 |
| Vesnoi poster by the Kaufman brothers. |
2. Rashid Nugmanov: IGLA (The Needle, Kazakfilm), Market. Kazakhstanilaisen elokuvan uuden aallon huomattavimpiin saavutuksiin kuuluva teos kertoo rajun tarinan nuorukaisesta, joka joutuu kamppailuun alamaailman kanssa yrittäessään pelastaa tyttöystävänsä huumekierteestä.
3. Viktor Prohorov, Aleksandr Aleksandrov: UTOLI MOJA PETSHALI (Assuage My Sorrow, Mosfilm), Market. Tarina itsekkyydestä: eroamaisillaan oleva nuoripari keskittyy riitoihinsa siinä määrin, että he laiminlyövät kymmenenvuotiasta poikaansa.
4. Aleksandr Surin: PODZHIGATELI (Arsonists, Mosfilm), Kinotsentr 1. Miljöönä on nuorisovankilaa muistuttava tyttöjen erikoisammattikoulu -sankaritar on pakojen suurmestari, mutta äiti ei huoli häntä takaisin, ja suuren tuhopolton sytytettyään tyttö pakenee autiomaahan, jossa hän kuolee paahteeseen.
5. Juri Kara: VORY V ZAKONE (The Kings of Crime, Gorkin studiot), Market. Maan viime vuoden toiseksi suosituin, tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo uzbekistanilaisesta kaupungista, joka on joutunut gangsterien valtaan. Sisältää äärimmäisen väkivaltaisia kohtauksia.
6. Sergei Bodrov: S.E.R. [Svoboda — eto raj] (Freedom is Paradise, Mosflm), Market. Kolmetoistavuotias poika on pantu vaikeiden lasten sisäoppilaitokseen. Äiti on kuollut ja isä on rangaistussiirtolassa Siperiassa. Nerokkaita pakokeinoja hyväkseen käyttäen hän seikkailee Siperiaan ja kohtaa lopulta isänsä.
7. Valen Ogorodnikov: BUMAZHNYE GLAZA PRISHVINA (The Paper Eyes of Prishvin, Lenf ilm), Kinotsentr 1. Elokuva elokuvasta. Prishvin on elokuvaohjaaja, joka tekee kuvausta television alkuajoista 1940— ja 1950-luvulla. Vanhojen dokuiuenttien tutkiminen teinpaisee hänet järkyttävällä tavalla muistojen maailmaan.
8. Marlen Hutsijev: DVA FJODORA (Kaksi Fjodoria, Odessan studiot 1959), Kinotsentr 5. Vasili Shukshin -sarjan avausteoksessa hänet nähdään näyttelijänä. Nuoruuden valoa säteilevää Shukshinia ei heti tunnista: otsassa ei ole ryppyjä, posket eivät ole painuneet kuopalle. Neorealismin sukuinen raikas työ kertoo rintamalta palaavasta sotilaasta, joka löytää kotinsa raunioina ja ottaa huostaansa pakoilevan orpopojan. Tapa, jolla lapsen herkkyys rakkaudelle ja torjunnalle on havaittu, tuo mieleen Vera Panova—filmatisoinnin Serjozha.
9. Valeri Pitshul: MALENKAJA VERA (Pikku Vera, Gorkin studiot), Kinotsentr 4 (loppu) & Market—videohuone (alku). Riipaisevan aito kuvaus levottomista nuorista ja alkoholin ja väkivallan kierteeseen suistuneesta perheestä. Natalja Negoda on ansainnut maineensa: hänessä on sähköistä levottomuutta.
10. Vasili Shukshin: STRANNYE LJUDI (Outoa väkeä, Gorkin studiot 1970), Kinotsentr 5. Mustavalkoisena scopena toteutettu episodielokuva. Paljon mitään ei tapahdu, mutta elokuva on täynnä ihmeellistä huumorin ja surun sekaista uutetta, jota voi verrata Ozuun tai De Sicaan tai Barnetiin mutta ei oikeastaan keneenkään. Mestaniteos.
11. Vasili Shukshin: PETSHKI-LAVOTSHKI (Uuninpankot, 1972), Kinotsentr 5. Shukshjnin pääteoksena pidetty elokuva on toteutettu sekin mustavalkoisena scopena. Junamatkan kuvaus: mies ja vaimo maalta matkalla kaupunkiin, pääosissa Shukshin itse ja Lidia Fedosejevna; alussa nähtävä kylä on Shukshinin oma kylä Altailla.
12. V. Katamjan, P. Salejeva: ANNA AHNATOVA - LISTKI IZ DNEVNIKA, Market-videohuone. Tarkoituksena oli saada nähtäväksi Semjon Aranovitshin kehuttu Anna Ahmatovan kansio. Tämä oli tavanomainen TV—dokumenttielokuva.
13. Mihail Kaufman: VESNOI (Keväällä, Sovkino 1929), Kinotsentr 6. Kaufmanin veljeksistä tuntemattominunan hieno runollinen teos on verrattavissa Dziga Vertovin (= Denis Kaufmanin) parhaisiin.
14. Aleksandr Medvedkin: TSHUDESNITSA (Tyttö joka teki ihmeitä, Mosfilm 1936), Kinotsentr 6. Onnistunut komedia, tyylilaji sama kuin parivuotta aikaisexnmassa Onnessa.
15. Otar Ioseliani: APRILI (Gruzija—Film 1961), Kinotsentr 6. Ioselianin kuuluisa varhaisteos, 40-minuuttinen April, jäi aikoinaan käsittämättömästi vaille levitystä. Se on puhtaasti visuaalisin keinoin, ilman dialogia, toteutettu komedia, jossa esinemaailmaan liittyvät gagit muistuttavat Keatonia ja Tatia.
16. Vitautas Zalakjavitsus: [KRONIKA ODNOGO DNEI] (Erään päivän kronikka, venäjäksi dubattu versio, Liettuan elokuvastudio, 1963/1964), Kinotsentr 6. Elokuva, jossa on kysymys menneisyyden varjoista; ilmitarinan takaa kuultaa nimeämättömästä tuskasta kielivä piiloteksti. Vastarintaa herättänyt elokuva hyllytettiln aluksi.
17. Stanislav Rostotski: IZ ZHIZNI FJODORA KUZKINA (From the Life of Fyodor Kuzkin, Gorkin studiot), Market. Borjs Mojajevin romaaniin perustuva tarina hahmottaa pitkän historiallisen kaaren Venäjän maaseudulta, jossa sitkeästä päähenkilö joutuu terrorin uhriksi vuonna 1937. Suojasään kaudella Novyi Mirissä julkaistua romaania ei ole aikaisemmin voitu filmata.
18. Sergei Paradzhanov & Dodo Abashidze: ASHIK KERIB (Gruzija—Film), Market-videohuone. Visuaalisesti loistelias teos on vapaa tulkinta Lermontovin sadusta. Tableau—tyylinen kuvailmaisu on samaa kuin Tarussa Suramin linnoituksesta. Paradzhanov tuntuu kuitenkin menettäneen maagista kosketustaan Sayat Novan jälkeen.
19. Aleksandr Kaidanovski: ZHENA KEROSINSHTSHIKA (Kerosene Seller’s Wife, Mosfilm), Market-videohuone. Lakonista mustaa huumoria tihkuva työ tuo mieleen Polanskin lyhytelokuvat ja niiden oudot keksinnöt. (Mies katsoo saavissa olevaa nähtävästi kuollutta haukea, jonka kita on ammollaan. Kun hän työntää sormensa kitaan, hauki loksauttaa leukansa kiinni. Miehen sormi repeytyy haavoille.)
20. Vagif Mustafajev: MERZAVETS (Scoundrel, Azerbaidzanin studiot), Market-videohuone. Khattam on naiivin rehellinen kaveri, joka yrittää kamppailla huijausta vastaan virvoitusjuomatehtaalla. Mutta hänen tehdessään laaduntarkkailukokeita työtoverit hölskyttävät pulloja niin, että niiden sisältö roiskuu hänen päälleen, ja sekoittavat koeputkiin mitä ihmeellisimpiä aineita. Vähitellen nenästävedettävästä kaverista tulee pelinappula lahjonnan ja rikoksen koneistossa.
21. Alla Surikova: DVE STRELY (Two Arrows, Mosf ilm), Market. Fantastisen huono ja epäonnistunut elokuva, joka on sijoittuvinaan kivikauteen. Surikova ilmentää neuvostoviihteen limbotasoa, jota Ian Christie kutsuu “elokuvaksi kolmivuotiaille”.
22. Roman Balajan: LEDI MAKBET MTSENSKOGO UEZDA (Lady Macbeth of the Mtzensk District, Mosfilm), Market—videohuone. Leskovin kertomukseen perustuva elokuva ei poikkeaa kovinkaan paljon Wajdan tulkinnasta Sibirska Ledi Macbeth (Suomessa: Synnin hekumaa). Uutena pidettäneen täällä pakkomielteistä keskittymistä tuhoisaan seksuaalisen himoon. Tarina ei ole niinkään erilainen kuin Postimies soittaa aina kahdesti.
23. Abram Room: JEVREI NA ZEMLJE (Jews on Earth, Sovkino & OZET 1927), Kinotsentr 2. Käsikirjoitus: Majakovski ja Shklovskì. Kuvaus: Lili Brik. Erittäin huono kopio. Farssimainen kuvaus juutalaisista maanviljelijöinä autonomisella alueellaan.
24. Mihail Dubson: GRANITSA (Frontier, Lenfilm 1935), Kinotsentr 2. Tämäkin harvinainen juutalaisaiheinen elokuva, täysin epäonnistunut.
25. Sergei Eisenstein: IVAN GROZNYI III, viiden minuutin jakso, ei koskaan julkisesti esitetty, Kinotsentr 3. Nauni Kleimanin erikoislahja vieraalle pienestä naapurimaasta — Iivana Julman kolmatta osaa varten kuvatussa kohtauksessa Iivana kohtaa tiedustelijan, joka on yrittänyt huiputtaa häntä väärennetyllä komennolla ja avaa hänelle lattialuukun,
jossa viruu edellisen huiputusta yrittäneen ruumis. Mustan humoristinen ja varmasti kuvausaikanaan oman ajan todellisuuteen resonoinut kohtaus.
26. Izja Gerstein: BUMERANG (Boomerang, Kirgizfilm 1965), lyhyt, Kinotsentr 2. Väreiltään luopunut kopio. Dokumenttielokuva Kirgisian suuren järven saastumisesta. Hyllytettiin, vasta nyt esityslupa.
27. Tolomush Okejev: [NEBO NASHEVO DETSTVA] (Lapsuutemme taivas, venäjäksi dubattu versio, Kirgizfilm 1967), Kinotsentr 2. Okejevin palkittu esikoisteos jäi erittäin suppeaan levitykseen, vaikka kyseessä lienee ohjaajan paras elokuva. Kymmenenvuotias poika saapuu lentokoneella kaupungista tapaamaan vanhempiaan, jotka asuvat Kirgisian vuorilla, kokemaan heimojen katoavat tavat, näkemään hevoslaumojen majesteetillisen laukan.
28. Konstantin Lopushanski: POSETITELJ MUZEJA (A Visitor to the Museum, Lenfilm), Rossija. Leningradilaista “nekrorealismin” suuntausta edustava tekotaiteellinen, Stalkeria jäljittelevä teos esittää näyn maailmasta kaatopaikkana lopullisen tuhon partaalla.
29. Aki Kaurismäki: ARIEL, Rossija. Mielenkiintoinen elämys nähdä Moskovan suurissa festivaalisalissa englanniksi tekstitettynä kopiona, samalla korvakuulokkeesta venäjänkielistä tulkkausta kuunnellen. Luultavasti Kaurismäen huumori ei mene laajempaan yleisöön perille. Täälläkin kuitenkin vahvistuu, että tuntijoiden piirissä hän on kansainvälisesti arvostettu tekijä.
