Chronik der Anna Magdalena Bach

Chronik der Anna Magdalena Bach. Anna Magdalena in the company of her daughter, playing from her beloved Klavierbüchlein.

Anna Magdalena Bachin kronikka / Anna Magdalena Bachs dagbok. DE/IT 1968. Year of production: 1967. PC: Franz Seitz Filmproduktion (Munich) / IDI Cinematografica (Rome) / Radiotelevisione Italiana RAI (Rome) / Straub-Huillet (Munich) / Hessischer Rundfunk HR (Frankfurt am Main) / Telepool Europäisches Fernsehprogrammkontor GmbH (München). P: Franz Seitz, Gianvittorio Baldi, Jean-Marie Straub, Danièle Huillet.
    [The first credit title cards of the film: (1): Chronik der Anna Magdalena Bach, (2) von Danièle Huillet und Jean-Marie Straub.]
    D+SC: Danièle Huillet, Jean-Marie Straub. CIN: Ugo Piccone. M: Johann Sebastian Bach:
5. Brandenburgisches Konzert / Allegro D-Dur / Solokadenz etc. (1721), BWV 1050
Klavierbüchlein für Wilhelm Friedemann Bach / Neun kleine Präludien / Das Präludium in E-Dur / (1720-1722), BWV 924-932 [Das wohltemperierte Clavier, Svite 6 avec Prelude, BWV 854/1], [Die französische Suite VI E-Dur BWV 817]
Klavierbüchlein für Anna Magdalena Bach (1722) / Die französische Suite I in d-Moll / Menuett II, BWV 812
Sonate D-Dur [2] [für Viola da Gamba und Cembalo] / Adagio, BWV 1028
Triosonate 2 c-Moll [für Orgel] (1727) / Largo, BWV 526
Magnificat, D-Dur (1723) / 11. Chor "Sicut locutus est", BWV 243
Klavierbüchlein für Anna Magdalena Bach / Clavierübung: Partita VI e-Moll (1731-1741) / Tempo di Gavotta, BWV 830,
Kantate Der zufriedengestellte Aeolus (1725) / Zerreisset, zersprenget, zertrümmert die Gruft / Bassrezitativ und Arie, BWV 205
Kantate Trauer-Ode (1727) / für Königin Christiane Eberhardine / "Lass, Fürstin, lass noch einen Strahl" / Finale "Doch Königin! Du stirbest nicht", BWV 198
Kantate Trauermusik (1727) / "Klagt, Kinder, klagt es aller Welt" / Köthener Trauermusik / für Fürst Leopold von Anhalt-Köthen / Sopran-Arie / BWV 244a
Matthäus-Passion (1727), Anfangschor, BWV 244
Kantate "Am Abend aber desselbigen Sabbats" (1725), 1. Sinfonia, 2. Recitativo (Tenor, Fagott), BWV 42
Orgelpräludium h-Moll, BWV 544
Die h-Moll-Messe (1714–1749) / 1. Kyrie eleison, BWV 232
Kantate "Preise dein Glücke, gesegnetes Sachsen" (Geburtstagskantate) (1734) / Anfangschor, BWV 215
Himmelfahrtsoratorium (1735), 11. Choral (Finale): "Wenn soll es doch geschehen", BWV 11
Léonin: Florilegium portensa (Leoninus) (1100) / Missa latina / 11. dominica post Trinitatis, finale, 2. part
Clavierübung Teil III / Chor "Kyrie, Gott, Heiliger Geist", g-phrygisch, a 5 con organo pleno (1739), BWV 671
Italienisches Konzert (aus Clavierübung Teil II) / Concerto nach italiaenischen Gusto / für zweimanualiges Cembalo in F-Dur (1735), Andante d-Moll, BWV 971
Kantate "Wachet auf, ruft uns die Stimme", Teil 3: Arie "Wenn kömmst du, mein Heil?" / "Wann kommst du, mein Heil?", Erstes Duett für Sopran und Bass (1731), BWV 140
Goldberg-Variationen, Variatio 25 a 2 Clav (für zweimanualiges Cembalo) ("adagio") (1741), BWV 988
Kantate "Ich habe genug" (1727), 4. Recitativo: "Mein Gott! wenn kömmt das schöne: Nun!", 5. Aria: "Ich freue mich auf meinen Tod", BWV 82
Musikalisches Opfer, c. 1–39, ricercare a 6 (sechsstimmiges Ricercar) (1747), BWV 1079
Die Kunst der Fuge (1750), contrapunctus XIV, BWV 1080
Orgelchoral "Vor deinen Thron tret ich" / Achtzehn Choräle von verschiedener Art / Leipziger Choräle (1750), BWV 668
    Perf: Musica Antica Ensemble of Concentus Musicus, dir. Nikolaus Harnoncourt and Schola Cantorum Basiliensis, dir. Heinz Henning. ED: Danièle Huillet, Jean-Marie Straub.
    C: Gustav Leonhardt (Johann Sebastian Bach), Christiane Lang (Anna Magdalena Bach),
    Paolo Carlini (Doctor Hölzer), Ernst Castelli (Steger), Hans-Peter Boye (Born), Joachim Wolf (Rector), Rainer Kirchner (Superintendent), Eckart Brüntjen (Prefect Kittler), Walter Peters (Prefect Krause), Kathrien Leonhardt (Catharina Dorothea Bach), Anja Fährmann (Regine Susanna Bach), Katja Drewanz (Christine Sophia Henrietta Bach), Bob van Asperin (Johann Elias Bach), Andreas Pangritz (Wilhelm Friedemann Bach), Bernd Weikl (singer in Cantata BWV 205), Wolfgang Schöne (singer in Cantata BWV 82), Karl-Heinz Lampe (singer in Cantata BWV 42), Bernhard Wehle (Treble Voice in Cantata BWV 140), Christa Degler (voice of Anna Magdalena Bach in Cantata BWV 244), Karl-Heinz Klein (bass voice in Cantata BWV 140), Nikolaus Harnoncourt (Prince of Anhalt-Cöthen).
    93 min
    A KAVI print (2005) with Finnish subtitles by Antti Alanen, Finnish lyrics to the Matthäus-Passion by Heikki Klemetti.
    Viewed at Cinema Orion, Helsinki (Reformation 500, Easter), 16 April 2017.

One of the greatest and most original films on music, Danièle Huillet and Jean-Marie Straub's Chronik der Anna Magdalena Bach, is our Easter film and Reformation 500 celebration film. Lutheranism was "the singing Reformation" and Johann Sebastian Bach its master. His life's work has been called "the fifth Gospel".
    The screening is also a hommage to the memory of the musical directors and interpreters of the film, the masters of the 1950s Bach renaissance based on original Baroque instruments and interpretations, Gustav Leonhardt (1928–2012) and Nikolaus Harnoncourt (1929–2016)
    Chronik der Anna Magdalena Bach is a spiritual biography that covers the life of Johann Sebastian (1685–1750) during his second marriage (1721–1750), the one with Anna Magdalena. In this music-driven film music is more than the theme, it is the substance and the material. Everything is in its service.

5. Brandenburgisches Konzert / Allegro D-Dur / Solokadenz etc. (1721), BWV 1050
    The freedom and joy of life under Prince Leopold at Köthen. A brilliant solo clavier cadence by Leonhardt as the spiritual incarnation of Bach followed by an eruption of happiness from the orchestra.

Klavierbüchlein für Wilhelm Friedemann Bach / Neun kleine Präludien / Das Präludium in E-Dur / (1720–1722), BWV 924-932 [Das wohltemperierte Clavier, Svite 6 avec Prelude, BWV 854/1], [Die französische Suite VI E-Dur BWV 817]
    Wilhelm Friedemann, Bach's eldest son, at play with exercises about to develop into The Well-Tempered Clavier.

Klavierbüchlein für Anna Magdalena Bach (1722) / Die französische Suite I in d-Moll / Menuett II, BWV 812
    This Klavierbüchlein was Johann Sebastian's labour of love for his musical family and a source of ideas for his creative career. The newly married Anna Magdalena plays with slow concentration a famous theme now known in faster virtuoso intepretations by Glenn Gould and others.

Sonate D-Dur [2] [für Viola da Gamba und Cembalo] / Adagio, BWV 1028
    Bach in the same viola da gamba territory as his French contemporaries Sainte-Colombe and Marin Marais, immortalized in the film Tous les matins du monde.

Triosonate 2 c-Moll [für Orgel] (1727) / Largo, BWV 526
    A solo organ piece. Anna Magdalena's commentary covers key points in Johann Sebastian's Werdegang. We learn about his crushing workload after the happy days at Köthen.

Magnificat D-Dur (1723) / 11. Chor "Sicut locutus est", BWV 243
    The evolution of the mastery in the architecture of the chorale.

Klavierbüchlein für Anna Magdalena Bach / Clavierübung: Partita VI e-Moll (1731–1741) / Tempo di Gavotta, BWV 830
    The family keeps growing. Johann Sebastian had 20 children, half of them with Anna Magdalena. 10 survived. The agony of the deaths of children is sublimated in music. Also in this piece the interpretation is more slow and emphatic than is usual today. (See image above).

Kantate Der zufriedengestellte Aeolus (1725) / Zerreisset, zersprenget, zertrümmert die Gruft / Bassrezitativ und Arie, BWV 205
    The performance of the magnificent secular cantata is conveyed via a moving camera and expressive tracking shots.

Kantate Trauer-Ode (1727) / für Königin Christiane Eberhardine / "Lass, Fürstin, lass noch einen Strahl" / Finale "Doch Königin! Du stirbest nicht", BWV 198
    The official funeral music expresses also private mourning in the Bach family.

Kantate Trauermusik (1727) / "Klagt, Kinder, klagt es aller Welt" / Köthener Trauermusik / für Fürst Leopold von Anhalt-Köthen / Sopran-Arie / BWV 244a
    The happy days with Leopold are past. Now the Prince himself is dead.

Matthäus-Passion (1727), Anfangschor, BWV 244
    From the very first notes this interpretation takes our breath away. The passion of Jesus, the passion of Johann Sebastian, the passion of us all.

Kantate "Am Abend aber desselbigen Sabbats" (1725), 1. Sinfonia, 2. Recitativo (Tenor, Fagott), BWV 42
    Among deeply spiritual works we learn about temporal woes of Johann Sebastian and his family. The troubles, the envy, the persecution. The rising costs of living, the necessity to get extra income.

Orgelpräludium h-Moll, BWV 544
    Bach at his most magnificent as a solo organ player. Work as life, life as work. Friedemann the eldest son is getting a solid foothold in life.

Die h-Moll-Messe (1714–1749) / 1. Kyrie eleison, BWV 232
    Composed during a Landstrauer and family mourning. Children keep dying. The pain and the suffering border on the unbearable.

Kantate "Preise dein Glücke, gesegnetes Sachsen" (Geburtstagskantate) (1734) / Anfangschor, BWV 215
    A royal birth celebration at night lit by a torch, with what looks like rear projection.

Himmelfahrtsoratorium (1735), 11. Choral (Finale): "Wenn soll es doch geschehen", BWV 11
    Bach keeps composing large scale works for major celebrations of the church calendar. This is the Ascension Oratorium. Meanwhile he keeps fighting mediocrities who try to interfere with his work.

Leoninus: Florilegium portensa (1100) / Missa latina / 11. dominica post Trinitatis, finale, 2. part
    The only composition not by Bach in this film, a classic Medieval chant by Léonin, a Frenchman. Bach keeps fighting a mediocre choir leader. The choirboys join to say grace before dinner.

Clavierübung Teil III / Chor "Kyrie, Gott, Heiliger Geist", g-phrygisch, a 5 con organo pleno (1739), BWV 671
    For organo pleno, another magnificent solo organ piece. The camera tracks slowly towards Bach.

[n.c.]
    The music sampled on the clavier remains unidentified as Bach is seen teaching the basso continuo and the Generalbass. He makes explicit the deepest meaning of music. It is composed in God's honour and to the recreation of the spirit. There are woes with the prodigal son of the family.

Italienisches Konzert (aus Clavierübung Teil II) / Concerto nach italiaenischen Gusto / für zweimanualiges Cembalo in F-Dur (1735), Andante d-Moll, BWV 971
    A visiting cousin practises at the clavier. A beautifully singing redpoll bird in a cage is welcomed at the Bach house. Anna Magdalena is bedridden, not feeling well.

Kantate "Wachet auf, ruft uns die Stimme", Teil 3: Arie "Wenn kömmst du, mein Heil?" / "Wann kommst du, mein Heil?", Erstes Duett für Sopran und Bass (1731), BWV 140
    The duet of the soprano and the bass conveys the deep longing of the bedridden Anna Magdalena. Clouds move slowly across the sky. The foliage of the trees moves almost imperceptibly.

Goldberg-Variationen, Variatio 25, a 2 Clav (für zweimanualiges Cembalo) ("adagio") (1741), BWV 988
    This "black pearl" (Wanda Landowska) of the Goldberg Variations harks back to Anna Magdalena's little clavier book. Played by Leonhardt on the zweimanualiges cembalo it sounds very different from contemporary piano interpretations.

Kantate "Ich habe genug" (1727), 4. Recitativo: "Mein Gott! wenn kömmt das schöne: Nun!", 5. Aria: "Ich freue mich auf meinen Tod", BWV 82
    "I have had enough". Another composition germinating from Anna Magdalena's little clavier book. A frank expression of the death wish. On the other hand, Johann Sebastian is now a proud grandfather. A profound joy comes forth.

Musikalisches Opfer, c. 1-39, ricercare a 6 (sechsstimmiges Ricercar) (1747), BWV 1079
    Bach's mastery and virtuosity is demonstrated with instant variations on a princely theme. At the same time this work is a display of musical thinking at its deepest.

Die Kunst der Fuge (1750), contrapunctus XIV, BWV 1080
     While Bach is busy working on this magnum opus he falls victim to a vicious eye disease. Operations fail repeatedly.

Orgelchoral "Vor deinen Thron tret ich" / Achtzehn Choräle von verschiedener Art / Leipziger Choräle (1750), BWV 668
    "I step forward in front of your throne". The blind Bach stands in front of a window – and a light he cannot now see. The music continues after the image turns dark. There is no "The End" title.

A brilliant print that we bought 12 years ago from Danièle Huillet. It looks like it has been struck from the camera negative.

BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BASED ON RICHARD ROUD:
BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BASED ON RICHARD ROUD:

    "Elokuvamme Anna Magdalena Bachin kronikka lähtökohtana oli ajatus elokuvasta, jossa musiikkia käytettäisiin – ei säestyksenä, ei kommentaarina – vaan raaka-aineena… Halusimme myös kuvata rakkaustarinan joka on erilainen kuin kaikki muut: nainen puhuu miehestään, jota hän rakasti tämän kuolemaan asti. Tarina on siinä: elämäkertaa ei voi tehdä ilman ulkoista näkökulmaa, ja tässä sellai-sena on Anna Magdalena Bachin tietoisuus." (Jean Marie Straub).

Anna Magdalena Bachin kronikan tekstin ovat kirjoittaneet Danièle Huillet ja Jean-Marie Straub, ei Anna Magdalena Bach. Siinä mielessä koko elokuva on puhdasta fiktiota, vaikka sen teksti perustuukin pariinkymmeneen historialli-seen dokumenttilähteeseen. Mutta elokuvan olennaisin elementti on Bachin musiikki, joka tietysti oli keskeisintä hänen elämässäänkin. Straub kertoo, että musiikki määritti koko elokuvan hahmon, sen otosten pituuden. Toisaalta hänen musiikkiotteiden valintaansa ovat voineet vaikuttaa myös elokuvan muut aiheet: se on, kuten Straub sanoo, rakkaustarina, ja se on myös elokuva poliittisista ja sosiaalisista tekijöistä. Elokuva alkaa Anna Magdalenan ja leskeksi jääneen Bachin häistä ja päättyy Bachin sokeutumiseen, epäonnistuneeseen leikkaukseen ja kuolemaan vähän tämän jälkeen. Anna Magdalena Bachin kertojaääni puhuu paljon enemmän Bachin ammatillisista ja aineellisista ongelmista kuin heidän yhteiselämänsä henkilökohtaisista puolista, ja tuskin mitään tunteistaan miestään kohtaan. Siitä huolimatta elokuva välittää vaikutelman syvästä ja kestävästä rakkaudesta. Tämän saa aikaan osin kertojaäänestä kuultava hellyys, mutta ennen kaikkea tekstin ja musiikin rinnakkain asettelu. Kun Straub käyttää "Die Kunst der Fugen" keskeneräiseksi jäänyttä ”Contrapunctusta” säestämään Bachin sokeutumisesta ja lähestyvästä kuolemasta kertovia sanoja, hän rikastaa sekä musiikin että tekstin merkitystä. Straubin kohdalla tämä esimerkki on miltei melodramaattinen; yleensä keinot ovat hienovaraisempia, vaikka vaikuttavia. Miltei perverssillä tavalla Straub tuskin koskaan näyttää puolisoita yhdessä, ja vain kerran hän suo heille hyväilyn – mutta sitä suuremmalla voimalla se sitten vaikuttaakin.
    Mutta toisella tasolla elokuva on dokumentaari näytteli-jöistään ja muusikoistaan ja itse musiikin tekemisen käy-tännöstä. Bachia esittävä Gustav Leonhardt ja muut roo-leissa esiintyvät muusikot ovat todella nauhoittaneet mu-siikin kameran edessä, ja lähes jokainen musiikkiote on kuvattu yhdellä otolla. Äänityksessään Straub ei ole pyrki-nyt minkäänlaiseen akustiseen balanssiin, vaan on sijoit-tanut mikrofonin sinne missä kamera on. Usein hän on käyttänyt vain yhtä mikrofonia. Paitsi että tämä on rehelli-sempää, se tuo katsojan lähemmäs musiikin tekemisen, muusikoiden, toimintaa.
    Minimalistisella tyylillään Straub pyrkii saamaan katso-jan katsomaan yhä syvemmälle tarjottuun näkymään, kunnes hän, kuten Straub sanoo, pystyy näkemään lehtien liikkeen puissa. Ensinäkemältä näyttää siltä, että  Straub tyytyy antamaan musiikin puhua puolestaan, ei yritä ilmaista musiikkia vaan antaa sen ilmaista itseään. Elokuva näyttää kuvatun äärimmäisen yksinkertaisesti – ja yritys kilpailla Bachin arkkitehtuurin kanssa olisikin tuomit-tu epäonnistumaan. Tämän sijasta Straub on tiivistänyt musiikin dynamiikkaa rajoittamalla visuaalisia keinojaan, ja tämä kontrasti luo erinomaisesti perspektiiviä musiikin monimutkaiseen rakenteeseen.
    Tyylin näennäisen yksinkertaisuuden ei kuitenkaan tarvitse antaa pettää itseään. Jokainen jakso on otos, pienine kuvakulman muutoksineen ja vähäisine kameran-liikkeineen, on taitavasti rakennettu, ja otosten jaottelu ja organisointi on huolellisesti mitattua. Straubin intuitiivinen matematiikka, joka tarjoaa hänen elokuviaan yhteen sito-van rytmisen perustan, sallii silti tilaa virheelle, elämän epäsäännölliselle henkäykselle. Tällä ajan ja tilan moni-mutkaisella arkkitehtuurilla on tietenkin pätevyyttä vain jos se vaikuttaa katsojaan emotionaalisesti. Mutta koska luvut ovat kaiken runouden ja musiikin perusta, ei elokuvan matemaattisen rakenteen ja sen emotionaalisen vaikutuk-sen välillä ole välttämättä ristiriitaa. Straub on palannut Bachin musiikin alkulähteelle, lukuihin, ja onnistunut siten luomaan elokuvan, ei Bachin musiikista, vaan tuolla mu-siikilla.

– Richard Roudin (Straub, 1971) ja muiden lähteiden mukaan EA