Kanerva Cederström: Sandarmohin suru (FI 2021). Wikipedia. |
Kanerva Cederström: Sandarmohin suru (FI 2021). Yle Areena. |
Kutsuvierasnäytös
Kino Regina, Keskustakirjasto Oodi, ma 13.11.2021 klo 17
YLE AREENA
Kaksitoista tarinaa suomalaisista, joiden sukulaisia teloitettiin Neuvosto-Karjalassa Sandarmohin metsässä 1937-1938. Stalinin vainot olivat pahimmillaan 1930-luvun lopulla, jolloin pelkästään suomalaistaustaisia teloitettiin NKVD:n toimesta tuhansittain. Läheinen ei saanut tietää, minne perheenjäsen katosi - todennäköisimmin Karhumäessä sijaitsevan metsän joukkohautoihin luoti niskassaan. Dokumentti antaa kasvot ja äänen Stalinin vainojen uhreille ja valottaa unohdettua historiaa. Ohjaaja: Kanerva Cederström. Tuotanto: Cinema Obscure.
Kuva: HD, 16:9
Ääniraidat: suomi stereo
Tekstitys: ohjelmatekstitys (suomi)
Katsottavissa vain Suomessa
“Yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa tilastotieto.”
Suomesta pakeni sisällissodan jälkimainingeissa Venäjän Karjalaan 10–13 000 ihmistä. 1930-luvun vaihteessa itärajan ylitti eri syistä 15–20 000 henkeä – kuka työn ja paremman elämän perässä, kuka äärioikeiston muiluttamana. Yhdysvalloista ja Kanadasta muutti noin 7000 työläistä sosialistista paratiisia Neuvosto-Karjalaan rakentamaan.
Stalinin vainot olivat pahimmillaan 1937–38, jolloin pelkästään suomalaistaustaisia teloitettiin NKVD:n toimesta tuhansittain. Läheinen ei saanut tietää, minne perheenjäsen katosi – todennäköisimmin Karhumäessä sijaitsevan Sandarmohin metsän joukkohautoihin luoti niskassaan.
Kanerva Cederströmin elokuva on minimalistinen. Uhrien sukulaisten haastattelujen ohella kuvamateriaali on niukkaa: valokuvia, artikkeleita, asiakirjoja. Musiikkia käytetään harkiten. Suru onnistutaan tallentamaan ilman katsojan manipulointia, esimerkiksi hiljaisella otoksella murhattujen valokuvien täyttämästä Sandarmohin metsästä, vain lintujen viserryksen soidessa taustalla.
Dokumentti luettelee historian karut tilastot: suomalaisia Karjalassa tuomituista oli 41,3 %, joista 88,3 % ammuttiin, joukossaan 17 Suomen kansanedustajaa. Myös teloitusten toimeenpanijat saavat nimensä kankaalle.
Sandarmohin kaltaisia suomalaisten työläisten ja vasemmistolaisten massamurhia ei lähihistoriassa montaa ole. Silti elokuva kertoo Suomen olevan ainoita valtioita, jolla ei ole kuolleille kansalaisilleen muistomerkkiä alueella.
Joonatan Nikkinen
Suunnittelu, käsikirjoitus ja ohjaus
Kanerva Cederström
Kuvaus
Niko Väistö
Valaisu
Aku Koskinen
Äänitys ja äänisuunnittelu
Iivo Korhonen
Musiikki
Kalevi Aho
Agotprikatistien laulu, säv.trad., sov. Arto Rinne, sanat Frank Korpela, es.Sattuma ja Suistamon sähkö
Mixaus
Iivo Korhonen
Värimäärittely
Jerry Strengell
DCP
Esa Mattila
Tuottaja
Niko Väistö
Tuotanto
Cinema Obscure
ELO Film School
Kuvattu Helsingissä Kansallisarkistossa ja Karjalassa Sandarmohissa
Henkilöt, esiintymisjärjestyksessä
Raija-Liisa Mäkelä
Ossi Kemppinen
Paavo Keränen
Ilpo Heikkilä
Sirpa Evwaray
Pia Granroth
(Kaisa Johansson, tekstinä)
Erkki Yrjänheikki
Heikki Palaskari
Seija Jalagin
Keijo Aho
Aimo Ruusunen