (morsian), Jakov Protazanov (apteekkari), Juli Raizman (apteekkarin apulainen), A. Ktorovo (sakotettu kansalainen), M. Zharov (maalari), P. Pakshejev, Fedor Ozep, Z. Daravski, Boris Barnet, F. Ivanov, K. Eggert, J. Raoul Capablanca. 15 min

    Andrew Youdell 3.11.2005: "I used to quote the main theme from the first movement of Kalinnokov's Symphony no 1. Seemed to suit the style of Chess Fever very well." AA: Aivan upea pianoteema, joka sopii elokuvaan.

"Vsevolod Pudovkin ohjasi ensimmäisen elokuvansa Mezhrabom-studion kutsusta vuonna 1925, viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli siirtynyt alalle ja ryhtynyt opiskelemaan elokuvaa.

Ensimmäisen työn oli määrä olla Aivojen mekaniikka, kokoillan tieteellinen elokuva, joka selvittäisi suuren fysiologin Pavlovin ehdollisten refleksien teoriaa. Valmistelutyöt olivat kuitenkin niin pitkät ja hankalat että välillä Pudovkin teki muutamassa päivässä lyhyen komedian Shakkikuume. Tuolloin oli Moskovassa kansainvälinen turnaus, joka täysin vangitsi ihmisten mielet, ja Pudovkinin hupaisa keksintö teki lempeää pilaa tästä joukkoinnostuksesta. Rakastavaiset riitaantuvat, tietenkin shakkipelin takia, ja epätoivoissaan he haluavat tappaa itsensä, mutta intohimo antaa tytölle myrkkypullon sijasta mustan kuningattaren. Sovinto tapahtuu maailmanmestari Capablancan henkilökohtaisen väliintulon ansiosta.

Elokuvan kiinnostavin piirre on tapa jolla Pudovkin leikkauksen avulla lomittaa näytellyt ja suorat jaksot ja saa näin todellisetkin henkilöt "näyttelemään". Monet shakkihullut suostuivat mielellään näyttelemään elokuvassa, mm. ohjaaja Protazanov, joka nähdään apteekkarin osassa. Tämä kepeä, hauska, teeskentelemätön pikku elokuva sai hyvän vastaanoton ja vastoin kaikkia odotuksia sen menestys on osoittautunut kestäväksi.

Mutta vasta elokuvaa Aivojen mekaniikkaa Pudovkin pitää ensimmäisenä varsinaisena elokuvanaan. Hänen mielestään tieteellisellä elokuvalla oli tulevaisuus edessään ja hänen ohjaajanurallaan se merkitsi tärkeää etappia. Pudovkinille ja kuvaaja Golovnjalle työ Pavlovin kokeilujen parissa oli hyvä koulu, jossa muotoutuivat heidän taiteensa keskeiset periaateet: lähikuvien tärkeys (kokeet koirien sylkirauhasista), lähikuvien ja yleiskuvien vuorottelu, koko pudovkinilaisen montaasin erikoinen rytmi.

Mahdollisuus ilmaista tieteellistä ajattelua elokuvan kielen keinoin merkitsi Pudovkinille kaksinkertaista haastetta ja hän kävi työhön tiedemiehen vakavuudella ja taiteilijan kiihkolla. Tulos vastasi odotuksia. Aivojen mekaniikkaa pidetään täydellä syyllä mykänkauden parhaana tieteellisenä elokuvana. Pudovkinilla oli harvinainen lahja tehdä selkeäksi ja ymmärrettäväksi mikä tahansa abstrakti käsite, mikä tahansa teoria ilman että hän koskaan sortui vulgarisoimaan sitä. Hän tartutti vilpittömän kiihkonsa myös yleisöön. Katsojat osoittivat elävää kiinnostusta koirakokeisiin ja diagrammoihin jotka osoittivat refleksien kulun mekanismin. Elokuva sai erittäin suotuisan vastaanoton myös tieteellisen maailman huipuilta ja Pavlovilta itseltään. Myös elokuvan työ oli erittäin onnistunut."

– Luda ja Jean Schnitzerin Pudovkin-teoksesta ("Cinéma d'aujourd'hui", 1966) Sakari Toiviainen