Armi elää! / Armi Alive!

Jörn Donner: Armi elää! / Armi Alive! (FI 2015), starring Minna Haapkylä as Armi Ratia.

Armi lever!
    FI © 2015 Oy Bufo Ab. P: Misha Jaari, Mark Lwoff.
    D: Jörn Donner. SC: Karoliina Lindgren. Cin: Hannu-Pekka Vitikainen – colour – 1,85:1. AD: Otso Linnalaakso. Cost: Tiina Kaukanen. Makeup: Pia Mikkonen. M: Pessi Levanto. Soundtrack listing: see beyond the jump break. S: Karri Niinivaara – Dolby Digital 5.1. ED: Klaus Grabber.
    Starring: Minna Haapkylä (Armi Ratia / Maria), Laura Birn (Leena), Hannu-Pekka Björkman (Viljo Ratia), Rea Mauranen (Kerttu).
    With: Robert Enckell, Joanna Haartti, Antti Holma, Ona Kamu, Tiina Lymi, Outi Mäenpää, Cécile Orblin, Anna Paavilainen, Jukka Puotila, Eero Ritala, Pekka Strang, Jakob Öhrman.
    Poem: T. S. Eliot: The Waste Land (1922), Finnish translation (Autio maa) by Lauri Viljanen.
    84 min
    Festival premiere: 31 Jan 2015 Göteborg Film Festival.
    Premiere: 20 March 2015 – released by B-Plan Distribution in 4K DCP.
    Viewed from Yle Areena streaming platform on a laptop, in Helsinki, 27 Jan 2021.

In memoriam Jörn Donner (1933–2020).

Tagline: "Armi Alive! is the tale of a woman who was not afraid of anything, except herself, and contributed to a new way to experience the world."

Synopsis: "Armi Alive! is the story of one of Finland's most famous business executives. It tells about a woman who created Marimekko and its clean-cut style that we have learned to view as the synonym of Finnish design. Both as a businesswoman and a private person Armi Ratia was brave and boundless, unreasonable and capable of the utmost."

"The story is told via a theatre troupe that prepares a play about Armi. Guided by Maria who plays Armi (Minna Haapkylä) they ask time and again who this remarkable woman was. The play focuses on the years 1949–1968 when Armi founds Marimekko, guides it to an international breakthrough and finally has to consider her own relationship with the company: does Marimekko need Armi or does Armi need Marimekko? During the rehearsals Maria struggles to make sense of Armi's contradictions and seeks the truth and the complete human being beyond the legend."

AA: Armi Alive! was Jörn Donner's last fiction film. He directed two more films, both non-fiction. Characteristically for his "late style", Donner returns to the inspirations of youth. His anti-memoir Mammoth emerged in the spirit of avantgarde poets like Björling.

In Armi Alive! Donner returned to Brecht, whom he had met and befriended while writing the The Berlin Report (Rapport från Berlin, published after a long gestation in 1958, final edition 2008). The Armi film is based on a multiple Verfremdungseffekt (alienation effect / distancing effect).

Illusion of reality is avoided, the dialogue is stylized, there is no identification structure, and we are urged to reflect on the circumstances of the characters. The pleasure of the show and its entertainment value are based on alertness, not immersion.

There is a play in the play, and the actress reflects on alternative solutions to play the character of Ratia. Minna Haapkylä is not an Armi Ratia lookalike. She does not even convey an "inner Armi Ratia". But she becomes a medium to reflect on Armi Ratia, and it is the key paradox of Brechtian theatre that she may come closer to the essence in this way.

Perhaps there had been an undetected Brechtian dimension in Donner's oeuvre all along: the five "Antonioni of the North" films together with Harriet Andersson, the four "breaking the sex wall" films, the early feminist thriller Men Can't Be Raped and the business drama Dirty Story. Of films produced by Donner, let's remember also Peter von Bagh's The Count.

Armi Ratia's is an incredible survival and success story, covering the carnage of WWII (deaths of three brothers), losing her home in Viipuri to the USSR, fires, bankruptcies, loss of two children, postwar poverty, hunger and suicide attempts. It's the story of a triumph of the spirit. From nothing she creates something that becomes bigger than textile design. An enterprise, a vision, a spirit of freedom, creativity and liberation.

Armi Alive! belongs with the sagas of the great iron ladies of the cinema such as Mildred Pierce. (Incidentally, the model for Mildred Pierce was a Finnish businesswoman, Sofia Sjöstedt, James M. Cain's mother-in-law, as we learn from the fascinating biography written by Ray Hoopes: Cain [1982])

In Donner's oeuvre, it belongs with his historical dramas, all starring Minna Haapkylä: The Border 1918 (produced by Donner, directed by Lauri Törhönen), The Interrogation, and Armi Alive!

A key theme of the Armi film is the metamorphosis of provincial Finland into a member of the global community. Armi transforms the Finnish way of life, and seeing Finland in the international perspective she discovers the original character of Finnish design: "free, natural and international", as Armi states in her great sales speech in New York when Marimekko is launched there for the first time.

Armi is a fighter against prejudice, she crashes male panels and pursues her goals with brash abandon, but beyond her formidable shell a shy and insecure Armi is revealed.

Maybe for Jörn Donner, "Armi Ratia, c'est moi".

I saw Armi Alive! for the first time only now. I saw the trailer many times six years ago, and because I could not relate to its colour world which does not do justice to the wonderful Marimekko, I did not go to see the film. Now, having seen the movie at last, my opinion about the colour is unchanged. However, the movie is not fundamentally harmed by the unfortunate colour world. Now it feels like one of its Verfremdung strategies.

BEYOND THE JUMP BREAK: MATERIAL FROM THE PRESS KIT AND THE SOUNDTRACK LISTING:BEYOND THE JUMP BREAK: MATERIAL FROM THE PRESS KIT AND THE SOUNDTRACK LISTING:

Minna Haapkylä on Armi Ratia Jörn Donnerin elokuvassa Armi elää!

Armi elää! on tarina naisesta joka ei pelännyt mitään, paitsi itseään, ja oli mukana luomassa uuden tavan kokea maailma.

Elokuvasta

Jörn Donnerin ohjaama fiktiivinen elokuva Armi elää! on tarina yhdestä Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmasta yritysjohtajasta. Se kertoo naisesta, joka loi Marimekon sekä sen puhdaslinjaisen tyylin, jota on opittu pitämään modernin suomalaisen muotoilun synonyymina. Niin johtajana kuin yksityishenkilönäkin Armi Ratia oli rohkea ja rajaton, kohtuuton ja kaikkensa antava.

Armin tarina kerrotaan teatteriseurueen kautta, joka valmistelee näytelmää Armista. Armia näyttelevän Marian (Minna Haapkylä) johdolla he kysyvät uudestaan ja uudestaan, kuka tämä merkillinen nainen todella on? Näytelmä keskittyy Armin elämässä vuosiin 1949–68, jolloin Armi perustaa Marimekon, johdattaa sen kansainväliseen menestykseen ja lopulta joutuu puntaroimaan omaa suhdettaan yritykseen: tarvitseeko Marimekko Armia, vai Armi Marimekkoa? Harjoitusprosessin aikana Maria-näyttelijä kamppailee Armin ristiriitaisuuksien välillä ja etsii totuutta ja kokonaista ihmistä legendan takaa.

Ohjaajan sana

Armi Ratia oli kiehtova, värikäs, paradoksaalinen ja arvoituksellinen henkilö, johon tutustuin vuonna 1967. Ystävyys kehittyi vuosien varrella. Vuoteen 1974 olin Marimekon johtokunnan jäsen. Armi kuoli 1979.

Yllämainitut luonteenpiirteet Armissa tekevät kattavan kuvan hänestä vaikeaksi, mikäli ei pyritä biopic-kerrontaan: siihen sopisi pitkä TV-sarja, joka ei minua kiinnosta.

Ajatus metafilmistä syntyi, kun huomasin että kopioitu todellisuus helposti johtaa kerrontaan, jossa korostetaan vain Armin elämän ja toiminnan showmaisia piirteitä. Metafilmissä pyrimme, tai toivomme kertomaan jotain olennaista Armista ja hänen elämäntyönsä noususta, tuhon partaalla olemisesta ja uudesta noususta. Sanotaan näin: Armi eli, kaikesta huolimatta.

Naisena hän oli tässä 60–70-luvuilla täysin miesvaltaisessa teollisessa liikemaailmassa poikkeus, sen lisäksi pitkälti self-made. Hän oli erehtyväinen, laskelmoiva ja naiivi ihminen. Jos kaikki nämä luonteenpiirteet voidaan yhdistää, mikä on hyvin vaikeata.

Hän kamppaili perhettään vastaan (aviomiehen porvarillisuus), pankkeja vastaan (jotka muka halusivat ryöstää hänet) ja sovinnaista kauneuskäsitystä vastaan. Ainakin viimeksi mainitussa asiassa hän oli maultaan hyvin sofistikoitu.

Kiinnostuneena minimalismista (ei pelkästään rahallisista syistä!) tämä metaratkaisu toimii mielestäni aika hyvin.

– Jörn Donner

Armi Score (2015)
Säv. Pessi Levanto
Es. Bratislava Symphony Orchestra, joht. David Hernando Rico

"Sfinksi" (2015)
Säv. ja sov. Pessi Levanto, san. Vexi Salmi
Es. Ona Kamu, Raoul Björkenheim, Jouni Järvelä, Ulf Krokfors, Pessi Levanto, Ville Pynssi
Äänitys: Miikka Huttunen / Sibelius Academy Studios

"If You Go Away" ("Ne me quitte pas", 1959)
Säv. Jacques Brel, san. Rod McKuen
Es. Damita Jo (1966)
Les Editions Jacques Brel, Warner/Chappell Music

"Yötön yö" (2015)
Säv. ja sov. Pessi Levanto, san. Vexi Salmi
Es. Ona Kamu, Raoul Björkenheim, Ville Herrala, Pessi Levanto, Ville Pynssi
Äänitys: Miikka Huttunen / Sibelius Academy Studios

Joutsenlampi / Swan Lake / Лебединое озеро (1876)
Säv. Pjotr Tshaikovski
Es. Venäjän kansallisorkesteri, joht. Mikhail Pletnev
Ondine

9. sinfonia, Oodi ilolle / 9. Sinfonie : "An die Freude" (1824)
Säv. Ludwig van Beethoven
Es. Lontoon sinfoniaorkesteri, joht. Bernard Haitink
LSO Live Ltd.