 |
| John Huston: Moby Dick (US 1956) starring Gregory Peck (Captain Ahab) and Friedrich von Ledebur (Queequeg). |
Antti Alanen
Dvd-klassikko
Helsingin Sanomat 7.7.2010
Moby Dick – valkoinen valas
MOBY DICK – VALKOINEN VALAS / Moby Dick (Moby Dick) USA © 1956 Moulin Productions. T+O: John Huston. KS: Ray Bradbury, John Huston – Herman Melvillen romaanista (1851). KU: Oswald Morris – Technicolor. M: Philip Sainton. LA: Geoffrey Drake, Jeffrey Drake. PU: Elizabeth Haffenden. Ä: Alex Pront, Len Shilton. LE: Russell Lloyd. N: Gregory Peck (kapteeni Ahab), Richard Basehart (Ishmael), Friedrich von Ledebur (Queequeg), Leo Genn (Starbuck), Orson Welles (Isä Mapple). Väri, 1,37:1, 116 min Suom. tekstit / svenska texter. Future Film (MGM) 7.7.2010
Herman Melvillen romaani Moby Dick eli Valkoinen valas on maailmankirjallisuuden suuria merikertomuksia. Jännittävän seikkailun lumous yhdistyy siinä dokumentaariseen aitouteen ja raamatulliseen voimaan. Moby Dick -filmatisointi oli ollut John Hustonilla vireillä kymmenen vuotta, minä aikana Hollywoodin mustan listan meininkiin tympääntynyt ohjaaja muutti Irlantiin. Kapteeni Ahabin rooliin John Huston oli ajatellut omaa isäänsä Walter Hustonia, joka oli tällä välin kuollut. Ulkokuvaukset otettiin Irlannissa ja Kanariansaarilla. Mahtavat purjelaivat olivat aitoja, mutta hirmuinen, ehkä yliluonnollinen valkoinen kaskelotti toteutettiin ymmärrettävästi erikoistehosteina. Melvillen jättiläisromaani on dramatisoitu kahden tunnin elokuvaksi yllättävän uskollisesti, ja erinäiset muutokset ovat aidosti kiinnostavia tulkintoja. Yhdessä kuvaajamestari Oswald Morrisin kanssa Huston loihti elokuvaan erikoisen värimaailman, joka jäljitteli vanhojen valaanpyyntikuvien visuaalista ilmettä. Alkuperäinen levitysyhtiö Warner Bros. painosti Hustonia kiinnittämään suuren tähden päärooliin, mutta valitettavasti Gregory Peck on kapteeni Ahabina niin huono, että hän munaa koko elokuvan. Robert Shaw on ylivoimaisesti parempi Melvillen innoittamassa roolissaan Tappajahaissa. Hustonin kunnianhimoinen ja pääroolikiinnitystä lukuunottamatta kompromissiton elokuva jäi vaille riittävää kassamenestystä, ja ohjaaja joutui tekemään useita vähemmän persoonallisia tilaustöitä isoille studioille saadakseen tilinsä taas kuntoon.
Basehart Richard
Bradbury Ray
Huston John
Melville Herman
Morris Oswald
Peck Gregory
Welles Orson
Kirjoista elokuviksi
Helsingin Sanomat 15.8.2010
Kesällä on julkaistu dvd:llä useita elokuvia, jotka perustuvat maineikkaisiin kirjoihin, William Shakespearesta (Prosperon kirjat) Boris Pasternakiin (Tohtori Zhivago) ja Alexandre Dumas'sta (Kuningatar Margot) Herman Melvilleen (Moby Dick). Sovitukset eivät voisi olla erilaisempia.
Kun Peter Greenaway ottaa käsittelyynsä klassista maalaustaidetta, musiikkia, kirjallisuutta tai arkkitehtuuria, ei tuloksena ole milloinkaan varsinainen filmatisointi vaan jonkinlainen oheisteos, joka saattaa surffata alkuperäisteoksen maailmassa hämmästyttävän pinnallisesti. Näin kirjaimellisesti käy elokuvassa Prosperon kirjat, jonka innoittajana on William Shakespearen viimeinen näytelmä Myrsky. John Gielgudin läsnäolo ja resitatiivit ovat kylläkin todellista substanssia, mutta Greenaway leikkaa, liimaa ja koristelee elokuvaansa turhakkeilla, muun muassa runsailla upeilla alastonmalleilla. Heitä on miellyttävää katsella, mutta he vievät huomiota pois Myrskyn suurista teemoista.
David Lean oli tunnettu älykkäiden, intiimien spektaakkelien erikoismiehenä Kwai-joen sillasta alkaen, kun hän otti filmatakseen Boris Pasternakin romaanin Tohtori Zhivago. Kriitikot tyrmäsivät filmatisoinnin ehkäpä sen romanttisten mainosten ja "Laran teema" -tunnussävelmän ("on jossakin") takia, ja totta kyllä vaikkapa suomalaisen katsojan on vaikea niellä talvikohtausten sokerikuorrutettua postikorttiestetiikkaa, olkoonkin, että elokuvaa kuvattiin paitsi Espanjassa myös meillä Suomessa. Kuitenkin elokuva tekee oikeutta romaanille, Pasternakia ei ole vääristelty, henkilöhahmot ovat kompleksisia, ja elokuva on vesittämättömän traaginen. Sittemmin romaanista on tehty useita tv-sarjaversioita, mutta Leanin versio on säilyttänyt arvonsa. Se oli pitkään harvoja toimivia suuren yleisön elokuvia, jotka kertoivat Stalinin vainojen aikakaudesta puhuttelevasti.
Alexandre Dumas'n populaarit historialliset romaanit innoittavat yhä vain uusiin tulkintoihin, ja myös Kuningatar Margot on filmattu ainakin viisi kertaa. Claude Berri otti tuottaakseen sen isolla budjetilla ja valitsi ohjaajaksi Patrice Chéreaun, jonka Der Ring -ohjaus Bayreuthissa on maineikas. Chéreaun näkökulma on yllättävän klassinen, ja Ranskan parhaat näyttelijät (Isabelle Adjani, Jean-Hugues Anglade... ) panevat kaikkensa likoon tarinassa maan historian kauheimmasta verilöylystä, Pärttylinyön aikakaudesta, kun katoliset yrittivät tuhota fyysisesti protestantit vastauskonpuhdistuksen inhottavimmassa tapahtumasarjassa. Tulkintojen intohimoisesta ehdottomuudesta huolimatta Chéreau säilyttää aina myös etäisyyden, ja tässä auttaa Goran Bregovicin poikkeuksellinen ja vaikuttava musiikki.
Herman Melvillen suuri romaani Moby Dick - valkoinen valas on vaikeasti filmattavissa, mutta John Huston pääsi omassa tulkinnassaan aika pitkälle. "Call me Ishmael... " Melville on suuren seikkailutarinan kertoja, raamatullinen pohdiskelija ja dokumentaarisen tarkka aikansa merenkulun ja valanpyynnin kronikoitsija. Huston tekee oikeutta kaikille näille kolmelle puolelle. Hänen elokuvaansa on joskus sanottu kuivaksi ja elottomaksi. Se johtuu ainakin yhdestä seikasta, pääosan roolivalinnasta. Levitysyhtiö asetti Hustonille levityssopimuksen ehdoksi tähtinäyttelijän valinnan päärooliin, ja sellaiseksi saatiin Gregory Peck, joka tyri tehtävänsä kapteeni Ahabina niin, että koko elokuva kärsii. Peck tiedosti tämän itsekin, ja hän kielsi roolitulkintansa käytön kokoomaohjelmissa. Peckin ja Hustonin välit menivät lopullisesti poikki, kun Peck sai selville, että Huston oli joutunut valitsemaan hänet vastoin tahtoaan. Katseluohje: ignoroi Peck ja iloitse kaikesta muusta, kuten isä Mapplen (Orson Welles) tulisesta saarnasta aiheena Joonas ja valas.
Chéreau Patrice
Dumas père Alexandre
Greenaway Peter
Huston John
Lean David
Melville Herman
Pasternak Boris
Shakespeare William
No comments:
Post a Comment