Sandarmohin suru

Kanerva Cederström: Sandarmohin suru (FI 2021). Wikipedia.

Kanerva Cederström: Sandarmohin suru (FI 2021). Yle Areena.

Kutsuvierasnäytös

Kino Regina, Keskustakirjasto Oodi, ma 13.11.2021 klo 17

YLE AREENA

Kaksitoista tarinaa suomalaisista, joiden sukulaisia teloitettiin Neuvosto-Karjalassa Sandarmohin metsässä 1937-1938. Stalinin vainot olivat pahimmillaan 1930-luvun lopulla, jolloin pelkästään suomalaistaustaisia teloitettiin NKVD:n toimesta tuhansittain. Läheinen ei saanut tietää, minne perheenjäsen katosi - todennäköisimmin Karhumäessä sijaitsevan metsän joukkohautoihin luoti niskassaan. Dokumentti antaa kasvot ja äänen Stalinin vainojen uhreille ja valottaa unohdettua historiaa. Ohjaaja: Kanerva Cederström. Tuotanto: Cinema Obscure.

Kuva: HD, 16:9

Ääniraidat: suomi stereo

Tekstitys: ohjelmatekstitys (suomi)

Katsottavissa vain Suomessa

DOCPOINT 2022. JOONATAN NIKKINEN:

“Yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa tilastotieto.”

Suomesta pakeni sisällissodan jälkimainingeissa Venäjän Karjalaan 10–13 000 ihmistä. 1930-luvun vaihteessa itärajan ylitti eri syistä 15–20 000 henkeä – kuka työn ja paremman elämän perässä, kuka äärioikeiston muiluttamana. Yhdysvalloista ja Kanadasta muutti noin 7000 työläistä sosialistista paratiisia Neuvosto-Karjalaan rakentamaan.

Stalinin vainot olivat pahimmillaan 1937–38, jolloin pelkästään suomalaistaustaisia teloitettiin NKVD:n toimesta tuhansittain. Läheinen ei saanut tietää, minne perheenjäsen katosi – todennäköisimmin Karhumäessä sijaitsevan Sandarmohin metsän joukkohautoihin luoti niskassaan.

Kanerva Cederströmin elokuva on minimalistinen. Uhrien sukulaisten haastattelujen ohella kuvamateriaali on niukkaa: valokuvia, artikkeleita, asiakirjoja. Musiikkia käytetään harkiten. Suru onnistutaan tallentamaan ilman katsojan manipulointia, esimerkiksi hiljaisella otoksella murhattujen valokuvien täyttämästä Sandarmohin metsästä, vain lintujen viserryksen soidessa taustalla.

Dokumentti luettelee historian karut tilastot: suomalaisia Karjalassa tuomituista oli 41,3 %, joista 88,3 % ammuttiin, joukossaan 17 Suomen kansanedustajaa. Myös teloitusten toimeenpanijat saavat nimensä kankaalle.

Sandarmohin kaltaisia suomalaisten työläisten ja vasemmistolaisten massamurhia ei lähihistoriassa montaa ole. Silti elokuva kertoo Suomen olevan ainoita valtioita, jolla ei ole kuolleille kansalaisilleen muistomerkkiä alueella.

Joonatan Nikkinen

Suunnittelu, käsikirjoitus ja ohjaus

Kanerva Cederström

Kuvaus

Niko Väistö

Valaisu

Aku Koskinen

Äänitys ja äänisuunnittelu

Iivo Korhonen

Musiikki

Kalevi Aho

Agotprikatistien laulu, säv.trad., sov. Arto Rinne, sanat Frank Korpela, es.Sattuma ja Suistamon sähkö

Mixaus

Iivo Korhonen

Värimäärittely

Jerry Strengell

DCP

Esa Mattila

Tuottaja

Niko Väistö

Tuotanto

Cinema Obscure

ELO Film School

Kuvattu Helsingissä Kansallisarkistossa ja Karjalassa Sandarmohissa

Henkilöt, esiintymisjärjestyksessä

Raija-Liisa Mäkelä

Ossi Kemppinen

Paavo Keränen

Ilpo Heikkilä

Sirpa Evwaray

Pia Granroth

(Kaisa Johansson, tekstinä)

Erkki Yrjänheikki

Heikki Palaskari

Seija Jalagin

Keijo Aho

Aimo Ruusunen