 |
| Toni Kurkimäki: Lapua 1976 (FI 2023) with Linnea Leino (Kaisa Mäkelä) and Konsta Laakso (Matti Holma). |
FI © 2023 Blankface Oy. P: Pekka Pohjoispää, Mikko Jokipii.
D: Toni Kurkimäki. SC: Tuukka Haapamäki. DP: Tero Saikkonen - colour - 2,39:1. Drone operator: Taneli Hiekka. PD: Ilona Lassila. Makeup: Terhi Väänänen. Cost: Elina Vättö. SFX: Konsta Mannerheimo. VFX: Eki Haikka. M: Joona Vainionkulma. Original songs: Harmaa Pardon? S: Toni Kurkimäki, Joni Hakola - Dolby Surround 7.1. ED: Tuukka Haapamäki.
C: Linnea Leino (Kaisa Mäkelä), Konsta Laakso (Matti Holma), Hannu-Pekka Björkman (Aarne Mäkelä), Leo Sjöman (Juhani Stenfors), Johanna Koivu (Liisa), Jussi Lampi (fire chief Tapio), Pirkko Uitto (Rauha Holma), Timo Teem (Reijo Holma), Katri Swan (author), Heikki Kinnunen (Matti Holma today), Matti Mustajärvi (President of the Republic of Finland Urho Kekkonen).
112 min
Premiere: 1 Sep 2023 - distributed by Finnkinon elokuvalevitys.
Viewed at Kinopalatsi 4, Helsinki, Swedish subtitles by Frej Grönholm, licensed for alcoholic drinks K18, 25 Dec 2023
Logline: Joskus sattuma muuttaa elämän.
IMDb synopsis: " On April 13th 1976, a devastating munitions factory accident shook the town of Lapua, Finland. Hundreds of kilograms of gunpowder ignited, causing an explosion that took the lives of 40 workers. Lapua 1976 tells a story of love, life, perseverance, grief and hope in the face of unbelievable calamity. "
AA: The debut feature film by the director Toni Kurkimäki, Lapua 1976 is the first Finnish disaster movie.* A true story, but the characters are fictional. The narrative is based on the same concept as James Cameron's Titanic: young lovers cross class barriers and become identification figures in the epic. They help make the suffering personal. A conventional solution which I accept because it works.
I was impressed already by the trailer. It conveyed a real sense of urgency. Like in Titanic, the disaster occurs after we have been properly introduced to the milieu and the cast. It is important that we have a sense of "before" before moving to the "after" where nothing is the same again. The pyrotechnics and the special and visual effects are shockingly effective in the explosion.
It is a good solution to start the movie with another disaster, a fire, in which we meet the munition factory's volunteer fire department in action, including the male protagonist Matti Holma (Konsta Laakso).
In the cast of characters I like the fact that they are not idealized heroes but complex characters with weaknesses and difficult family situations. Nobody is perfect, but they are doing their best.
Aarne Mäkelä, the director of the factory, a patriarchal old school boss, is played charismatically by the dependable Hannu-Pekka Björkman. This is not a story of a greedy owner compromising safety measures (like Titanic). The factory runs under the control of the Ministry of Defence. There are clues about possible reasons for the disaster, but the cause for the explosion was never established.
Linnea Leino as Kaisa Mäkelä is deeply moving in the female leading role. Flashbacks introduce the tragedy of her teenage love affair with Matti, broken by her father Aarne. The film is her Bildungsroman: she grows up to defy her father and take charge of her own life. In two electrifying scenes, Matti throws the abusive rival Juhani (Leo Sjöman) out, and Kaisa for the first time rebels against her father, thereby winning his admiration.
In these scenes there is something of the true spirit of Pohjanmaa (Ostrobothnia). Pohjanmaa has had a lingering reputation of violence because of the reign of terror of the häjy badmen before the 1870s, but since then, Pohjanmaa has been the province with the least violent crime in Finland. Lapua in the early 1930s was also notorious for the extreme right wing terror of the Lapua Movement, led by the Finnish Mussolini, Vihtori Kosola. Even more importantly, Pohjanmaa has been a major ground for Finnish enlightenment and national awakening with figures such as Anders Chydenius, J. V. Snellman, Zacharias Topelius, J. L. Runeberg and Santeri Alkio. A keyword has always been freedom, including freedom of speech and enterprise, a pioneer of which was Anders Chydenius, a predecessor of Adam Smith.
Lapua 1976 does not discuss these themes but it makes me think about them because of my Ostrobothnian roots. My father was born in Isokyrö (South Ostrobothnia), and my mother's father in Haapavesi (North Ostrobothnia). My own conscious memories start from Vaasa and Isokyrö, and the South Ostrobothnian dialect is a language of love for me since childhood. I don't speak the dialect, but I enjoy it in Lapua 1976. I feel that it is in character in the movie.
In the Lapua Cartridge Factory explosion, 35 of the 40 deceased were women, and it has been commented that in the movie there is not sufficient emphasis on the female viewpoint and agency. A valid point.
What the movie conveys is a powerful and dignified sense of the Lapua community and the shared tragedy. The funeral sequence has epic grandeur. It is an accurate reconstruction of the real event as can be verified from the newsreel footage on display at the Yle Areena Elävä arkisto website ("Lapuan patruunatehtaan räjähdys jätti jälkeensä surun").
One of the most powerful scenes makes me think about Tolstoy's War and Peace, Book Three, where the rivals for Natasha's love, Anatole Kuragin and Andrei Bolkonsky, meet as lethally wounded invalids at the field hospital after the battle of Borodino. In Lapua 1976, the heartbroken rivals Matti and Juhani sink to the cellar floor of the Seinäjoki hospital, because Kaisa is no more.
In the touching finale, the intensity of the presence of Katri Swan and Heikki Kinnunen elevates a brief vignette to timeless transcendence.
Lapua 1976 is a feat of regional film-making. It was produced outside established production structures, without funding from the Finnish Film Foundation and without television commitment. The film-makers took a huge chance, and the production itself is a proud achievement of the Pohjanmaa spirit of enterprise. It has become the most popular film in Pohjanmaa, and one of this year's greatest audience favourites nationwide.
There are rough edges, but because of the passion and the commitment of the film-makers, the film as a whole is a winning and engrossing experience and an enduring commemoration of a national tragedy.
...
* "The sinking of the MS Estonia, the deadliest civil maritime disaster in European waters" (as formulated in IMDb), while crossing the Baltic Sea from Tallinn to Stockholm on 28 September 1994, is the subject of the television series Estonia 1-8 (FI 2023, D: Måns Månsson, Juuso Syrjä), telecast and streamed by MTV Katsomo / C More, the most expensive drama series produced in Finland.
BEYOND THE JUMP BREAK: PRESSBOOK:
SYNOPSIS
Lapua, vuosi 1976. Matti Holma (Konsta Laakso) on töissä patruunatehtaalla - kuten valtaosa paikkakuntalaisista. Kun kotiseudulle palaava tehtaanjohtajan tytär Kaisa Mäkelä (Linnea Leino) aloittaa työt lataamossa, palaavat kipeät muistot menneestä Matin mieleen. Matilla ja Kaisalla on yhteinen menneisyys, suhde, jota Kaisan isä (HP Björkman) ei koskaan hyväksynyt.
Kohtaamiset töissä lähentävät taas Mattia ja Kaisaa keskenään. Vanha rakkaus ei olekaan sammunut. Mutta Kaisa on jo tahoillaan kihlautumassa, ja hänellä on suuri salaisuus. Matti ei halua luovuttaa toivoaan Kaisan suhteen, mutta aamulla, 14. huhtikuuta lataamossa tapahtuu jotakin, joka vavahduttaa koko Suomea. Kohtalokas räjähdys muuttaa rakkaustarinan kertomukseksi rohkeudesta, menetyksistä ja toivosta.
OHJAAJAN SANA
Kuulin Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä ensi kertaa esikouluikäisenä, päiväkodissani joka oli aivan tehtaan vieressä. Näköetäisyydellä leikkipaikastamme oli kuulemma tapahtunut melkein 10 vuotta sitten valtava räjähdys, jossa oli kuollut paljon ihmisiä. Koko juttu kuulosti pelottavalta, mutta samalla keksityltä. Lapuallako? Aivan tässä keskellä kaupunkia?
Uskoin asian todeksi vasta kun sain tietää lisää asiasta. Räjähdys kuului kilometrien päähän. Suuren tavaratalon ikkunat rikkoutuivat paineaallosta. Isäni oli ollut tapahtumahetkellä paikalla. Serkkuni menettivät isänsä räjähdyksessä. Suurin osa kuolleista oli naisia. Presidentti Kekkonen saapui hautajaisiin.
Sitten näin lehtikuvat 40 arkusta Lapuan tuomiokirkon pihalla. Totta se oli, vaikkei siitä juuri kukaan mitään puhunutkaan, vanhasta asiasta joka tapahtui jo pari vuotta ennen syntymääni. Se haluttiin unohtaa. Minäkin unohdin, vaikka kuljin jo autioituvan tehtaan ohi vuosien ajan koululleni, kauppaan, elokuvateatteriin.
Vuonna 2011 entinen patruunatehdas, ”Vanha Paukku” oli ollut kulttuurikeskus jo lähes 20 vuotta ajaessani alueen ohi. Huomasin ajattelevani, mitähän sinä aamuna oikein tapahtui. Missä kohtaa räjähtänyt tehtaan osa sijaitsi? Miten valtava tapahtuma oli kyseessä? Olisipa kiinnostavaa nähdä aiheesta kertova... elokuva.
Tästä alkoi matka, joka johti Lapua 1976 -elokuvan ensi-iltaan. Keräsimme tietoa asiasta vuosien ajan. Kokonaiskuva itse onnettomuudesta alkoi hahmottua pala palalta. Samalla piirtyi kuva tiiviistä työyhteisöstä, jolle kaikki tämä tapahtui. 500 henkeä työllistäneestä kylästä kylän sisällä, joka joutui keskelle sanoinkuvaamatonta hätätilannetta. Kertomatta jääneistä pienistä tarinoista, jotka muuttuivat tiistaiaamuna 13.4.1976 klo 7.42. Oli selvää, että niistä pitäisi kertoa.
Miten kertoa tapahtumasta, joka muutti niin monien elämän täysin? Miten käsitellä tragediaa, joka vaikutti kotikaupunkiini, sukulaisiini, perheeseeni tavalla, joka ei tunnu haavojen auki repimiseltä vaan antaisi mahdollisuuden käsitellä traumaa josta ei koskaan kunnolla puhuttu?
Vaikka tarinaa ja käsikirjoitusta muokattiin vuosien aikana lukemattomia kertoja, keskiössä ovat koko ajan olleet samat henkilöhahmot. Tehdaspalokuntalainen Matti, lataamossa työskentelevä Kaisa, lääkärinä työskentelevä Juhani ja tehtaanjohtaja Aarne. Heidän kauttaan elokuva kertoo ihmisistä, jotka onneen pyrkiessään tekevät virheitä, epäilevät itseään, katuvat päätöksiään kuten kuka tahansa. Konsta Laakson, Linnea Leinon, Leo Sjömanin ja Hannu-Pekka Björkmanin kaltaisten näyttelijöiden ansiosta henkilöhahmoista tulee totta, ja ohjaajana voin vain kiittää heitä siitä omistautuneisuudesta ja tarkkuudesta jolla he hahmojaan lähestyivät.
Samaa ammattimaisuutta ja välittämistä elokuvaa kohtaan osoitti työryhmämme tuotannon kaikissa vaiheissa. Kaikki halusivat tehdä parhaansa, totta kai, mutta aiheen mukanaan tuoma kunnioitus toi tekemiseen selvän oman mausteensa. Tekninen toteutus, aikakaudelle uskolliset lavasteet, vaatteet, ajoneuvot, palomiesten välineet ja työtavat - kaikkeen laitettiin niin paljon huomiota kuin mahdollista. Lopputuloksesta tuli niin paljon enemmän kuin toivoinkaan.
On vaikeaa kuvitella omalle kohdalleni yhtä merkityksellistä ja henkilökohtaista työtä kuin Lapua 1976 on. Toivon, että se välittyy myös elokuvan katsojille.
Toni Kurkimäki
KÄSIKIRJOITTAJAN SANA
Lähdin mukaan Lapua 1976 -elokuvan tekoon vuonna 2018. Istuskelin Ogelin siirtolapuutarhan kylmällä puupenkillä, kun otin yhteyttä ohjaajaan Kurkimäen Toniin. Muistin tämän projektin olleen jo jonkin aikaa kehitteillä, mutta hetkeen ei kuulunut mitään uutta. Kyselin mitä leffalle kuuluu ja ette voisinko jotenkin auttaa... Seuraavaksi havahduin Seinäjoelle paluumuuttaneena, seitsemän vedosta ulos tuutanneena, täysipäiväisesti ELOKUVAA työkseen tekevänä käsikirjoittajana ja tuotantoyhtiön osaomistajana.
On uskomaton kunnia olla osana tämän tarinan kertomista. Alusta alkaen oli selvää, että tämä aihe oli käsiteltävä suurimmalla kunnioituksella ja arvokkuudella.
Emme yrittäneet luoda kopiota historiasta, se olisi mahdotonta. Minun tavoitteeni oli yrittää tavoittaa tunne, olemus Lapualla vuonna 1976 eläneistä ihmisistä. Miten he elivät? Mistä he unelmoivat? Mitä menetettiin... ja mitä he jättivät jälkeensä...
Lähdimme kertomaan tarinan, joka kunnioittaa menetettyjen ihmisten muistoa. Tarinan, joka valaisee Lapuan ihmisten rohkeutta ja tarmoa. Tarinan ihmisistä, jotka pelastivat henkiä eivätkä epäröineet vaarantaa omiaan tehdessään niin.
Pääsimme näyttämään vilauksen pohjalaissielua elokuvamuodossa, ja teimme sen uskomattomien taiteilijoiden kanssa. Olen todella kiitollinen.
Ajatus puutarhan penkiltä "lähteä vähän auttamaan" hieman eskaloitui... ja hyvä niin. Mikä minun kohdallani alkoi uteliaisuudesta aiheeseen ja halusta auttaa toista elokuvantekijää kehkeytyi matkaksi, jota en koskaan unohda.
Tuukka Haapamäki
TUOTTAJIEN SANA
Toukokuu 2021. Odotamme jännityksellä, onko Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto hyväksynyt hakemustamme. Samoihin aikoihin tulisi tietoa myös siitä, lähtisikö Lapuan kaupunki rahoittamaan elokuvatuotantoamme.
Kymmenen kuukautta aikaisemmin Mikko Jokipii lausui viikkopalaverissamme, että eiköhän lähdetä tekemään elokuvaa. Nytkö se tapahtuisi? Elokuvaprojektin julkistaminen käynnisti juoksun aikaa vastaan, kuvaukset käynnistyisivät maaliskuussa 2022 ja meiltä puuttui näyttelijät, työryhmä ja miljoona euroa, ehkä enemmän. Kysymyksiä sateli joka paikasta: Kuinka aiotte rahoittaa elokuvan, ketkä ovat siinä pääosissa, aiotteko oikeasti tehdä tämän elokuvan? Yllätykseksemme varainhankinta käynnistyi paremmin kuin toivoimme, ensimmäiset pääsponsorit lupautuivat mukaan heti alkumetreillä. Myös näyttelijärintamalla näytti hyvältä, sillä Hannu-Pekka Björkmanin lähdettyä mukaan moni muu palikka putoili paikoilleen luontevasti. Elokuvasäätiöstä haetut kehittämistuki ja tuotantotuki tulivat toki negatiivisina takaisin, mutta emme laskeneet niiden varaan tuotannon rahoitusta. Apu olisi toki tullut tarpeeseen, mutta tiedostimme asemamme hakijoina.
Kaksi viikkoa ennen kuvausten alkua saimme kylmää vettä niskaan. Saana Koivisto joutui jättämään projektin ja meiltä puuttui toinen päänäyttelijä. Samaan aikaan rahoituksemme ympärille kertyi tummia pilviä. Yhtäkkiä elokuvan toteutuminen vaarantui toden teolla. Saanan agentuuri tarjosi meille välittömästi korvaajaksi kolmea ehdokasta, joista yksi oli Linnea Leino. Muutaman päivän päästä Linnea saapui studiollemme kemialukuun Laakson Konstan kanssa ja lopputulos oli selvä: siinä he ovat. Rahoitushaasteet ratkesivat muutama tunti ennen työryhmän saapumista Seinäjoelle.
Lapua 1976 -elokuvan ihannebudjetti olisi ollut kaksi kertaa enemmän kuin millä se toteutettiin. Tuotanto saatiin toteutettavissa oleviin raameihin huolellisella suunnittelutyöllä. Riski on melkoinen, sillä katsojamääräksi ei riitä perinteinen omarahoitteisen elokuvan lukema. Tuotanto on ollut täynnä käänteitä, yllätyksiä ja paljon onnistumisia. Jos saisimme tuottajina palata siihen hetkeen, kun teimme päätöksen lähteä tekemään elokuvaa, päätöksemme olisi sama. Työtämme tuskin pystyisimme paremmin tekemään, kaikkemme olemme matkan varrella antaneet. Ja nöyrinä otamme vastaan sen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Mikko Jokipii ja Pekka Pohjoispää
TEKIJÄT
OHJAAJA TONI KURKIMÄKI
Toni Kurkimäki on lapualaislähtöinen ohjaaja/ käsikirjoittaja ja Lapua 1976 -idean isä. Kurkimäen aiemmista tuotannoista merkittävin on lyhytelokuva Huhtikuu (2014), joka oli ensiaskel kohti Lapua 1976 -elokuvaa. Räjähdyksen tapahtuessa hänen isänsä työskenteli viereisessä rakennuksessa ja osallistui välittömästi pelastustoimiin. Isä ja poika puhuivat tapahtuneesta ensimmäistä kertaa vasta kun idea elokuvasta syntyi 2011.
KÄSIKIRJOITTAJA TUUKKA HAAPAMÄKI
Käsikirjoittaja Tuukka Haapamäki (Kulttuurituottaja) on seinäjokinen elokuvantekijä ja käsikirjoittaja. Hän on toiminut elokuva- ja media-alan projekteissa Etelä-Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla vuodesta 2011. Haapamäkeä pyydettiin Lapua-elokuvan käsikirjoittajaksi vuonna 2018. Lapua 1976 -elokuvassa hän on toiminut käsikirjoittajan ja leikkaajan roolissa. Tuukka on myös yksi Blankface Oy:n neljästä perustajasta.
PÄÄOSANESITTÄJÄT
LINNEA LEINO
Linnea Leino palkittiin Valopilkku-Jussilla 2023 rooleistaan elokuvissa Tytöt tytöt tytöt, Punttikomedia, Napapiirin sankarit 4. Hän on teatteritaiteen maisteri Tampereen yliopistosta. Leino puhuu suomen lisäksi sujuvaa ranskaa, sekä myös italiaa, englantia ja ruotsia. Hän on näytellyt muun muassa tv-sarjoissa Aikuiset sekä Nörtti: Dragonslayer 666.
Valikoitu filmografia
Lapua 1976, 2023
Tytöt tytöt tytöt, 2022
Punttikomedia, 2022
Peruna, 2021
KONSTA LAAKSO
Konsta Laakso on opiskellut näyttelijäntyötä Tampereen yliopistossa. Hän on näytellyt muun muassa Utran Uudessa Teatterissa sekä Tampereen Työväen Teatterissa. Hän on näytellyt tv-sarjoissa Hautalehto: Kylmä syli ja Hotel Swan.
Valikoitu filmografia
Lapua 1976, 2023
Oma maa, 2018
HANNU-PEKKA BJÖRKMAN
Hannu-Pekka Björkman opiskeli Teatterikorkeakoulussa teatteritaiteen maisteriksi. Björkman on näytellyt Lahden kaupunginteatterissa, KOM-teatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa. Hän on tehnyt lukuisa elokuvarooleja ja palkittu miespääosa-Jussilla elokuvista Eläville ja kuolleille sekä Ihmisen osa. Hänet on palkittu Kultaisella Venlalla parhaana miesnäyttelijänä kahdesti.
Valikoitu filmografia • Oma maa, 2018
Lapua 1976, 2023 • Ihmisen osa, 2018
Metsurin tarina, 2022 • Ikitie, 2017
TUOTANTOYHTIÖ BLANKFACE
Blankface on vuonna 2021 perustettu yritys, joka tuottaa elokuvia ja tv-sarjoja eri esitysalustoille. Yrityksen juuret ovat syvällä eteläpohjalaisuudessa, ja sieltä kumpuaa myös sen perustajien (Tuukka Haapamäki, Mikko Jokipii, Toni Kurkimäki ja Pekka Pohjoispää) periksiantamattomuus ja luovuus. Lapua 1976 on Blankfacen debyyttielokuva, suuri askel kohti valtakunnallista ja jopa kansainvälistä elokuvamaailmaa. Meidän matkamme tekijöinä kohti tätä hetkeä on alkanut jo viime vuosituhannen puolella, jolloin otimme ensimmäisiä askelia kohti fiktion ihmeellistä maailmaa. Nämä askeleet olivat täynnä naiivia intoa, palavaa hehkua luoda. Kukin tahoillaan kartoitti kokemusta elokuvista, yrittämisestä, tapahtumatuottamisesta, suurista hankkeista niin työn kuin opiskelunkin merkeissä. Ilman näitä vuosia Blankface ja ennen kaikkea Lapua 1976 ei olisi koskaan nähnyt päivänvaloa. Suuret kiitokset teille ihmiset, jotka olette auttaneet ja tukeneet meitä matkalla kohti tätä päämäärää. Emme koskaan unohda sitä.
No comments:
Post a Comment