FI 2017. Year of production: 2016. PC: Filmimaa. P: Markku Tuurna. D+SC: Anu Kuivalainen. CIN: Jarkko T. Laine. M: Sanna Salmenkallio. S: Janne Laine. ED: Tuula Mehtonen.
A documentary film featuring:
Riikka Palonen, Köyliö, karjakko / milkmaid
Markku Laakso, Turku, taiteilija / artist
Tuomo Pirttimaa, Kuusamo, metsästäjä / hunter
Juha Hurme, Helsinki, käsikirjoittaja – ohjaaja – kirjailija - opettaja / playwright, director, writer, teacher
Pentti Linkola, Sääksmäki, metsien suojelija / conservationist
Virpi Eronen, Viinijärvi, maaseudulla asuva – ohjaajan lapsuuden ystävä / the director's childhood friend on the countryside
Leena Juurikkala-Ketola and Jyrki Ketola, Helsinki, metsänomistajapariskunta / forest owners
Margarita Warona, Helsinki, ex armeijan erikoisjoukot Venäjällä / former captain of the special forces of the Russian army
Niina Meskus, Varkaus, uusi metsänomistaja / a young forest owner
Anu Kuivalainen, Helsinki, dokumentaristi ja mökkiläinen / a documentary film maker and summer cottage dweller
91 min
Distributed by Pirkanmaan Elokuvakeskus on DCP.
Viewed at Kinopalatsi 3, Helsinki, 1 April 2017.
From the Elonet database synopsis: "Ten stories of the forest as a Finnish soulscape. A quest into the changing relationships of Finns to the forest. On display are the viewpoints of trekkers and wanderers, forest owners, conservationists, summer house dwellers, hunters, pickers of berries and mushrooms, artists, and people seeking for solace and a peace of mind ‒ as well as the viewpoint of forestry: timber harvesting and forest management."
AA: With a harvester the childhood forest is destroyed in a flash. The director Anu Kuivalainen happens to be present when the cut-to-teeth logging operation takes place. She records the action with her camera and cries for days afterwards. The harvester is ultra modern and yet there is a feeling of witnessing a prehistorical monster on rampage in a King Kong film.
This shock experience sets Sielunmetsä [Soul Forest] in motion. We meet forest lovers, some of them city-dwellers with an emotional and poetic approach. We also meet people who actually live in the countryside and take care of forests. They have a pragmatic approach to the eternal seasons and life cycles.
Various viewpoints to forestry are on display. We visit a site of clearcutting that has taken place 40 years ago, and the vista is still deserted. The film offers outlines of the forest industry which in Finland is still only 150 years old, a fleeting period in the cycles of nature.
We meet forest hikers at camp fires. We meet a hunter disemboweling an elk (a moose). We visit a bear observation station where a boy child watches a bear moving in the distance. We follow blueberry and chanterelle pickers. We live in a world of urbanization, but time in the urban sense ceases to exist in the forest. "Hurry is a thrombus".
The forest is a milieu for a profound identity trip in the tradition of Thoreau's Walden. Among the protagonists is Pentti Linkola, a philosopher, environmentalist and practitioner of deep ecology. At age 84 he is seen measuring / hugging trees and enjoying the presence of the forest.
We also meet Juha Hurme, a playwright and man of the theatre who confesses that after a period of treatment in a mental hospital he has travelled to the forest to recharge his batteries, picking cloudberries, trekking and camping in his tent. "There are no square angles in the forest" (Hurme).
We also follow Margarita Warona, a transgender person, a former captain of Russian special forces, amazingly agile in forbidding conditions on swamps. She confesses that she transforms into a different being in the forest. "I am a bear".
Margarita Warona is like a dancer in the forest and the swamps, but we also meet regular dancers, performance artists (see the poster above) and painters inspired by the forest. The tradition of holy seers and visionaries is still alive. For Anu Kuivalainen the forest is "wild and tolerant". Swimming is a natural form of communion with the nature, and for once a film director herself performs the "swimming job", a tradition in Finnish / Nordic cinema.
Visually Sielunmetsä is a work of pantheism. The four seasons are prominent. The fog over the lake. The golden leaves of the birch trees in the autumn. The thunder and the lightning. A distinctive kelo (snag). The distant sound of the primordial kuikka (black-throated loon). There are interesting visual inventions such as attaching a tiny camera on a running hound dog. The footage on the snow-covered forest in the winter is breathtaking.
There are also wonderful clips of archival footage juxtaposing forestry of the 1950s with the present. However, the clips are of low tech video quality of footage where brilliant 35 mm camera negatives are likely to exist.
Nature films are popular in Finland, and last year The Saga of the Lake broke national records of documentary film attendance. Anu Kuivalainen's film is a personal project outside such trends. Interestingly, there are in Finnish cinemas presently three new nature documentaries (besides this also Matka merelle [A Journey to the Sea] and Neljä elementtiä [Four Elements]). But the subject is so rich that out of the ten stories in Anu Kuivalainen's film ten feature films could be hatched.
BEYOND THE JUMP BREAK: SIELUNMETSÄ THE PRESS BOOK AND INFO FROM THE ELONET DATABASE:
BEYOND THE JUMP BREAK: SIELUNMETSÄ THE PRESS BOOK AND INFO FROM THE ELONET DATABASE:
SIELUNMETSÄ – INTO THE FOREST I GO
Kaadetun mökkimetsän tilalle kasvanut elinvoimainen Sielunmetsä –elokuva kohoaa kankaalle näkemyksinä ihmisen ja metsän suhteesta
Anu Kuivalaisen Sielunmetsä - on kokonaan metsään sijoittuva elokuva, jossa näemme sekä luonnontilaista vanhaa metsää että talousmetsiä ja hakkuun jälkiä - kymmenen tarinaa modernista metsästä. Ajankohtainen, kiinnostava ja tunteita herättävä aihe – metsä ei lepää. Toisaalla puuta kaatuu lompakon täytteeksi - toisaalla tuoreempi metsänomistaja hakee biologisempaa näkemystä.
Miten kauaksi poikkeaa maaseudun asukkaan näkemys kaupunkilaisesta näkökulmasta - onko mahdollista yhdistää tarve olla hiljaisessa metsässä metsäteollisuuden lisääntyvään puun tarpeeseen. Vallitseeko metsästä vanhentunut ja aikansa elänyt kuva, kaupunkilaisen kaksinaismoralistisen ajatus metsästä – halu suojella omia mökkipolkuja.
Päähenkilöidensä kautta Anu Kuivalainen avaa monipuolisen - varsin vahvan ja elävän maiseman – käsityksiä siitä mitä vanha suomalainen sielunmaisema metsä meille tässä ajassa merkitsee samalla kun näemme mitä metsät tänä päivänä todella ovat. Metsään mennään hiljentymään, hirvestämään, lempimään – päähenkilöt avaavat metsän merkitystä itselleen ja säästeliäästi käytetty arkistomateriaali luo laajemman kansallisen kehyksen – metsästä on moneksi.
Sielunmetsä antaa kirjaimellisesti metsän puhua puolestaan ollen paitsi vahva visuaalinen kokemus myös elokuva joka kutsuu kuuntelemaan.
”Sielunmetsä on sukellus metsäkansan, suomalaisten, sielunmaisemaan”
Metsä on tärkeä ja rakas kaikille elokuvan henkilöille - elokuvan keskeiset päähenkilöt
Elokuvan päähenkilöinä on suojelijoita, metsänomistajia, lähimetsänsä avohakkuulle menettänyt mökkiläinen, inspiraatiota hakeva taiteilija, hirvestäjä sekä metsästä mielenrauhaa etsivä entinen Venäjän erikoisjoukkojen sotilas – kaikille heille suomalainen metsä on rakas.
Riikka Palonen, Köyliö, karjakko
Markku Laakso, Turku, taiteilija
Tuomo Pirttimaa, Kuusamo, metsästäjä
Juha Hurme, Helsinki, käsikirjoittaja – ohjaaja – kirjailija - opettaja
Pentti Linkola, Sääksmäki, metsien suojelija
Virpi Eronen, Viinijärvi, maaseudulla asuva – ohjaajan lapsuuden ystävä
Leena Juurikkala-Ketola ja Jyrki Ketola, Helsinki, metsänomistajapariskunta
Margarita Warona, Helsinki, ex armeijan erikoisjoukot Venäjällä
Niina Meskus, Varkaus, uusi metsänomistaja
Anu Kuivalainen, Helsinki, dokumentaristi ja mökkiläinen
Elokuvan avainrepliikit
” Kasvua, kasvua, kasvua. Tämän lajin peruskauheus on, ettei ole pakkia eikä jarrua.” (Pentti Linkola). ”Nyt mä pelkään tän metsän puolesta.” (Anu Kuivalainen). ”Luonnontilainen metsä on epäisänmaallinen”. (Juha Hurme).
Pentti Linkola - läsnä elokuvassa uudella tavalla – ei niinkään paasaavana – vaan metsävainajiaan rakastavana hauraana vanhana miehenä
Tarinoita ja teemoja
Mökkiläinen menettää lapsuuden metsänsä
Karjakko pohtii ajan pysähtymistä metsässä
Puuta ei saa kaataa
Onko mahdollista yhdistää tarve olla hiljaisessa vanhassa metsässä ja metsäteollisuuden
lisääntyvä puun tarve
Sotakorvaukset – itsenäisyyden lunastaminen – alku massahyödyntämiselle
Metsästä on joku vanhentunut, elähtänyt – aikansa elänyt kuva
Onko mahdollista hoitaa metsää ekologisesti
Metsässä mieli suoristuu – metsän parantava vaikutus
Metsästys ja metsän villieläimet – metsä lapsen silmin
Metsän käyttö uudistuu
Metsämaisemaan liittyminen ja työskenteleminen metsässä
Kaupunkilaisen kaksinaismoralistisen ajatus metsästä
Ohjaajan sana
Minullakin oli sielunmetsä. Sitä on pala kerrallaan uudistettu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lopulta metsä avohakattiin aina sielunkotini, pienen mäntykankaalla järven rannassa sijaitsevan kesämökin, pihapiirin reunaa myöten.
Olen siinä voimattomuutta herättävässä tilanteessa, että metsä, jota rakastin, ei ollut minun. Se on osa elämäni historiaa, mutta minulla ei ollut siihen minkäänlaista valtaa.
Elokuva Sielunmetsä on osa suruprosessiani menetettyyn metsään liittyen. Mutta elokuvaa tehdessäni sain myös oppia paljon uutta metsästä, jonka näen nyt paljon monipuolisemmin metsänhoitoakin enemmän ymmärtäen.
Elokuvan ohjaaja Anu Kuivalainen
Anu Kuivalainen on helsinkiläinen ohjaaja, joka on opettanut dokumenttielokuvaa Aalto-yliopistossa.
Hänen dokumenttielokuviaan ovat mm. Aranda (2011), Saaren vangit (2003), Musta kissa lumihangella (1999) ja Orpojen joulu (1994). Kuivalaisen elokuvat ovat saaneet palkintoja niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Tärkeimmiksi syikseen tehdä elokuvia Kuivalainen on sanonut katsojien tavoittamisen, mahdollisuuden tehdä tärkeitä aiheita näkyväksi sekä palautteen saaminen katsojilta.
Anu Kuivalaiselle ”Dokkari” on elämäntapa, eikä hän haluaisi olla muu kuin elokuvantekijä.
Sielunmetsää Kuivalainen kuvaa stadilaisen mökkiläisen tekemäksi metsäelokuvaksi – jossa metsä puhukoon puolestaan. Oma suruprosessi on kääntynyt ajankohtaiseksi puheeksi metsästä vaihtelevin näkökulmin. Anu Kuivalainen ei vain mene metsään vaan sukeltaa sinne – metsä maistuu.
SIELUNMETSÄ – INTO THE FOREST I GO
Dokumenttielokuva 91 min./ K-7
Ensi-ilta 31.3.2017
Ohjaus ja käsikirjoitus Anu Kuivalainen
Kuvaus Jarkko T. Laine F.S.C.
Leikkaus Tuula Mehtonen
Äänisuunnittelu Janne Laine
Musiikki Sanna Salmenkallio
Tuottaja Markku Tuurna
Tuotantoyhtiö Filmimaa Oy
Levittäjä PEK Pirkanmaan elokuvakeskus ry/ Juha Elomäki
FB
https://www.facebook.com/Sielunmetsa/
Valkokankaalle sopiva tuoksuva elokuva – puhdistava kokemus
Docpoint 2017 –festivaaleilla ensi-iltansa saanut elokuva ihastutti yleisönsä, josta kuultiin mm. seuraavat kommentit: ”Metsä suorastaan tuoksui kankaalta”, ”Kuin olisi saunassa käynyt – puhdistava kokemus”. Konkaritoimittaja Rauli Virtanen kirjoitti seuraavaa: ”Metsän henkilöistä elokuvassa yksi on ylitse muiden: legendaarinen Pentti Linkola, joka toteaa, että jos hänet pakotettaisiin kaatamaan yli satavuotias puu, hän tekisi mieluummin itsemurhan. Linkolan hillitty läsnäolo ei tarkoita, että elokuva olisi paasaavaa radikalismia, ei, vaan se on tehty rakkaudesta metsään.”
”Sielunmetsä on sukellus suomalaisten sielunmaisemaan, metsään. Rohkeasti moniääninen elokuva sisältää kymmenen tarinaa ihmisen ja metsän suhteista.”
ELONET
Ohjaus: Anu Kuivalainen
Tuotanto: Filmimaa Oy
Maa: Suomi
Laji: pitkä dokumenttielokuva
Genre: henkilödokumentti, luontodokumentti, metsätalousdokumentti, ympäristöelokuva
Tiivistelmä: Anu Kuivalaisen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Sielunmetsä (2017) kertoo kymmenen tarinaa metsästä suomalaisena sielunmaisemana. Elokuva tutkii, onko suomalaisten suhde metsään muuttunut. Metsässä liikkujat, metsänomistajat, luonnonsuojelijat, mökkiläiset, metsästäjät, marjastajat, taiteilijat ja mielenrauhaa etsivät, avaavat käsityksiään siitä mitä metsä heille merkitsee. Elokuvassa tarkastellaan myös metsien nykytilaa, hoitoa ja käyttöä.
Esiintyjät:
Riikka Palonen
Pentti Linkola
Markku Laakso
Leena Juurikkala-Ketola
Jyrki Ketola
Juha Hurme
Niina Meskus
Margarita Warona
Tuomo Pirttimaa
Kusti Pirttimaa
Kaarina Koistinen
Virpi Eronen
Marko Koponen
Laura Henriksson
Anu Kuivalainen ohjaus
Anu Kuivalainen käsikirjoitus
Markku Tuurna tuottaja
Jarkko T. Laine kuvaus
Tuula Mehtonen leikkaus
Janne Laine äänisuunnittelu
Sanna Salmenkallio musiikki
Pirkko Tiitinen äänitys
Petteri Saario luontokuvaus
Heikki Färm lisäkuvaukset
Anu Kuivalainen lisäkuvaukset
Pekka Uotila lisäkuvaukset
Marita Hällfors lisäkuvaukset
Juha-Pekka Inkinen lisäkuvaukset
Laura Kuivalainen lisä-äänitykset
Anu Kuivalainen lisä-äänitykset
Rauno Mynttinen lisä-äänitykset
Tarja Kylmä dramaturgi
Tita Jänkälä leikkausassistentti
Ohto Inkinen kuvausassistentti
Juha-Pekka Koivisto muusikko (viulu )
Janne Ahvenainen muusikko (alttoviulu )
Max Lilja muusikko (sello )
Seppo Kantonen muusikko (piano )
Lily-Marlene Puusepp muusikko (harppu )
Sanna Salmenkallio muusikko (viulu ja piano )
Roni Martin musiikin äänitys ja miksaus (Studio Martin )
Elja Markkanen techno music
Elias Salmenkallio techno music
Hanna Pajala-Assefa foley
Janne Laine miksaus (Meguru Film Sound Oy )
Olli Pärnänen miksaus (Meguru Film Sound Oy )
Leo Liesvirta traileri, VFX
Juha Fiilin grafiikka
Pentti Keskimäki värimäärittely (Post Control Helsinki Oy )
Mari Kiiski arkistotoimittaja (KAVI )
Tekijäyhtiöt: Post Control Helsinki Oy
Valmistumisvuosi: 2016
Tuottajan kiitokset: Usko Nuutinen, Jose Eronen, Juha-Pekka Inkinen, Salla Pitkänen, Tuomo Pitkänen, Juhani Laitinen, Vesa Hyyryläinen, Annika Dahlsten, Anneli Jussila, Timo Kujala, Tuomas Häkkinen, Anne Koponen, Reeta Niskanen, Juho Niskanen, Nina Niskanen.
Kaikki elokuvaan haastatellut henkilöt: Maira Dobele, Jari Hietanen, Katja Gauriloff, Heikki Kännö, Lauri Kajander, Sanni Seppo, Ellen Anne Labba, Sini Vuorialho, Leena Tuuri, Paavo Luukkanen, Ida Palojärvi, Ilari Strandberg, Tuuli Teelahti, Timo Savunen & Kara, Salla Hämäläinen, Markku Heikkinen, Tuuli Kuittinen, Georg Grotenfelt, Visa Koiso-Kanttila, Timo Korhonen, Kiti Luostarinen, Kai Nordberg, John Webster.
Päättäjien metsäakatemia 2015
UPM Pietarsaari/ Outi Jokinen
Suomen Kulttuurirahasto
Taike / Elokuvataidetoimikunta
Levittäjä: Pirkanmaan elokuvakeskus r.y., teatterilevitys 2017
Suomen teatteriensi-ilta: 31.3.2017 Forssa: Forssan Elävienkuvien teatteri; Helsinki: Kinopalatsi 3; Kuopio: Kino Kuvakukko; Lahti: Kino Iiris; Tampere: Niagara; Turku: Kinopalatsi 8
väri
ääni
91 min
No comments:
Post a Comment