 |
| Teuvo Pakkala: Sotapolulla / On the Warpath (FI 1921). The sole effort of the great writer as a film director. The Pakkala family at the 150th anniversary stated that they needed a drink before the screening. Photo from: / view movie at: Elonet: Sotapolulla. |
På krigsstråt.
FI 1921. PC: Finn Film Oy. P: Teuvo Pakkala.
D: Teuvo Pakkala. SC: Teuvo Pakkala. DP: J. W. Mattila, Erkki Pakkala, Teuvo Pakkala. ED: J. W. Mattila, Teuvo Pakkala. AD: Teuvo Pakkala. C: Yrjö Hirviseppä (guerrilla chief Karunka, ”The White Devil”), Lisi Carén (Eliina, a young heiress), Jorma Vaajakallio (Jorma Aira), Solveig Wohlström (Vappu Aira), Lilli Carén (a female rebel), Oskari Oka (Jäykkä, chief of the rebels / Kuuro-Paavo, an old fisherman) Bertel Nordenstreng (Jurtta, the commissar), J. V. Leino (Urho Jänisvaara, the mayor), Hannes Seppänen (Pentti, a student).
Premiere: 30.1.1922 Kaleva (Mikkeli). Classification: 11480 – S – 1500 m / 18 fps / 66 min.
There was no Helsinki premiere.
Finnish / Swedish intertitles
A KAVA print viewed at Cinema Orion, Helsinki (Teuvo Pakkala 150 Years), 4 October 2012.
Film concert, music compiled and arranged by Marko Puro (piano) and Toivo Rölser (violin). See music programme below.
Teuvo Pakkala 150th anniversary event arranged by SKS (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Finnish Literature Society) - Ulla-Maija Peltonen and Mervi Kantokorpi.
Many members of the Pakkala family were present in this moving and tender cinema concert. Wine was served before the screening because, as the family members declared, "nobody can watch this movie when sober".
The movie is what it is, a single foray into film production by the beloved writer Teuvo Pakkala, a totally misguided endeavor nominally about our terrible Civil War of 1918, but actually a light-hearted adventure movie that completely misses all the essential questions. Many of our best authors were able to deal with the tragedy immediately (Juhani Aho) or very soon (F.E. Sillanpää). In this movie, Teuvo Pakkala could not be farther from them.
Little wonder that the movie never received a Helsinki premiere.
Teuvo Pakkala was famous for his insight in children, and even in a movie such as this the scenes with children are good. The children's world of fantasy, imagination and play was always fascinating for Pakkala.
Ignoring the essence (or the lack of it) in the movie, there are aspects of interest. There are instances of fine cinematography in Sotapolulla. Teuvo Pakkala was a talented photographer, and he clearly had a good eye for composition and lighting.
There is even a logrolling sequence in Sotapolulla. Teuvo Pakkala was the most important founding father of the lumberjack folklore in Finnish culture with his musical play Tukkijoella (Log River, 1899), whose songs have become evergreens, composed by Oskar Merikanto.
The most profound and memorable aspect of the show was the warm, tender and inspired music performance of Marko Puro and Toivo Rolser.
It was also very authentic in the sense of the selections: we know from printed cinema music programmes that the music selections in the 1920s looked like this. The audience was impressed and grateful for the music which transcended the limitations of the movie. And everybody who had decided to stay sober was especially grateful.
The Sotapolulla music programme arranged by Marko Puro:
– Sibelius: Berceuse op. 79/6
– Sibelius: Novellette op. 102/1
– kansansävelmä: Palmusunnuntai (“Minä istun kivellä hiljaa”) [unpublished, written down by Marko Puro, a song of the Reds as heard sung by his grandmother]
– J: Tamm: Kõrs kahiseb
– Kuula: Suojeluskuntien marssi
– Sibelius: Rondino op. 81/2
– Rangström: Den enda stunden
– Sibelius: Tanz-idylle op. 79/5
– O. Merikanto: Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot op. 74/3
– Sibelius: Impromptu op. 78/1
– Sibelius: Valse op. 81/3
– Madetoja: Unikuva op. 14/4
– O. Merikanto: Myrskylintu op. 30/4
– Madetoja: Tanssi op. 14/5
– Sibelius: Valse Triste op. 44
– Sibelius: Jääkärien marssi op. 91a
– Madetoja. Kansanlaulu op. 44/1
– Kuula: Sanaton laulu op. 22/1
– Kansansävelmä: Pien’ Anna (sov.: Ekman)
– Sibelius: Laulu Ristilukista op. 27/4
– Kansansävelmä: Tuuli se taivutti (sov.: Kuula)
– Madetoja: Suru op. 44/2
– Madetoja: Menuetti op. 44/3
– Sibelius: Romanssi op. 78/2
Film concert, music compiled and arranged by Marko Puro (piano) and Toivo Rölser (violin). See music programme below.
Teuvo Pakkala 150th anniversary event arranged by SKS (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Finnish Literature Society) - Ulla-Maija Peltonen and Mervi Kantokorpi.
Many members of the Pakkala family were present in this moving and tender cinema concert. Wine was served before the screening because, as the family members declared, "nobody can watch this movie when sober".
The movie is what it is, a single foray into film production by the beloved writer Teuvo Pakkala, a totally misguided endeavor nominally about our terrible Civil War of 1918, but actually a light-hearted adventure movie that completely misses all the essential questions. Many of our best authors were able to deal with the tragedy immediately (Juhani Aho) or very soon (F.E. Sillanpää). In this movie, Teuvo Pakkala could not be farther from them.
Little wonder that the movie never received a Helsinki premiere.
Teuvo Pakkala was famous for his insight in children, and even in a movie such as this the scenes with children are good. The children's world of fantasy, imagination and play was always fascinating for Pakkala.
Ignoring the essence (or the lack of it) in the movie, there are aspects of interest. There are instances of fine cinematography in Sotapolulla. Teuvo Pakkala was a talented photographer, and he clearly had a good eye for composition and lighting.
There is even a logrolling sequence in Sotapolulla. Teuvo Pakkala was the most important founding father of the lumberjack folklore in Finnish culture with his musical play Tukkijoella (Log River, 1899), whose songs have become evergreens, composed by Oskar Merikanto.
The most profound and memorable aspect of the show was the warm, tender and inspired music performance of Marko Puro and Toivo Rolser.
It was also very authentic in the sense of the selections: we know from printed cinema music programmes that the music selections in the 1920s looked like this. The audience was impressed and grateful for the music which transcended the limitations of the movie. And everybody who had decided to stay sober was especially grateful.
The Sotapolulla music programme arranged by Marko Puro:
– Sibelius: Berceuse op. 79/6
– Sibelius: Novellette op. 102/1
– kansansävelmä: Palmusunnuntai (“Minä istun kivellä hiljaa”) [unpublished, written down by Marko Puro, a song of the Reds as heard sung by his grandmother]
– J: Tamm: Kõrs kahiseb
– Kuula: Suojeluskuntien marssi
– Sibelius: Rondino op. 81/2
– Rangström: Den enda stunden
– Sibelius: Tanz-idylle op. 79/5
– O. Merikanto: Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot op. 74/3
– Sibelius: Impromptu op. 78/1
– Sibelius: Valse op. 81/3
– Madetoja: Unikuva op. 14/4
– O. Merikanto: Myrskylintu op. 30/4
– Madetoja: Tanssi op. 14/5
– Sibelius: Valse Triste op. 44
– Sibelius: Jääkärien marssi op. 91a
– Madetoja. Kansanlaulu op. 44/1
– Kuula: Sanaton laulu op. 22/1
– Kansansävelmä: Pien’ Anna (sov.: Ekman)
– Sibelius: Laulu Ristilukista op. 27/4
– Kansansävelmä: Tuuli se taivutti (sov.: Kuula)
– Madetoja: Suru op. 44/2
– Madetoja: Menuetti op. 44/3
– Sibelius: Romanssi op. 78/2
...
SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO
FINLANDS FILMARKIV
PROGRAM NOTE EDITED BY SAKARI TOIVIAINEN
Sotapolulla
På krigsstråt
Suomi 1921. Tuotantoyhtiö: Finn Film Oy. Tuottaja: Teuvo Pakkala. Ohjaus: Teuvo Pakkala. Käsikirjoitus: Teuvo Pakkala. Kuvaus: J. V. Mattila, Erkki Pakkala, Teuvo Pakkala. Leikkaus: J. W. Mattila, Teuvo Pakkala. Lavastus: Teuvo Pakkala. Pääosissa: Yrjö Hirviseppä (Sissipäälikkö Karunka, ”Valkoinen piru”), Lisi Carén (Eliina, nuori perijätär), Jorma Vaajakallio (Jorma Aira), Solveig Wohlström (Vappu Aira), Lilly Carèn (Naissoturi, kapinallisia), Oskari Oka (Jäykkä, kapinallisten päälikkö / Kuuro-Paavo, kalaukko) Bertel Nordenstreng (Jurtta, komissaari), J. V. Leino (Urho Jänisvaara, pormestari), Hannes Seppänen (Pentti, ylioppilas). Ensi-ilta: 30.1.1922 Kaleva (Mikkeli). VET: 11480 – S – 1500 m. Kesto 66 min.
Suomalaisen elokuvan varhaisvaiheet saivat nähdä monia kovin väliaikaisiksi jääneitä yrityksiä tuottaa elokuvaa. Eräs näistä oli Finn Film Osakeyhtiö, jonka toukokuussa 1921 perustivat kirjailija Teuvo Pakkala, tohtori Toivo T. Kaila ja dipl. ins. G. H. Michelson. Yhtiön tarkoitukseksi ilmoitettiin elävienkuvien ottaminen, valmistaminen ja myyminen sekä muu filmialaan kuuluva liiketoiminta yleisiä ja sivistyksellisiä näkökohtia silmälläpitäen.
Tämän yhtiön puitteissa Teuvo Pakkala ryhtyi kesällä 1921 poikiensa avustamana toteuttamaan tavoitteiksi määriteltyjä yleviä tarkoitusperiä korkealla Kuusamossa, ”Oulujärven siimeisillä rannoilla ja Ontjoen pauhaavilla koskilla”. Aiheena oli Pakkalan itsensä kirjoittama vapaussotatarina, joka teknisistä syistä sovitettiin tapahtuvaksi kesämaisemissa. Sankaritarinan pääosiin kiinnitettiin kuvankaunis tanssijatar Lisi Carén sekä Yrjö Hirviseppä, kirjailija Reino Hirvisepän alias Pallen vanhin veli. Pakkalan ja Finn Filmin ainoaksi jäänyt elokuva Sotapolulla valmistui syksyllä 1921, esitettiin Valtion elokuvatarkastamolle joulukuussa 1921 ja ensiesityksenä se sai kirjailijan kotikaupungissa Oulussa tammikuussa 1922. Varsinainen ensimmäinen kaupallinen yleisönäytös oli Mikkelissä 30.1.1922.
Tarkastamokatselun ohella elokuvaa ei Helsingissä juuri nähty. Toivo T. Kailan oma-aloitteisesti Helsingissä 25.11.1921 järjestämän kutsuvierasnäytännön jälkeen Teuvo Pakkala Hufvudstadsbladetin ja Uuden Suomen negatiivisten arvostelujen masentamana leikkasi elokuvan osittain uudelleen. Seuraava Helsingin esitys tapahtui vasta Historiallisen Yhdistyksen kokouksessa 21.3.1974. Pääkaupungissa elokuvaa ei esitetty koskaan kaupallisissa näytännöissä.
”Teuvo Pakkala on nyt ryhtynyt uudella tavalla tekemään tunnetuksi humisevain honkain ja tuhansien järvien maata, ja epäilemättä onkin tämä keino siihen sopiva”, kirjoitti nimimerkki Kummi Kaleva-lehdessä. ”Kun ihaniin maisemiin on vielä yhdistetty ripeästi kehittyvä jännittävä, niin hyvää yleisömenestystä voi filmille toivoa. Juoni on laadittu silmälläpitäen eri ikäluokkain vaatimuksia. Varttuva nuoriso on huvitettu juuri sellaisista seikkailuista joihin filmin nuori sankaritar Elina joutuu serkkunsa Jorman kanssa. Vanhemmatkaan eivät tunne itseään suinkaan ikävystyneiksi, sillä heille on filmin aatteellinen puoli todellista hengen ravintoa.”
”Filmin nimikin jo osoittaa, että sodan melskeisinä aikoina tapahtuu sen toiminta ja juonikin punoutuu sotatapauksiin. Vapaussodan aikoihin se liittyy, olematta silti historiallinen kuvaus. Sotaa sinänsä ei filmi kuvaa. Sodan kauhut ja raakuudet eivät ole sellaista katsottavaa, jota näkee mielellään. Senpä tähden varsinaisia taistelukohtauksia ei olekaan kuvattuna kuin sen verran, että katselija tuntee innostuvansa ja saa selvän kuvan, mitä rauhatonta aikaa tapaukset kuvaavat.”
”Taiteilijana ja näytelmäkirjailijana on tekijälle ollut apunaan entinen kokemuksensa, ja niinpä hän onkin onnistunut luomaan filmistään jännittävän, eloisan ja vaihtelevan. Tekijälle ominaista huumoria pistää tuikahduksina esiin tavan takaa antaen miellyttävää vaihtelua katsojalle. Myöskin useat näyttelijöistä ovat onnistuneet luomaan osiinsa tekijän tarkoittaman selvän karakteristisen piirteen. Varsinkin naispuolisen pääosan esittäjä neiti Lisi Carén on onnistunut tehtävässään. Neiti Carén näyttää syntyneen filminäyttelijäksi. On syytä toivoa, että hän edelleenkin olisi tilaisuudessa kehittämään taitojaan.”
– Kari Uusitalon (Eläväksi syntyneet kuvat, 1972), Kalevan (21.1.1922) ja Suomen kansallisfilmografian mukaan / toim. Sakari Toiviainen
No comments:
Post a Comment