Monday, December 31, 1990

1990

Checklist: some of the films I saw theatrically in 1990

8.1.1990 14.00 I'm Gonna Git You Sucka, Keenen Ivory Wayans, Orion - our press screening
8.1.1990 17.00 Tulitikkutehtaan tyttö, Aki Kaurismäki, Andorra
8.1.1990 19.00 A Dry White Season, Euzhan Palcy, President
11.1.1990 17.00 Canterbury Tales, Pier Paolo Pasolini, Orion - L
31.1.1990 17.00 Laitakaupungin laulu, Edvin Laine, Orion
31.1.1990 19.00 Blow-Up, Michelangelo Antonioni, Orion

7.2.1990 14.00 Born on the Fourth of July, Oliver Stone, Maxim
7.2.1990 17.00 Prinsssa Ruusunen, Edvin Laine, Orion - A
7.2.1990 19.00 Клятва / Klyatva, Mikhail Chiaureli, SU 1946, Orion
9.2.1990 17.00 Падение Берлина I / The Fall of Berlin I, Mikhail Chiaureli, SU 1949, Orion
9.2.1990 19.00 Падение Берлина II / The Fall of Berlin II, Mikhail Chiaureli, SU 1949, Orion
21.2.1990 21.00 Живет такой парень / Zhivyot takoi paren, Vasily Shukshin, SU 1964, Orion
23.2.1990 17.00 Ваш сын и брат / Vash syn i brat, Vasily Shukshin, SU 1965, Orion
23.2.1990 19.00 Странные люди / Strannye lyudi, Vasily Shukshin, SU 1969, Orion

6.3.1990 19.00 La mitad del cielo, Manuel Gutiérrez Aragón, Orion
6.3.1990 21.00 El viaje a ninguna parte, Fernando Fernán-Gómez, Orion
13.3.1990 18.00 Le Chagrin et la pitié I-II, Marcel Ophuls, Orion
14.3.1990 16.15 Always, Steven Spielberg, Forum 1
14.3.1990 21.00 A Sense of Loss, Marcel Ophuls, Orion
15.3.1990 19.00 Bonjour tristesse, Otto Preminger, Orion
16.3.1990 17.00 Céleste, Percy Adlon, Orion
20.3.1990 17.00 Die verkaufte Braut, Max Ophuls, Orion
21.3.1990 21.00 La signora di tutti, Max Ophuls, Orion
27.3.1990 17.00 Werther, Max Ophuls, Orion
27.3.1990 19.00 Letter from an Unknown Woman, Max Ophuls, Orion
29.3.1990 19.00 The Fabulous Baker Boys, Steve Kloves, Maxim
30.3.1990 17.00 The Docks of New York, Josef von Sternberg, Orion - UCLA
30.3.1990 19.00 Thunderbolt, Josef von Sternberg, Orion - UCLA

4.4.1990 21.30 The Reckless Moment, Max Ophuls, Orion
11.4.1990 15.45 Roger & Me, Michael Moore, Illusion
11.4.1990 19.00 Monsieur Hire, Patrick Leconte, Diana
17.4.1990 19.00 Applause, Rouben Mamoulian, Orion - UCLA - A
17.4.1990 21.00 City Streets, Rouben Mamoulian, Oroin - UCLA - A
19.4.1990 9.00 Blackmail, silent version, Alfred Hitchcock, print acquisition check viewing, SEA screening room
19.4.1990 The Ring, Alfred Hitchcock, print acquisition check viewing, SEA screening room
19.4.1990 19.00 One Hour with You, Ernst Lubitsch, Orion - UCLA
20.4.1990 21.00 The Sign of the Cross, Cecil B. DeMille, Orion - UCLA
20.4.1990 19.00 Scarlet Empress, Josef von Sternberg, Orion - UCLA
20.4.1990 17.00 Blonde Venus, Josef von Sternberg, Orion - UCLA
Robert Gitt and Anthony Slide visit Helsinki 23.-24.4.1990
26.4.1990 17.00 Vitaphone shorts, Orion - UCLA
26.4.1990 19.00 The Bat Whispers, Roland West, US 1930, Orion - UCLA
26.4.1990 21.00 Hell's Angels - UCLA - intro Robert Gitt
26.4.1990 17.00 Hell's Angels, Howard Hughes, Orion - UCLA

1.5.1990 21.00 37°2 le matin / Betty Blue, Jean-Jacques Beineix, Orion
2.5.1990 19.00 Strategia del ragno, Bernardo Bertolucci, Orion
3.5.1990 21.00 Il conformista, Bernardo Bertolucci, Orion
11.5.1990 17.00 Body and Soul, Robert Rossen, US 1947, Orion
13.5.1990 18.00 Cabiria, Giovanni Pastrone, Orion - the beautiful Swedish version
22.5.1990 19.00 Death of a Salesman, Laslo Benedek, Orion
25.5.1990 17.00 Un mauvais fils, Claude Sautet, FR 1980, Orion
29.5.1990 17.00 On the Waterfront, Elia Kazan, Orion
29.5.1990 21.00 Pixote: A Lei do Mais Fraco, Hector Babenco, BR 1981, Orion

8.6.1990 19.15 Den andra dansen, Larus Oskarsson, Orion
11.6.1990 19.00 Howard Guttenplan presents American avantgarde movies, Orion
27.6.1990 13.45 Suotorpan tyttö, Toivo Särkkä, preview of U-Matic cassette (best format available for the moment)
27.6.1990 19.00 Suotorpan tyttö, Toivo Särkkä, Orion, U-Matic - later I heard that Regina Linnanheimo visited the screening incognito
27.6.1990 21.00 Donovan's Brain, Felix Feist, Orion

12.7.1990 21.00 Atlas, Roger Corman, Orion
31.7.1990 19.00 The Prince and the Showgirl, Laurence Olivier, Orion - first reel

2.8.1990 18.30 Cinema Mondo opening party
2.8.1990 21.00 Grandeur nature / Tamaño natural, Luis García Berlanga, FR/IT/ES 1974, Orion
8.8.1990 21.00 Bilbao, Bigas Luna, ES 1978, Orion
9.8.1990 16.15 Fantasia, Walt Disney, US 1940, Orion
9.8.1990 21.00 Bez svidetelei, Nikita Mikhalkov, SU 1983, Orion
14.8.1990 21.00 L'Argent, Orion
15.8.1990 17.00 SF-paraati, Yrjö Norta, Orion
21.8.1990 17.00 The Right Stuff, Philip Kaufman, Orion
Espoo Ciné 1990

22.8.1990 17.30 City Lights, Charles Chaplin, Espoo Ciné
- How to Make Movies
- Shoulder Arms, outtakes
22.8.1990 20.30 Sophisticated Lady, David Mingay, David Robinson, Espoo Ciné
23.8.1990 21.30 Thelonious Monk: Straight, No Chaser, Charlotte Zwerin, US 1988, Espoo Ciné
24.8.1990 Ulrich Gregor and Erika Gregor in Helsinki and Espoo
24.8.1990 Motivsuche, Dietmer Hochmut, Espoo Ciné
24.8.1990 Monolog für einen Taxifahrer, Günter Stahnke, DE 1990, Espoo Ciné
28.8.1990 17.00 Ninotchka, Ernst Lubitsch, Orion - A
28.8.1990 19.00 Blackmail, Alfred Hitchcock, Orion - L
28.8.1990 21.00 Fear and Desire, Stanley Kubrick, Orion
- Day of the Fight, Stanley Kubrick
- Flying Padre, Stanley Kubrick
Vincent Pinel in Helsinki 3.-5.9.1990
5.9.1990 18.30 Les films Lumière - introduced by Vincent Pinel
6.9.1990 18.30 La merveilleuse vie de Jeanne d'Arc, Marco de Gastyne, Orion
7.9.1990 18.30 Une chapeau de paille d'Italie, René Clair, FR 1928, Orion
- Les Incohérences de Boireau (Onésime)
- Léontine garde la maison
11.9.1990 Paris-canaille, Pierre Gaspard-Huit, FR 1956, viewing
11.9.1990 19.00 Le Père Noël à les yeux bleus, Jean Eustache, etc., Orion
R&A = Rakkautta & Anarkiaa = Love & Anarchy = Helsinki International Film Festival = HIFF
14.9.1990 17.00 Buta to gunkan, Shohei Imamura, R&A, Orion
14.9.1990 19.00 Bad Timing, Nicolas Roeg, R&A, Bio Bio
14.9.1990 21.00 Max mon amour, Nagisa Oshima, R&A, Bio Bio
16.9.1990 14.00 36 fillette, Catherine Breillat, R&A, Illusion
16.9.1990 16.00 Eureka, Nicolas Roeg, R&A, Illusion
17.9.1990 21.00 Une flamme dans mon cœur, Alain Tanner, R&A, Bio Bio
18.9.1990 17.00 Kuroi ame, Shohei Imamura, R&A, Bio Bio
18.9.1990 19.00 De bruit et de fureur, Jean-Claude Brisseau, FR 1988, R&A, Bio Bio
18.9.1990 21.00 Noce blanche, Jean-Claude Brisseau, R&A, Illusion - A
19.9.1990 19.00 Def by Temptation, James Bond III, R&A Bio Bio
19.9.1990 21.00 Mo' Better Blues, Spike Lee, R&A Bio Bio
21.9.1990 My Wife's Relations, Buster Keaton, US 1922 - print identification viewing at a SEA flatbed
25.9.1990 17.00 Directed by John Ford, Peter Bogdanovich, Orion
27.9.1990 17.00 Straight Shooting, John Ford, Orion
27.9.1990 19.00 Hell Bent, John Ford, Orion - A
28.9.1990 17.00 Just Pals, John Ford, Orion

23.10.1990 19.00 C'era una volta, Francesco Rosi, Orion
23.10.1990 21.00 Uomini contro, Francesco Rosi, Orion
25.10.1990 19.00 Hangman's House, John Ford, Orion
26.10.1990 17.00 Riley the Cop, John Ford, Orion
26.10.1990 19.00 The World Moves On, John Ford, Orion
30.10.1990 17.00 Doctor Bull, John Ford, US 1933, Orion

7.11.1990 19.00 Tre fratelli, Francesco Rosi, Orion
7.11.1990 Carmen, Francesco Rosi, video
9.11.1990 17.00 The Informer, Arthur Robison, Orion
27.11.1990 8.30 Mitä se mulle kuuluu mitä mä teen, Antti Lindqvist, SEA screening room
27.11.1990 19.00 They Were Expendable, John Ford, Orion

Monday, May 14, 1990

Cannes Film Festival 14-20 May 1990

Lentoyhteydet veivät kaksi työpäivää, joten efektiivistä työalkaa Cannes'ssa olivat 15.-19.5. eli päivät 6.-10. juhlien 12 päivästä.

Juhlat olivat hyvät mutta elokuvat huonoja.

Elokuvavuosikerta 1989/1990 näyttää huonolta paitsi Cannesin myös Berliinin ja Lontoon kokemusten perusteella. Todella loistavaa uutta elokuvaa ei ole näkyvillä. Hyvää keskitasoa riittää kyllä.

Suurimpia amerikkalaisia hittejä ei anneta Cannesiin kriitikkojen reposteltaviksi. Suuret levittäjät haluavat ohjelmoida niiden markkinoinnin ilman että mahdollinen kielteinen festivaalipalaute tulisi väliin sotkemaan.

Cannesin elokuvajuhlien markkinapuolen merkitys on supistunut. Elokuvamarketeista Los Angelesin helmikuisen American Film Marketin merkitys on kohonnut ylivoimaiseksi. Televisio- ja videopuolella kuumat kaupat keskittyvät Cannesin huhtikuiseen MIP-TV:hen ja lokakuiseen MIP—COM:iin sekä Milanon MIFED:iin.

Kun suurista elokuvajuhlista Berliini on viime vuosina kohottanut profiiliaan Cannesin status tuntuu vastaavasti laskeneen. Näköalana saattaa olla paluu alkuaikojen henkeen. 1950-luvun loppuun asti kyseessä oli korostuneesti kulttuuritilaisuus, jollaiseksi market-vilinän hiljeneminen saattaa Cannesin taas palauttaa. Ensikertalaisena totesin, että Cannesin henki ja tyylitaju ovat aivan eri luokkaa kuin Berliinin.

Elokuvatoimistojen edustajat kertoivat, että amerikkalaisista elokuvista yhä useammat independent-tuotannot ostetaan suoraan suurille amerikkalaisille levittäjille. Näin muiden levittäjien pelivara pienenee, kun on entistä vaikeampi löytää vapailta markkinoilta huipputavaraa levitykseen.

Esitettiin linjanvetoa, että kun 1980-luku oli independentien kulta-aikaa, 1990-luvusta tulee majorsien vahvistumisen vuosikymmen. Levittäjillä on muutenkin entistä suurempi himo A-tuotteisiin, super-mega-hittielokuviin, jotka maksavat aina vain enemmän, ja tuottavat myös suhteellisesti entistä enemmän.

Elokuva-arkiston kannalta oli kiinnostavaa huomata, että elokuvien pelastamista korostettiin Cannesissa voimakkaasti. Juuri saapuessani maanantaina 14.5. oli päättynyt koko päivän kestänyt elokuvien restauroinnille omistettu symposium, jota juonsivat Martin Scorsese, Isabella Rossellini, Dominique Wallon ja Robert Rosen. Bob Rosen oli maininnut, että jopa sellaisetkin melko uudet elokuvat kuin Tri Outolempi ovat vaarassa niin, että Stanley Kubrick on joutunut henkilökohtaisesti aloittamaan suojakopon tekemisen. Isabella Rossellini kertoi, että hänen on ollut vaikea löytää kopîoita isänsä elokuvista.

Runsaasti julkisuutta sai Martin Scorsesen ja seitsemän muun johtavan amerikkalaisen elokuvantekijän 2.5.1990 perustama elokuvan pelastamisen puolesta toimiva järjestö.

Prix Rossellini myönnettiin kahdelle henkilölle, joilla on ollut keskeinen vaikutus toimintaan elokuvien pelastamiseksi: Kevin Brownlowlle Napoleonin rekonstruoimisesta ja Martin Scorseselle siksi, että hän on ollut ensimmäinen elokuvantekijä, joka on tuonut värielokuvien tuhoutumisen yleiseen tietoisuuteen. Kunniamaininnan saivat myös Laura Betti ja Pasolini-säätiö toiminnastaan Pasolinin elokuvien pelastamiseksi.

KATSELURAPORTTI

Lähinnä toteutui sijaiskärsijän tehtävä eli jouduin katsomaan elokuvia, joista nyt tiedän, että niillä ei saa Orionin yleisöä rangaista. Yhtään uutta huippuelokuvaa en nähnyt.

Sélection officielle

- 1. Paolo ja Vittorio Taviani: Il sole anche di notte. Puiseva klassikkofilmatisointi Tolstoin kertomuksesta Isä Sergius. Jakov Protazanovin tulkinta on edelleen paras. Jopa Bondartshukin versio on tätä parempi.

*** 2. Michael Roemer: The Plot Against Harry (1969/1989). Pienimuotoinen, mustavalkoinen, persoonallisen humoristinen tarjna juutalaisesta pkkugangsterista New Yorkissa. Paul Mazurskyn ja Woody Allenin sukua.

** 3. Idrissa Ouedraogo: Tilai. Upeasti kuvattu, rauhallisessa tempossa etenevä draama. Pidettiin ohjaajansa parhaana.

* 4. Gleb Panfilov: Mat / La Mère. Kuiva, eeppinen klassikkofilmatisointi sisältää moderneja vivahteita ja toiminee kohtalaisesti neliosaisena television minisarjana, jollaiseksi se lienee alun perin suunniteltukin (pituus 3 ½ tuntia). Ei vedä vertoja Pudovkinin versiolle eikä Panfilovin ja Tshurikovan parhaille saavutuksille (Tulessa ei voi kahiata ylivoimaisena vertauskohtana).

- 5. Jean-Luc Godard: Nouvelle vague. Godard on kuollut pystyyn taiteilijana, sen ovat hänen viimeiset työnsä todistaneet. Intohimo on hänen ainoa toimiva elokuvansa kymmeneen vuoteen.

* 6. Federico Fellini: La voce della luna. Fellinin huonoin elokuva, Intervistaa vielä paljon heikompi ja löysempi. Seniiliä hortoilua.

**½ 7. Andrzej Wajda: Korczak. Perinteinen mutta toimiva draama Varsovan ghetosta. Ei tuo uutta, mutta vahva tarina ja vahvat näyttelijät. Ranskan samanaikaiset antisemitistiset tapahtumat toivat näytöksiin ajankohtaista hehkua,

*** 8. Jean-Paul Rappeneau: Cyrano de Bergerac. Populaari balladimainen spektaakkeli, jossa suurisuuntaiset joukkokohtaukset ja intiimit piirteet ovat onnellisessa tasapainossa. Alkuteoksen runomuoto on kauniisti säilytetty, ja tämä lienee monesti filmatun aiheen ylivoimaisesti paras tulkinta. Depardieu nimiosassa on loistava, ja Roxanena on persoonallinen Anne Brochet.

- 9. David Lynch: Wild at Heart. Ne jotka pitivät Blue Velvetistä pitänevät myös tästä. Ihailin Blue Velvetiä tyylisuorituksena,mutta tässä työssä Lynchin sisäinen hataruus paljastuu: dekadenssilla poseerausta kulissina pohjimmaiselle latteudelle.

Jäivät katsomatta Suomeen piakkoin tulevat elokuvat: Akira Kurosawan Unet, Clint Eastwoodin Valkoinen metsästäjä, musta sydän, Alan Parkerin Come See the Paradise, Bertrand Tavernierin Daddy Nostalgie, Disneyn Pieni merenneito ja John Watersin Cry-Baby. Hyvinä pidettiin myös seuraavia: Ryszard Bugajski: Przeslutshanie, Ken Loach: Hidden Agenda, Pavel Longinin Taxi Blues ja Zhang Yimoun Ju Dou.

Un certain regard

* 10. José Luis Guerin: Innisfree. Espanjalainen ohjaaja John Fordin Vaiteliaan miehen jäljillä, sen alkuperäisillä kuvauspaikoilla. Sympaattinen aie mutta sisäänlämpiävästi elokuvafriikkimäinen toteutus.

** 11. Vitali Kanevski: Zamri, oumi, voskresni! / Maahan, liikkumatta, ylös uudelleen! Raakaa naturalismia, lapsileìrikuvausta, jollaisia Neuvostoliitossa on tuotettu useitakin. Mustavalkoinen kuvaustyö loisteliasta.

Quinzaine des réalisateurs

** 12. Georgi Djulgerov: Lagerat, osa. Ja taas leirikuvausta, ihan kunnollista, vaihteeksi Bulgariasta.

— 13. Suzanne Osten: Skyddsängeln, osa. Tekotaiteellisuutta.

*** 14. Charles Burnett: To Sleep with Anger. Charles Burnett vakiinnuttaa asemaansa keskeisenä mustana ohjaajana, hillityn kypsänä hahmona uhoavan häirikön Spike Leen rinnalla. Emotionaalisesti hallittu ja sympaattinen pienimuotoinen kuvaus perheyhteisöstä, johon ilmestyy pahanilmanlintu nimeltä Harry (Danny Glover). Huumoria ja psykologista oivallusta.

Eniten kiinnostavia mainintoja sarjassa sai Whit Stillmanin Metropolitan.

29ème semaine internationale de la critique française

Tästä sarjasta eniten positiivisia mainintoja kuului englantilaisen Philip Ridleyn elokuvasta The Reflecting Skin.

* 15. Roberto Rossellini: Giovanna d’Arco al rogo (1954). Rossellinin harvinaisin elokuva esitettiin Cineteca Nazionalen joitakin vuosia sitten restauroimana kopiona. Tästä Rossellinin ensimmäisestä vänielokuvasta värit ovat turmeltuneet ja muuttuneet lähes yksiväriseksi punaharmaaksi. Elokuva on yksinkertainen taltiointi Honeggerin oopperasta, mutta Ingrid Bergman on siinä hyvin kaunis, ja hänen tähtikuvaansa on vaikea ajatella tämän jälkeen ilman Jeanne d’Arc -assosiaatioita. Lyhyeksi leikatut hiukset ja kidutuksen, kahlehdinnan ja polttorovion kuvat tuovat mieleen Blue Velvetin. On helppo ymmärtää, että esimerkiksi tämän elokuvan kohtalo on innostanut Isabella Rossellinin elokuva-arkistotoiminnan partisaaniksi.

**** 16. Robert Flaherty: kootut lyhytelokuvat The Pottery Maker (1925), The Twenty Four Dollar Island (1926), Industrial Britain (1931), The Land (1942) ja Guernica Studies (1949 / koottu postuumisti). Näytöksessä oli läsnä Richard Leacock. Ohjelman kaksi ensimmäistä ja viimeinen elokuva ovat erittäin harvinaisia, lähes tuntemattomia. The Pottery Maker on klassinen dokumenttielokuva saviruukkujen tekijästä. The Twenty Four Dollar Island, josta esitetty sävynsä menettänyt, venäjäksi tekstitetty pinnakkaiskopio lienee paras mitä on säilynyt, on dokumentti New Yorkin rakentajista. Guernica Studies on hypnoottisiin kameranliikkeisiin perustuva kooste Flahertyn kuvaamasta aineistosta Picasson maalauksesta; se ei koskaan valmistunut esityskuntoon.

*** 17. Frank Launder ja Sidney Gilliat: Millions Like Us (1943). Näytöksessä olivat läsnä rouva Launder (Frank Launder oli sairaalassa) ja 80-vuotias Sidney Gilliat. Huumoria ja tragiikkaa kertomuksessa tavallisten ihmisten elämästä sotavuosina. Samaa eloisaa vivahteiden tajua kuin Launder & Gilliat -käsikirjoituksissa (Nainen katoaa).

Klassikko-osastoon sisältyivät Rossellini-retrospektiivi (valikoima), Flaherty-retrospektiivi, Launder ja Gilliat -retrospektiivi (ohjaukset), itahialaisten Cannes-voittajien retrospektiivi, Fritz Langin Ranskassa ennen esittämätön House by the River sekä Groucho Marx -sarja. Festivaaleilla esitettiin myös Jean Vigon L’Atalanten restauroitu versio, joka on 20 minuuttia tähän asti tunnettuja pitempi. Versioon liittyi keskusteluja restauroinnin etiikasta, koska mukaan on liitetty kohtauksia, jolta Vigo ei ehkä itse ollut halunnutkaan ottaa valmiiseen elokuvaan.

Marché

** 18. Otar loseliani: Et la lumière fut. Pienimuotoinen afrikkalaistarina on viehättävä mutta kaukana loselianin parhaista.

* 19. John Harrison: Tales from the Darkside. Vaatimaton, ronskilla splatterilla höystetty kauhuantologia jatkaa Amicuksen ja Creepshow-elokuvien linjaa. Pikkupoika kertoo äidilleen (Deborah Harry) kauhutarinoita tuhannen ja yhden yön tarinoiden malliin tämän valmistautuessa tekemään tätä paistiksi.

** 20. Francesco Rosi: To Forget Palermo / Dimenticare Palermo (uudelleen leikattu versio) (englanninkielinen). New Yorkiin ja Palermoon sijoittuva mafiatarina jatkaa Rosin vahvinta juonnetta (I magliari, Le mani sulla città, Cadaveri eccellenti) vaikkakaan ei ole samaa tasoa.

* 21. Dario Argento ja George Romero: Due occhi diabolici / Two Evil Eyes - The Facts in the Case of Mr. Valdemar (Romero) ja The Black Cat (Argento) (englanninkielinen). Vaatimaton splatter-tulkinta kahdesta Poen kertomuksesta. Argentolla on kuvallista eleganssia, Romerolla ei sitäkään. Die hard fans only.

** 22. Frank Henenlotter: Basket Case 2. Pieni halpa kauhutarina, jossa on joitakin kiinnostavia syvätasoja.

** 23. Nobune Tanaka: Jitsuroku Abe Sada / La véritable histoire d’Abe Sada (1975). (Kopio oli luultavasti lyhennetty, kun se oli pituudeltaan vain runsaan tunnin.) Sama kammottava tarina, josta Oshima teki seuraavana vuonna oman versionsa Aistien valtakunta, enkä väittäisi tätä Oshiman elokuvaa huonommaksi. Loisteliasta, tyyliteltyä scope-kuvausta väreissä. Elokuva oli osa viiden japanilaisen eroottisen elokuvan pakettia, ja jos muut ovat samaa tasoa, satsi kannattaisi joskus lainata arkiston sarjaan.

** 24. Mark Schwartz: Voyage of the Heart, osa. Sympaattinen pienimuotoinen tarina vanhasta kalastajasta jonka apulaiseksi tulee opiskelijatyttö. Televisiokamaa.

*** 25. Jytte Rex: Isolde. Persoonallinen runollinen teos on rohkeasti tyylitelty ja taiteellinen, myös humoristisen sensuaalinen. Tuottaja on ohjaajan mies Christjan Braad Thomsen. Tätä kannattaa harkita seuraavaan tanskalaisen elokuvan sarjaan.

Monday, March 26, 1990

Martin Scorsese at the Oscar Gala 1990

"The challenge is always the same: how to get the vision that's in your head onto the screen. No matter how clearly you know what you want to say, no matter how powerful your intent, no matter how vivid the images in your mind's eye, you still need the combined talents of everyone you're working with to make your vision come true." (Martin Scorsese, the Oscar Gala, 26 March 1990)