Tammisunnuntai 1918

Tammisunnuntai 1918. MRP Matila Röhr Production Oy / Riku Isohella.

En söndag i januari 1918.
    FI 2017. PC: MRP Matila Röhr Productions Oy. P: Marko Röhr. Line P: Hanna Järvinen. D: Ilkka Vanne. SC: Antti Tuuri. Cin: Teemu Liakka. Taustatuottaja: Pekka Kärnä. ED: Altti Sjögren. AD: Päivi Kettunen. S: Pekka Karjalainen. Cost: Teija Rissanen.
    C: Jukka Peltola (Ahto Sippola), Sauli Kangas (Eljas Erkko). Narrators: Elsa Saisio, Mikko Virtanen.
    Festival premiere: 17 Nov 2017 at Filmiä ja Valoa Festival (Ylistaro).
    Premiere: 24 Nov 2017 in cinemas of South Ostrobothnia such as Matin-Tupa in Ylistaro – K12 – 50 min – 2K DCP
    DCP from MRP screened at Cinema Orion, Helsinki (Memorial Year 1918), 19 Dec 2018

Tammisunnuntai (January Sunday) is being celebrated annually by the memory organizations of White Finland to commemorate the events of Sunday, 27 January 1918.

Antti Tuuri has also published a related novel, Tammikuu 18 [January 18] (2017), which belongs to the same Äitini suku / The Family of My Mother series, as Ikitie / The Eternal Road, also released as a film adaptation in 2017.

The film Tammisunnuntai 1918 [The January Sunday 1918] is a compact account of the start of White Finland's war activities at Ylistaro in South Ostrobothnia.

Finland had been an autonomous grand duchy of the Russian Empire since 1809 (but since 1899 the autonomy had been eroded in a process of Russification). When World War I started, a state of war was declared in Finland on 31 July 1914. Russia prepared to a massive German landing via Finland via fortifications and stationing troops, but acts of war were few and far between. Finns did not participate in WWI combat with the exception of a small number of volunteers. Finland was more important for the Russian war effort through its industry. War years were boom years for Finnish industry, commerce and transport. Finnish railways were in heavy use for transports from the West to Russia.

After the Russian Revolution on 7.–8. November 1917 the Russian government agreed on a ceasefire with its enemies in December 1917. Demobilization of Russian troops started but many remained in Finland although Russia had recognized Finnish independence and the Finnish Senate requested full and immediate demobilization. Officially there were 73 000 Russian troops in Finland in the middle of January 1918, but in reality many defected, and troops were diminishing rapidly. Generally Russian soldiers were not Bolsheviks, and certainly not the officers. On 26 January 1917 Nikolai Podvoisky, the first commissar of defence in the Council of People's Commissars of Russia, telegraphed to the Russian troops in Finland and ordered them to stay neutral in the anticipated civil war. The telegraph arrived too late to influence Mannerheim's decisions in Ostrobothnia.

Most Russian troops wanted nothing more than being sent back home. The civil war slowed down demobilization as railways and other transport channels were blocked. The situation remained confusing until Russia officially withdrew from WWI in the Treaty of Brest-Litovsk on 3 March 1918.

On Sunday 27 January 1918 White Guards conducted the disarmament of Russian troops in South Ostrobothnia, starting in Ylistaro.

With backing from Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry [Southern Ostrobothnian Memorial Society of the Freedom War and Independence], written by Antti Tuuri, and directed by Ilkka Tuuri, Tammisunnuntai 1918 is impressive in its action sequences.

We follow the well planned and conducted disarmament, the military efficiency under the leadership of General Mannerheim.

Another exciting sequence is the railway sabotage attack. The target is a Russian military train, but due to delays in train schedules young pioneers accidentally hit a post train of the Finnish government carrying senators escaping Helsinki to the sheltering Ostrobothnia.

Much of the beginning and the ending of the film is an illustrated lecture of Finnish history before and after the civil war. The interpretation of this movie reminds me of the lessons I received as a schoolboy in the 1960s and the 1970s. In this narrative the civil war is seen mainly as a war against Russians (vapaussota = freedom war). For the workers' Finland the war was indigenous, a war for justice and equality. The warring sides had an irreconcilable view of what it was about.

Most of Finnish history has never been covered in films. Two subjects that I would most look forward to seeing in Finnish historical epics are the great revolutionary periods of 1905 and March 1917 when the people was united in its fight for freedom and against injustice.

BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BY JARI SEDERGREN AND DATA FROM THE PRESSBOOK:
BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BY JARI SEDERGREN AND DATA FROM THE PRESSBOOK:

Tammikuun 26. päivänä 1918 Carl Gustav Emil Mannerheim antoi käskyn riisua aseista venäläis-varuskuntia viidellä paikkakunnalla: Vaasassa, Lapualla, Ylistarossa, Seinäjoella ja Ilmajoella.
Kahta päivää myöhemmin, niin sanottuna Tammisunnuntaina, 28. tammikuuta, suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat aseista 400 venäläissotilasta. Etelä-Pohjanmaan operaatio oli valmis neljässä päivässä.

Viime vuosien historiallista rikkautta ovat lisänneet vuoden 1918 paikalliset sisällissotatarinat. Ilkka Vanteen ohjaama, Antti Tuurin käsikirjoittama ja Marko Röhrin tuottama dokumenttielokuva on yksi näistä. Paikallinen ei tietenkään ole ainoastaan paikallista, kuten dokumentista käy hyvin ilmi. Vasta itsenäistynyt Suomi eli kovissa paineissa monista eri syistä: maailmansotaa käytiin yhä, Venäjä oli sekasortoisessa vallankumouksen tilassa eikä nuoren valtion asiatkaan olleet selviä.

– Jari Sedergren 2018


SYNOPSIS

Perjantaina 25. tammikuuta 1918 Mannerheim käskytti suojeluskuntajoukot aloittamaan ylläköllä venäläisvaruskuntien aseistariisunnan viidellä paikkakunnalla (Vaasa, Lapua, Ylistaro, Seinäjoki, Ilmajoki).

Tammisunnuntaina 28. tammikuuta suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat Ylistarossa 400 venäläissotilasta aseista. Kaikki Etelä-Pohjanmaan venäläisvaruskunnat, yhteensä
5000 miestä, riisuttiin aseista neljässä päivässä.

Ilkka Vanteen ohjaama, Antti Tuurin käsikirjoittama ja Marko Röhrin tuottama dokumenttielokuva
taustoittaa tammisunnuntaihin johtaneita syitä ja ristiriitoja. Se kytkee paikalliset tapahtumat juuri
itsenäistyneen Suomen paineisiin, vallankumouksen heikentämän Venäjän sekasortoon sekä maailmansodan runteleman maailman tapahtumiin.

Tammisunnuntai 1918 -dokumenttielokuva tuo päivänvaloon itsenäisyyden alkuaikojen tapahtumat,
joista on pitkään vaiettu.

ILKKA VANNE
Elokuvaohjaaja
Ilkka Vanne (s. 1946 Lappeenranta) elokuva- ja teatteriohjaaja. Valmistunut ohjaajaksi Suomen Teatterikoulun korkeakouluosastosta. Aloitti ohjaajauransa MTV-teatterissa 1968. Ohjannut kymmeniä tv-draamoja ja sarjoja MTV:lle, TV1:lle sekä TV2:lle (mm. Viipurin nopeat, Pimennys, Ruusun aika, Puhtaat valkeat lakanat, Pimeän hehku, Seitsemän). Ohjauksia mm. Jyväskylän
kaupunginteatterissa, Kouvolan Teatterissa, Kotkan kaupunginteatterissa, Radioteatterissa.
Ohjaajantyönopettajana Teatterikorkeakoulussa sekä Taideteollisen korkeakoulun Elokuvakoulussa.
Elokuvat: Lakeuden kutsu (myös käsikirjoitus yhdessä Antti Tuurin kanssa), Vieraalla maalla,
Lupaus, Tammikuu 1918.

MARKO RÖHR
Elokuvatuottaja
Marko Röhr on yksi Suomen kokeneimmista elokuvatuottajista. Hän on tuottanut 30 pitkää elokuvaa ja erikoistunut arktisten alueiden vedenalaisiin dokumentteihin. Marko Röhr aloitti elokuvatuottajana jo 25-vuotiaana, kun hänet nimitettiin National-Filmin toimitusjohtajaksi ja tuottajaksi. National-Filmissä Röhr tuotti mm. elokuvat Pohjanmaa (1988) ja Talvisota (1989). Vuonna 1990 Röhr perusti MRP:n, johon vuonna 1997 Ilkka Matila tuli osakkaaksi ja hänen yrityksensä sulautui MRP:hen. Marko Röhr on tuottanut lukuisia menestyselokuvia sekä kansainvälisesti palkittuja yhteistuotantoja
kuten Neljä elementtiä (2017), Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus (2016), Järven tarina (2016), Rölli ja kultainen avain (2013), Metsän tarina (2012), Syvälle salattu (2011), Havukka-ahon ajattelija (2009), Päätalo (2008), Sooloilua (2007), Röllin sydän (2007), Kuutamolla (2002), Rölli ja metsänhenki (2001), Rukajärven tie (1999), Tulennielijä (1997). Marko Röhrin vedenalaisia elokuvia
ovat mm. Vedenalainen Islanti (1997), Hylyt (1996), Taistelusukeltajat (2005) ja Noste (2014). Marko Röhrin luontoelokuva Järven tarina (2016) nousi huimilla katsojaluvuilla Suomen kaikkien
aikojen katsotuimmaksi dokumenttielokuvaksi saaden elokuvateattereissa lähes 190 000 katsojaa.

ANTTI TUURI
Käsikirjoittaja
Antti Tuuri (s. 1944 Kauhavalla) on merkittävimpiä suomalaisia kirjailijoita. Hän aloitti kirjallisen tuotantonsa 1971. Tuuri tunnetaan etenkin pohjalaisen Hakalan suvun vaiheista kertovista romaaneistaan ja Äitini suku -romaanisarjasta. Hän on kirjoittanut myös novellikokoelmia, näytelmiä, elokuvia ja tv-käsikirjoituksia, oopperalibrettoja sekä kuunnelmia. Laajaan tuotantoon kuuluu  dokumentteja, elämäkertoja ja yrityshistorioita. Tuurin teoksista on muokattu useita  menestyselokuvia, kuten Pohjanmaa,Talvisota, Lakeuden kutsu ja Rukajärven tie. Elokuvat ovat keränneet pitkälti yli 1,5 miljoonaa katsojaa pelkästään elokuvateattereissa. Syksyllä 2017 sai ensi-iltansa Ikitie -elokuva, joka on jo kuudes filmatisointi, lisäksi nyt valmistunut dokumenttielokuva Tammisunnuntai 1918 tammikuun 1918 -tapahtumista Pohjanmaalla, aiheesta Tuuri julkaisi syksyllä 2017 myös romaanin Tammikuu 18. Antti Tuuri on julkaissut yli seitsemänkymmentä teosta. Hänen edellisestä romaanistaan, siirtolaistarinastaan Tangopojat on myös tekeillä elokuva. Tuuri on saanut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1985, Finlandia-palkinnon 1997 ja Aleksis Kiven palkinnon 2009. Hänen teoksiaan on käännetty kahdellekymmenelleviidelle kielelle.


OHJAAJAN SANA
Sunnuntai 27. tammikuuta 1918 oli käännekohta maamme historiassa. Suomessa oli joulukuun 6. päivän 1917 itsenäisyysjulistuksesta huolimatta edelleen huomattava määrä venäläisiä sotajoukkoja, ja itsenäisyyden varmistamiseksi niiden aseistariisunta oli välttämätöntä. Koska eteläinen Suomi oli jäämässä kansanvaltuuskunnan punakaartien haltuun ja laillinen senaatti oli siirtynyt Vaasaan, tuli aseistariisunta aloittaa Etelä-Pohjanmaalla. Elokuva alkaa Euroopan historiallisen tilanteen suuresta kuvasta ja tiivistyy Etelä-Pohjanmaalle Ylistaroon, joka oli yksi venäläisten varuskuntapaikkakunnista. Se kuvaa tapahtumia ennen aseistariisuntaa ja huipentuu sunnuntain ja maanantain väliseen yöhön, jolloin suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun oppilaat valtasivat varuskunnat. Toiminnalla oli suuri merkitys seuraavien kuukausien tapahtumiin ja Suomen itsenäisyyden turvaamiseen. Elokuva on kolmas, jota olen kuvannut Pohjanmaalla. Maakunta on tullut minulle töitteni kautta läheiseksi ja koen myös sen historian itselleni tärkeäksi.  “Tammisunnuntai 1918” kertoo sadan vuoden takaisista paikallisista tapahtumista, joilla
oli suuri merkitys koko maamme historiaan.
ILKKA VANNE, ELOKUVAOHJAAJA

ELOKUVAN TAUSTAA MEDIASSA

ELOKUVAUUTISET / NIKO JUTILA 8.11.2017:
Antti Tuuri kirjoitti elokuvan sisällissodan alkuvaiheista – Tammisunnuntai 1918 saa ensi-iltansa Ylistarossa. Suomen sisällissodan ensimmäisistä tunneista kertova Tammisunnuntai 1918 -draamadokumenttielokuva saa ensi-iltansa Ylistaron Filmiä ja valoa -festivaalilla marraskuun 17. päivänä. Kirjailija Antti Tuurin käsikirjoittama 50-minuuttinen elokuva kertoo yöstä, jolloin suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat aseista 400 venäläissotilasta Ylistarossa. Kaikki Etelä-Pohjanmaan venäläisvaruskunnat riisuttiin aseista neljässä päivässä. Tammisunnuntai aloitti Suomen sisällissodan toiminnan valkoisten osalta. Suomi oli julistautunut itsenäiseksi vain reilu kuukausi ennen tammisunnuntain tapahtumia. Venäjällä tsaari Nikolai II oli syrjäytetty, ja marraskuussa 1917 bolševikkijohtaja Vladimir Lenin nousi maan johtoon. Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. päivänä, mutta Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden vasta joulukuun 31. päivänä 1917.

LAKEUDEN KUTSUN TEKIJÖIDEN YHTEISTYÖTÄ
Kauhavalaissyntyinen Tuuri on käsitellyt sisällissodan alkuvaiheita myös tuoreessa romaanissaan Tammikuu 18. Tammisunnuntai 1918 -dokumenttielokuvan tuotannosta vastaava MRP Matila Röhr Productions Oy, joka tuotti tänä vuonna myös AJ Annilan ohjaaman Ikitien, kolmella miljoonalla eurolla tuotetun suurelokuvan Tuurin samannimisestä romaanista. Sama yhtiö on tuottanut aiemmin myös Tuurin teoksiin pohjautuvat Rukajärven tien (1999) ja Lakeuden kutsun (2000), tuottaja Marko Röhr oli myös tuottajana kahdessa ensimmäisessä Tuuri-filmatisoinnissa, Pohjanmaassa (1988) ja
Talvisodassa (1989). Tammisunnuntai 1918:n ohjauksesta vastaa 71-vuotias ohjaajaveteraani Ilkka Vanne. Televisiossa ohjaajana jo 1970-luvun alussa aloittanut Vanne on ohjannut kolme pitkää elokuvaa: Tuuri-filmatisointi Lakeuden kutsun (2000), pohjalaiskomedian Vieraalla maalla (2003) ja lotista kertoneen Lupauksen (2005). Kaikki nämä elokuvat olivat yleisömenestyksiä: Lupaus sai noin
155 000, Lakeuden kutsu liki 150 000 ja Vieraalla maalla lähes 135 000 katsojaa. Talvella 2017 Ylistarossa kuvatun Tammisunnuntai 1918 -elokuvan on kuvannut Teemu Liakka, leikannut Altti Sjögren, lavastanut Päivi Kettunen, puvustanut Teija Rissanen ja äänisuunnitellut Pekka Karjalainen. Teemu Liakka palkittiin parhaana kuvaajana Bilbao Mendi elokuvafestivaalilla Espanjassa 17.12.2017 MRP Matila Röhr Productions Oy:n tuottaman elokuvan Neljä elementtiä (Life in Four Elements) kuvauksesta. Tammisunnuntai 1918 on tuotettu yhteistyössä Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys ry:n kanssa. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto myönsi perinneyhdistykselle 20 000 euron apurahan elokuvahanketta varten. Lisäksi hanke on saanut rahoitusta useilta eteläpohjalaisilta organisaatioilta. MRP DISTRIBUTION / Arto Heiskanen vastaa elokuvan levityksestä.

ELOKUVATEATTERI MATIN-TUPA / ANSSI LUOMA 3.11.2017:
Tammisunnuntai-dokumenttielokuvaa kuvattiin Ylistarossa helmi-maaliskuun vaihteessa.  Ensimmäisenä kuvauspäivänä taltioitiin kohtauksia mm. Ylistaron kirkossa, Ylistaron Säästöpankin vanhan pankkitalon pihalla ja Ylistaron Osuusmeijerin lastauslaiturin edustalla. Elokuva kuvaa, kuinka venäläinen sotaväki riisuttiin aseista tammisunnuntaina 1918. Kuvaukset jatkuivat mm. Herttualassa, Kriikun myllyn pihalla, Kyrönjoen jäällä sekä Karhu-Haapalan ja Yli-Torkon autiotiloilla. Kuvauksiin osallistui lähes 200 avustajaa. Elokuvan tuottaa MRP Matila Röhr Productions Oy ja ohjaa Ilkka Vanne. Käsikirjoituksen on laatinut Antti Tuuri. Elokuvan ensiesitys nähtiin elokuvateatteri Matin-Tuvassa, Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalilla marraskuussa 2017.

YLE / ELINA NIEMISTÖ 22.11.2017:

Tammisunnuntain dokumentti näyttää ensimmäistä kertaa sisällissodan alkutahdit valkokankaalla. Suomen itsenäisyyden alkuvaiheiden historiaa kuvaava dokumenttielokuva Tammisunnuntai 1918 on valmis. Viikonloppuna sen näki kolme täyttä salillista elokuvayleisöä Ylistarossa, jossa osa tapahtumista on dramatisoitu. Ylistarolainen Pekka Kärnä ja moni muu pohjalainen yli kielirajojen on tehnyt kovan työn. Työryhmät Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (mm. Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry ja Vörå krigskolas arbetsgrupp) ovat kaivaneet sadan vuoden takaista historiaa, valokuvia, tapahtumapaikkoja ja rahoitusta. Pohjalaiset halusivat kertoa, mitä lakeuksilla tapahtui talvella 1918. Nämä tapahtumat näytetään nyt ensimmäistä kertaa valkokankaalla. Tämän tarinan kertomisen tärkeys ymmärrettiin myös muualla. Mukaan saatiin joukko kovia tekijöitä: käsikirjoittajaksi Antti Tuuri, tuottajaksi Marko Röhr / Matila & Röhr Productions ja ohjaajaksi Ilkka Vanne. – Kyllä uskoin tähän. Kun Marko Röhr soitti viime joulukuussa, aika nopeasti vastasin, että lähden. Tämä oli niin mielenkiintoinen tämä aihe, joten
heittäydyin tähän, kommentoi Ilkka Vanne.

KAIKKIEN HISTORIAA

Suomi oli itsenäistynyt, mutta tilanne vielä poliittisesti epävakaa. Maassa oli 125 000 venäläistä sotilasta, Pohjanmaallakin noin 5000. Nimenomaan Pohjanmaalla oli vielä vahvassa muistissa perimätieto siitä, mitä venäläiset olivat isonvihan aikana tehneet. Pohjalaiset olivat myös asialla, kun nuoret miehet lähetettiin sotilasoppiin Saksaan 1917. Tammikuussa 1918 heitä palasi takaisin samalla laivalla aselastin kanssa. Valkoisen Suomen päälliköksi nimetty Mannerheim oli tullut Vaasaan ja johti sieltä käsin operaatiota, joka alkoi venäläisten varuskuntien aseistariisunnalla. Elokuva kuvaa yhtä aikaa sekä yleistä että paikallista historiaa. Toisin sanottuna se kertoo muun muassa venäläisvaruskuntien valtaamisesta Ylistarossa ja postijunan kaatamisesta Seinäjoen ja Vaasan välisellä radalla, mutta upotettuna koko isoon historian jaksoon 1800-luvun lopulta alkaen. Kuvituksena on vanhoja valokuvia, arkistokuvaa sekä dramatisoituja kohtauksia Ylistarosta.

"TEITTE OIKEIN"
Rahoituksen haaliminen kasaan oli haastavaa, mutta siinä onnistuttiin juuri oikeaan aikaan. Kun kaikki varmistui tammikuussa 2017, ehdittiin vielä kuvata talviset maisemat Ylistaron oikeilla tapahtumapaikoilla. Nyt taustatyöryhmää vetänyt Pekka Kärnä on silmin nähden tyytyväinen:
– Tottakai tämä maaliinpääsy on hyvä tunne ja on ilo katsoa tyytyväisiä naamoja salissa. Se huokuu
siellä, että teitte oikein, sanoo Kärnä.
Vaikka päätapahtumat sijoittuvat valkoiselle Pohjanmaalle, dokumentti ei asetu kenenkään puolelle.
Siinä kuvataan objektiivisesti historian tapahtumia ja sitä miten ajauduttiin "veljessotaan".
– Nämä tapahtumat ovat olleet tabu, vaiettu asia. Tässä pyrittiin nyt objektiivisesti kertomaan, miten
asia silloin oli. Ehkä tämä voisi toimia pelin avauksenakin keskusteluun, sanoo Kärnä.

TAMMISUNNUNTAIN 100-VUOTISMUISTOJUHLA
LA 27.1.2018 – SU 28.1.2018
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää Seinäjoella 27.-28.01.2018 valtakunnallisen Tammisunnuntain 100-vuotismuistojuhlan Seinäjoki Areenalla. Myös Tammisunnuntai 1918 –elokuva tullaan esittämään tässä juhlassa. Tuolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Tammisunnuntaista eli päivästä 28. tammikuuta, jolloin Pohjanmaalla käynnistyi venäläisten joukkojen aseistariisunta ja alkoi sisällissota, jota myös vapaussodaksi kutsutaan. Senaatin antaman tehtävän mukaisesti maan laillisen hallituksen joukoiksi nimetyt vapaaehtoiset joukot eli suojeluskuntajoukot aloittivat Mannerheimin johtamana maan vapauttamiseksi ja itsenäisyyden varmistamiseksi järjestyksen palauttamisen maahan ja venäläisten joukkojen sekä punakaartien riisumisen aseista. Tuona samaisena viikonloppuna elokuvasta tullaan järjestämään erikoisnäytöksiä useilla paikkakunnilla kautta maan.

Tammisunnuntai 1918 sai ensi-iltansa Ylistarossa 17.-19.11. 2017 Filmiä ja valoa -elokuvafestivaaleilla loppuunmyydyille saleille. Ylistaron jälkeen elokuvaa on esitetty marras-joulukuun aikana useissa Pohjanmaan elokuvateattereissa, missä se on kerännyt jo yli 2000 katsojaa. Tammisunnuntai 1918 on valtakunnallisessa elokuvateatterilevityksessä tammikuussa 2018.