Thursday, August 24, 2000

Oulu Music Video Festival 24-27 Aug 2000: National Competition

SEITSEMÄNSIEN OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIEN KOTIMAISEEN KILPAILUUN OSALLISTUVAT VIDEOT 24.-27.8.2000 (Tiedot: ohjaaja / artisti / kappale)

Kotimainen kilpailu 1

1.
Aalto Antti
Tyrävyö
Ei

2.
Alapuranen Samuli
Leo Love
Capsula de Rosca

3.
Andersson Finn
Waldo’s People featuring Herbie
Bounce (To the Rhythm Divine)

4.
Andersson Finn
Wilma
Siskot

5. Andersson Finn
Disco
Ilkeitä asioita

6.
Andersson Finn
Tunaflakes
Before You Hit the Ground

7.
Andersson Finn
Nerdie
Set me free

8.
Anttila Jarno
Impaled Nazarene
Cogito ergo sum

9.
Autio Jaakko
Jaakko Autio alias Bram Nelson
Happy Happy World

10.
Berghäll Joonas
Viikate
Kylymä

11.
Berghäll Joonas
Viikate
Alakulotettuja Tunnelmia

12.
Cadia Anna
Oscar H.O.T. Quartet
Singalulubyebyeswingalabama

13.
Cadia Anna
Oscar H.O.T. Quartet
A’la P.M.

14.
Cadia Anna
Pool
Come With Me

15.
Cadia Anna
Pool: Crash

16.
DSD
Double Score Dungeon
Paranoid


Kotimainen kilpailu 2

17.
Eerola Antti & Heikki
Zage
Walk With Me

18.
Grinister
Grinister
Talking to me?

19.
Haanpää Harri
No Shame
Song

20.
Haanpää Harri
Tehosekoitin
Kaikki nuoret tyypit

21.
Haanpää Harri
Twilight Ophera
Night Beholds the Secret Candestine

22.
Halonen Timo
To/Die/For
In the Heat of the Night

23.
Hara Pekka
Milla Alftan
Had E-nuff

24.
Haukkamaa Lauri
Trabant
Mustaa tai valkoista

25.
Heikkinen Petri
Reflex
The Party

26.
Jakonen Mikko
Boy Novice
Blues

27.
Jokinen Pekka
Eläkeläiset
Humppaa Saatanat

28.
Kallio Rami
Disco Ensemple
Alive

29.
Kallio Rami
Sara
Seuraa

30.
Kamula Mika & Kemppainen Perttu
Neverheard
CDPCVCR


Kotimainen kilpailu 3

31.
Karanka Jonna
Jonna Karanka
T14

32.
Karanka Jonna & Lonka Johanna
Office Building
Karaoke Star

33.
Kaukoranta Sökö
Stratovarius:
Hunting High & Low

34.
Kaukoranta Sökö
Nerdie
Burning 4 U

35.
Käyhkö Sami
Babylon Whores
Sol Niger

36.
Käyhkö Sami
Nightwish
Sleeping Sun

37.
Keihäs Antti-Juhani
Spoilsport
Control

38.
Kerman Sasu
Jaskas
Myrskytuuli

39.
Kiviharju Juha
Timo Lehtonen
Memories

40.
Kojonen Edward
Lowely Worm
Sweet

41.
Korpela Teemu
The Phantom Tones
You Didn’t Know Me

42.
Koskela Jari
Let Me Dream
The Maze


Kotimainen kilpailu 4

43.
Kuokkanen Kreetta & Virtanen Maija
Ovalki
Leslie Wants to Sleep...

44.
Leed Kimmo
Tempo-orchester
Das Monolith

45.
Lehtinen Mikko
Zen Café
Mies eikä poika enää

46.
Lehtinen Mikko
Nonstop
En voi sua unohtaa

47.
Lehtinen Mikko
Tik Tak
Lopeta

48.
Lehtinen Mikko
Unit
Lähden menemään

49.
Leino Antti
Thee Ultra Bimboos
Fool

50.
Liimakka Raine
Can Can Heads
Hot Blower Meat / I’m not a Tolerant Man / God Spoke…

51.
Liimakka Raine
Valse Triste
Palava koira

52.
Lommi Miikka
Fintelligens
Voittamaton

53.
Lommi Miikka
Kemopetrol
Child Is My Name

54.
Lommi Miikka
Bomfunk MC’s
B-boys & Flygirls

55.
Lommi Miikka
Bomfunk MC’s
Freestyler

56.
Lommi Miikka
Fintelligens
Kellareiden kasvatit


Kotimainen kilpailu 5

57.
Lommi Miikka
Mobiles
Disko tänä yönä

58.
Louhivuori Joona & Helariutta Matti
Velcra
Drained Out of Me

59.
Luttinen Kimmo
The Black League
Winter Winds Sing

60.
Maaranen Sami
Rapped Youth
Eipähän siinä mittään

61.
Manninen Mika & Ullvèn Lasse
Limonadi Elohopea
Liekkimaja

62.
Marjomaa Sampo
Honey England
The Old World Monkeys / MAO

63.
Mastomäki Markku
Alamaailman vasarat
Kebab tai henki!

64.
Mastomäki Markku
Vieraat Vieraat
Massamurhaaja

65.
Mastomäki Markku
Pohjannaula
Jääkannel

66.
Matikainen Katri
Stanislaw
Loss

67.
Matikainen Katri
Enerchy
No Guarantee

68.
Mustamäki Piia
Vuokkoset
Naisen orgasmi

69.
Mustonen Heikki
Änkilä
Paksut miehet puhaltavat

70.
Nikki Teemu
Y.U.P.
Meitä odotellaan mullan alla


Kotimainen kilpailu 6

71.
Nikki Teemu
Pauli Hanhiniemen perunateatteri
Vieraslista

72.
Nikki Teemu
69 Eyes
Gothic Girl

73.
Nikki Teemu
Hybrid Children
Urban White Boy Blues

74.
Nissi Esa
Radiopuhelimet
Takaisin

75.
Nissi Esa
Radiopuhelimet
Eläintarhaan

76.
Nummelin Numi
Maija Vilkkumaa
Tähti

77.
Nygren Anneli
Tanya Tamagochi
Nukke sohvalla

78.
Oikarinen Matti
Trustles
Looking for Keith

79.
Olsson Claes
M.A. Numminen
M.A. Numminen Turns Rabbit

80.
Pasanen Tuukka
Etelä puisto
Muukalaisvalvonta

81.
Pauni Pasi
HIM
Right Here in My Arms

82.
Pauni Pasi
LAB
‘Til You’re Numb

83.
Pauni Pasi
Sentenced
Killing You Killing Me

84.
Pauni Pasi & von Herzen Kie
Don Huonot
Suojelusenkeli

85.
Pellonpää Jussi & Salomäenpää Ilkka
Penniless
Beautiful

86.
Peltonen Timo Esaias
Puk
Yhtenä aamuna


Kotimainen kilpailu 7

87.
Peltonen Timo Esaias
Piski
Diagnoosi

88.
Penttilä Kaisa
Giant Robot
Jennifer Kissed Me

89.
Pietiläinen Tommi
Ultra Bra
Villiviini

90.
Pohjoispää Pekka
Poplarit
Seija

91.
Prusi Hiski
Wee People
This Thing We Do

92.
Puisto Anssi & Jarva Tomi
Fuzz
Junkie

93.
Puurunen Risto
Cleaning Women
Ricewestern

94.
Puustinen Viljami
The Protestants
Honesty Is the Worst Policy

95.
Rainio Kalevi
Keuhkot
Huipulla

96.
Rannikko Mervi
Kaija Koo
Tinakenkätyttö

97.
Riikonen Juha
Finnjävel
Ei paluuta

98.
Riionheimo Tomi
Come Inside
Follow Me

99.
Riionheimo Tomi
Oscar H.O.T. Quartet
Mörgzig

100.
Riionheimo Tomi
Tampere
Tallinna

101.
Riionheimo Tomi
Arto Muna & Millennium
Kesäyön unelma


Kotimainen kilpailu 8

102.
Riionheimo Tomi
Apulanta & Don Huonot with Itäsaksa
Viva La Torremolinos

103.
Riski Pete
Jonna Tervomaa
Yhtä en saa

104.
Riski Pete
Egotrippi
Koivuniemen herra

105.
Riski Pete
Waldo’s People
1000 Ways

106.
Riski Pete
Nylon Beat
Syytön

107.
Ristolainen Pasi

Kahvilassa kahden aikaan

108.
Rokosa Ninotchka
Candy Cane
Ladylike

109.
Rossi Mikko & Da Silva Fernando
Sissy Spacek
My Society of Soft Technology

110.
Saarela ja Ankia Pete
Ankia
Katulampun alla

111.
Salminen Susanna
Teränkeittäjä
Vävyn veisu

112.
Salo Matti
Cosmobile
Ride

113.
Särkiä O.P.
Rajuilma
Sada

114.
Staufenbiel Paul Anton
Cosmo Jones Beat Machine
Burnin’ Tires

115.
Syrjä Juuso
Darude
Sandstorm


Kotimainen kilpailu 9

116.
Taanila Mika
Maritta Kuula: Peltikatolla

117. Takalo Jukka
Aknestik
Ainoastaan toistaiseksi

118.
Takalo Jukka
Aknestik
Taivaan valuuttaa

119.
Takanen Juha
Aavikko
Seoul ‘88

120.
Takula Pasi
A. Aallon Rytmiorkesteri
Sun vain

121.
Tapaninen Janne
Nicole
Lahja

122.
Temonen Tuukka
Apulanta
Ei yhtään todistajaa

123.
Temonen Tuukka
Apulanta
Käännä se pois

124.
Temonen Tuukka
Tyrävyö
Ensisuudelma

125.
Temonen Tuukka
Maj Karman Kauniit Kuvat
Rinta

126.
Temonen Tuukka
Apulanta
Odotus

127.
Temonen Tuukka
Apulanta
Amerika

128.
Tiensuu Tuukka
Airi
Skeletons

129.
Tiensuu Tuukka
Sunny Otherside
Someone Must Have Seen


Kotimainen kilpailu 10

130.
Tiensuu Tuukka
Brainfade
The Bad Side

131.
Tiensuu Tuukka
Petri Nygård
Vitun suomirokki

132.
Tiensuu Tuukka
Poor Thing Lily
She’s a Good Girl

133.
Tissari Juha
Sokkelin kivittäjät
Tyyn

134.
Törmänen Olli
Toinen näytös
Pete

135.
Tuomaala Tomi
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus
Rajaton rakkaus

136.
Vehmas Mikko
Adriane
Flesh

137.
Vuotila Antti
Kuollut etana
Kassara ja mies

138.
Vuotila Antti
Free Spirit
Cry of an Eagle

139.
Wright Timo T.
The Pansies
Take Solace

140.
Yli-Pihlaja Sami
INIS
Matkalla

141.
Yli-Pihlaja Sami
INIS
Virhe

142.
Yli-Suvanto Tomi
Seremoniamestari
Ihana päivä

143.
Yli-Suvanto Tomi
Myyt
Tuntematon

Sunday, July 02, 2000

Il Cinema Ritrovato, Bologna, 1–8 July 2000


Friedrich Dalsheim: Die Insel der Dämonen / Island of Demons / Black Magic / Wajan – Son of a Witch / Bali – demonernas ö (DE 1933). Shot on Bali, a non-fiction festure worthy of Flaherty, Van Dyke and Murnau. Vintage poster by De Würbel [Franz Theodor Würbel?]. Photo from: Heritage Reproduction Posters, Maps & Art Prints (GB).

In the silents, expert piano accompaniment was provided by Alain Baents, Antonio Coppola, Deborah Silberer, Donald Sosin, and Gabriel Thibaudeau.

DIVINE APPARITIONS


Bologna’s film star project highlighted this year Pauline Frederick, Vilma Banky, Marion Davies, Clara Bow, Florence Vidor, Joan Crawford, Gloria Swanson, Pola Negri, and Lillian Gish.

Three Women (Kolme naista, US 1924), D: Ernst Lubitsch, starring Pauline Frederick. At last, a chance to see in the original this brilliant film which previously was available in French only. ****

Smouldering Fires (US 1925, never released in Finland), D: Clarence Brown, starring Pauline Frederick. This acclaimed love story has been almost impossible to see. Kevin Brownlow brought it to Bologna on Betacam. Visual flair and unconventional performances in the story of a fortysomething female boss who falls in love with a young employee. ****

The Night of Love (Rakkaudenyö, US 1926), P: Goldwyn, D: George Fitzmaurice, starring Vilma Banky. Beautiful print from Cinémathèque Royale of a glamourous film. In exotic Spain, Gypsy king Ronald Colman fights tyrannical Duke Montagu Love and ruins his wedding night with Vilma Banky in revenge. **½

The Patsy (Tulinen tyttö, US 1928), D: King Vidor, starring Marion Davies. A broad family farce with MD as Cinderella. ***

Going Hollywood (Kevään sävel, US 1933), D: Raoul Walsh, starring Marion Davies. A spirited musical. Bing Crosby is madly adored by Marion Davies, but tables turn, and he turns alcoholic pining for her. Lunatic plot turns backed with nice tunes by Arthur Freed and Nacio Herb Brown. ***

Show People (Ilveilijöitä, US 1928), D: King Vidor, starring Marion Davies. The late performance of this brilliant film I almost completely lost to Morpheus.

Mantrap (Synti joka houkuttelee, US 1926), D: Victor Fleming, starring Clara Bow. Mantrap is actually the name of a place. The story is like Juha with Ernest Torrence as Juha, Clara Bow as Marja and Percy Marmont as Shemeikka; with the difference that PM tries to avoid falling for the seductions of CB ”the mantrap”. Erotic fun in rugged milieux. ***

It (Jokin, US 1927), D: Clarence Badger, starring Clara Bow. The definitive flapper movie is feather-light non-feministic entertainment. ***

The Marriage Circle (Avioliiton ilveilyä, US 1924), D: Ernst Lubitsch, starring Florence Vidor, with Adolphe Menjou. EL’s first American social comedy: the Cinémathèque Royale print is more beautiful than the ones I’ve seen before. ****

The Grand Duchess and the Waiter (Lainahöyhenissä, US 1925), D: Malcolm St. Clair, starring Florence Vidor, with Adolphe Menjou. 1920s Hollywood sophisticated comedy at its best: AM has to become a waiter in order to approach the Grand Duchess who has survived the Bolshevik Revolution. ***½

Paid (US 1930, banned in Finland in its day by the self-regulation office of the film industry), D: Sam Wood, starring Joan Crawford. A tough Pre-Code crime drama of a female convict and her revenge. ”You took my name and gave me a number... ”. ***

Our Dancing Daughters (Tanssivat tyttäremme, US 1928), D: Harry Beaumont, DP: George Barnes, starring Joan Crawford. A true Zeitgeist movie, this is a film of surprises, where the first impressions fail, and the second ones, as well. ***½

Zaza (Zaza, US 1923), D: Allan Dwan, starring Gloria Swanson. The story of a tempestuous French actress who once was a singing gamine of the streets; remade in 1939 by Cukor with Claudette Colbert. **½

Stage Struck (Teatteritauti, US 1925), D: Allan Dwan, starring Gloria Swanson. Farce on a waitress’s dreams of stardom starts with a Technicolor daydream sequence and climaxes with a disastrous performance on a showboat. Swanson shows great range as a comedienne. ***½

Tonight or Never (Hänen suurin yönsä, US 1921), D: Mervyn LeRoy, starring Gloria Swanson, with Melvyn Douglas. Brilliant UCLA print. A glamourous sophisticated erotic comedy with a witty script by Ernest Vajda, one of Lubitsch’s screenwriters. Shot by Gregg Toland. ****

Die Bergkatze (Vuorikissa, DE 1921), D: Ernst Lubitsch, starring Pola Negri, DP: Theodor Sparkuhl. Restored in 2000 by FWMS / Bologna / ARTE, music composed and conducted for an orchestra of eight by Marco Dalpane. Classic fantasy-comedy never looked better. ****

The Wind (Pohjoismyrsky, US 1928), D: Victor Seastrom, starring Lillian Gish, with Lars Hanson. Photoplay print with HiFi synchronization by Patrick Stanbury of the score by Carl Davis. For me, familiar with the original sonorized print and silent presentations, this was the most brilliant performance of the film, which grows every time. ****

TRIBUTE TO RODOLFO SONEGO


Rodolfo Sonego, one of Italy’s great screenwriters since WWII, is not a household name abroad, but he would deserve to be.

Rodolfo Sonego: Racconto orale a Tatti Sanguineti (IT 2000), video, extract.

Una lezione di anatomia (IT 1949), D: Rodolfo Sonego. RS’s only work as a director is a witty animated anatomy lesson.

Il sorpasso (IT 1962, never released in Finland, only shown in a special screening), D: Dino Risi, starring Vittorio Gassman. A brutal contemporary satire on ”what price success”, a road movie about an unscrupulous ”hero” who accompanies his outrageous lane changes with annoying horn signals. This became a memorial screening for Gassman, buried the day before in Rome. ***

Totò e Carolina (IT 1954, never released in Finland), D: Mario Monicelli, SC: Flaiano, Age, Scarpelli, Sonego, Monicelli, starring Totò, with Anna Maria Ferrero. Reconstructed presentation of the full version cut in its day by the censorship office. Silent portions shown with electronic subtitling, and a lengthy censored episode dubbed as a live performance. Totò is an elderly policeman on the verge of being fired. As his final mission he has to escort back home Carolina, a desperate young girl who has started to prostitute herself and is about to commit suicide. Totò has to keep Carolina alive to keep his job. Out of this black material, daring comedy is born. ***½

Un eroe dei nostri tempi (IT 1955, never released in Finland), D: Mario Monicelli, M: Nino Rota, starring Alberto Sordi. Sordi develops his classic ”vitellone” character, a master of evading responsibility, in a comedy full of droll incidents. ***½

Lo scopone scientifico (IT 1972, never released in Finland), D: Luigi Comencini, starring Alberto Sordi, Silvana Mangano, Bette Davis, and Joseph Cotten. Sordi and his wife Mangano want to get rich quick playing scopone against billionairess Bette Davis, who is in her death throes. Sordi’s performance is a literal definition of ”a loser”. ***

Il diavolo (IT 1962, never released in Finland), D: Gian Luigi Polidoro, starring Alberto Sordi. An Italian merchant wants to discover Swedish women on his trip to a fur market in Stockholm in December. A marvellously original comedy of manners, with Sordi in great form as the frustrated would-be-Latin-Lover. ***½

RITROVATI & RESTAURATI


Le Criminel (FR 1926, never released in Finland). D: Alexander Ryder. Restored in 2000 by La Cinémathèque Française. Beautiful images from Andalusia. (I only saw the start.)

La Folie du Docteur Tube (FR 1915). D: Abel Gance, DP: Léonce-Henry Burel. Beautiful 2000 restoration by La Cinémathèque française. I never saw a print this good of this film. **

Au secours! (FR 1924, never released in Finland), D: Abel Gance, starring Max Linder. ”Pochade funambulesque” restored in 2000 by La Cinémathèque Française. Daredevil Max has to keep his nerve for one hour in a haunted castle without crying ”Help!”. **

Paris qui dort (FR 1924, never released in Finland), P+D+ED: René Clair. Restored in 1999 by La Cinémathèque Française. The print excels in comparison to the ones that have been available during the last decades. ***

Cento anni dopo: omaggio ad Alessandro Blasetti. A Blasetti Centenary special in the presence of his daughter: two 1950s car commercials preserved on video

Fiat 600

50.000 per uno solo

Die Insel der Dämonen (DE 1933, never released in Finland), D: Dr. Dalsheim, M: Wolfgang Zeller. Restored in 2000 by Nederlands Filmmuseum, presented by Mark-Paul Meyer and Luciano Berriatua. A discovery in the spirit of Murnau and Flaherty, a powerful drama from the isle of Bali. Zeller’s music has the same kind of inspiration as his score for Vampyr, and the restoration succeeds interestingly with digital sound. ****

Hinter Schloss und Riegel – Trailer for the German version of Pardon Us (Mohikaanimonnit motissa, US 1931). Restored in 2000 by Det Danske Filmmuseum, this is the only known material where Oliver Hardy and Stan Laurel dub themselves in German.

Marquis D’Eon, der Spion der Pompadour (Pompadourin vakooja, DE 1928), D: Karl Grune, starring Liane Haid and Fritz Kortner. Restored in 2000 by Cinemateca Portuguesa. Liane Haid as a cross-dressing spy and Fritz Kortner as mad czar Paul in a stately historical adventure. (I missed the middle.)

Maria do Mar (PT 1930, never released in Finland), D: José Leitão de Barros. Restored in 1998 by ANIM, Freixal (Portugal). Powerful images about the life of fishermen bring to mind The Man of Aran and La terra trema. (I saw only the start.)

Oevers der Viege (FR 1915) c.m.

The Source of the River Peschiera (IT 19--) c.m.

Les Fleurs dans les jardins (FR ca 1914) c.m.

Ideale Filmerzeugung (AT ca 1913) c.m.

Mademoiselle Lotus (FR 1914) c.m.

ORSON WELLES


Posthumous works of Orson Welles reconstructed in 2000 by Münchner Filmmuseum, presented by Stefan Droessler, co-copyrighted by Oja Kodar. These often incomplete sketches are a true Welles treasure. They have the same kind of a touch as F for Fake. ****

Orson Welles’ London (1968–1971). Five sketches:
– Churchill
– Swinging London
– Four Clubmen
– Stately Home
– Tailors

Orson Welles’ Vienna (1968). To the accompaniment of zither music, OW walks in Vienna and talks about everything from Sachertorte to espionage. With Senta Berger.

Orson Welles’ Magic Show (1976–1985). Sketches for a feature film on magic: The Light Box, Abu Khan’s Levitation Trick, The Magic Mummy, Chung Ling Soo, The Thread Trick, and The Duck Trick. With Angie Dickinson.

Orson Welles’ Moby Dick (1971). Six scenes of a one-man performance of Moby Dick: Call Me Ishmael, The Wharf in Nantucket, Ahoy the Pequod!, Here’s Little Pip, A Short Pause, and Give Me the Last Harpoon!

Orson Welles’ Unsung Heroes (1979). OW recites a poem by Earl Fultz: ”There Are No Heroes Anymore”.

Orson Welles’ The Spirit of Charles Lindbergh (1984). OW’s last film: recital of a passage from Lindbergh’s diary.

CINEMA LIBERO: OSKAR FISCHINGER IN AMERICA


Allegretto – Early Version (1936)

Allegretto – Late Version

An Optical Poem (1937) – Liszt

An American March (1940) – Sousa

Motion Painting No. 1 (1941) – Bach

Radio Dynamics (1943)

New restorations by the Academy Film Archive, presented by Bill Moritz. I saw these films, some of which are easily available on 16 mm, for the first time on 35 mm. Stirring pioneers of Visual Music. ****

PROGRAMME PICTURES DALLA CINEMATHEQUE ROYALE: B-MOVIES DEGLI ANNI VENTI


The Old Homestead (Lapsuuden koti, US 1922), D: James Cruze, DP: Karl Brown. Introduced by Gabrielle Claes and Kevin Brownlow, this is no B Movie but an important discovery from a director who was popular in his day (also in Finland) but forgotten now. The hit play on which the film is based has been opened out successfully: there is a feeling for the milieu, and the storm sequence is powerful. **

SPECIAL EVENTS


Peter Greenaway: Bologna Towers 2000 on the Piazza Maggiore. ”Writing on architecture”: an installation of sound, light and history for Bologna 2000, European city of culture. Like Prospero’s Books performed live, as environment art. **

Four Sons (Neljä poikaa, US 1928), D: John Ford. First screening of a 2000 restoration by Cinemateca Portuguesa etc. of Ford’s most popular though not best silent film. With a new score performed by an orchestra of 56 composed and conducted by Antonio Coppola. ”Saving Private Ryan of WWI”: the story of a Bavarian mother who loses three sons in the war, but the last one is saved. I saw this film for the first time on 35mm (it has been available on 16mm only). The Murnau influence is heavy. The theme of maternal love, seminal for Ford, is at its most explicit. The original music and effects track is very important; let’s hope they restore it on 35mm, as well. **½

Vedi Napule e po’ mori! (IT 1924, never released in Finland), P: Gustavo Lombardo, starring Leda Gys. Marvellous live guitar duet and vocals by Guido Sodo and François Laurent provided an authentic Neapolitan musical accompaniment for a memorable performance.

THE LIVING NICKELODEON


Rick Altman (director and pianist), Ann Lamond (soprano), Corey Creekmar (sound effects), and Lauren Rabinovitz (slide projection).

Dress Parade of Scouts, St. Louis Expo (US 1904), PC: Biograph.

The Cowboy and the Lady (US 1903), PC: Biograph, D: Billy Bitzer.

A Discordant Note (US 1903), PC: Biograph, D: Billy Bitzer.

Le Mélomane (FR 1903), D: Georges Méliès.

The Irresistible Piano (FR 1907), PC: Gaumont.

The Suburbanite (US 1904), PC: Biograph.

Schneider’s Anti-Noise Crusade (US 1909), PC: Biograph, D: D. W. Griffith.

Slim Jim and Jack Fat at Luna Park (US 1910)

Suspense (US 1913), D: Lois Weber.

Plus illustrated song slides.

An exciting discovery, for instance getting to listen to J. S. Zamecnik’s original 1912 movie tunes in the last two films. ****

Hanno rubato un tram (IT 1954, never released in Finland), D and starring: Aldo Fabrizi, SC: Luciano Vincenzoni, Ass.D.: Sergio Leone, DP: Mario Bava. In the presence of Luciano Vincenzoni. An open air special on the Piazza Maggiore packed with people. Inspired by a true incident, the film tells the same story as Luis Buñuel did in La ilusion viaja en tranvia: the rebel ride of a suspended tram driver in the nocturnal city. Filmed in Bologna, which so far had rarely been a film location. Full with charming detail. **½

Modern Times (Nykyaika, US 1936), Charles Chaplin. Premiere of the reconstructed score conducted by Timothy Brock and performed by the Orchestra del Teatro Comunale di Bologna at the magnificent Teatro Comunale. The most elaborate and imaginative of Chaplin’s scores is more gripping and charming now. There’s more to the score than could be recorded on the soundtrack in the release year. ****

Monday, May 15, 2000

The Fall of the Roman Empire (1964) the general release version


Anthony Mann: The Fall of the Roman Empire (US 1964). In the center: Timonides (James Mason) and Marcus Aurelius Antonius (Alec Guinness).

THE FINNISH FILM ARCHIVE / ORION / PROGRAM NOTE BY HENRY BACON:

Rooman valtakunnan tuho / Romerska rikets fall
    US © 1964 Bronston-Roma Productions. Tuotannonjohtokumppani: Michael Waszynski. Tuottaja: Samuel Bronston. 
    Ohjaus: Anthony Mann. Kakkosryhmän ohjaaja: Yakima Canutt ja toiminta: Andrew Marton. Käsikirjoitus: Ben Barzman, Basilio Franchina ja Philip Yordan – Dion Cassiuksen, Plinius vanhemman, Tacituksen, Suetoniuksen ja Edward Gibbonin historioiden sekä Will Durantin Caesar ja Christ- ja Edith Hamiltonin The Roman Way -teosten pohjalta. Kuvaus: Robert Krasker – Technicolor – Ultra-Panavision. Lavastus: Veniero Colasanti, John Moore. Erikoistehosteet: Alex Weldon. Puvut: Gloria Mussetta. Makeup: Mario Van Riel. Hiukset: Grazia De Rossi. Krediittijakson taustat ja freskot: Maciek Piotrowski. Musiikki: Dimitri Tiomkin. Leikkaus: Robert Lawrence. Äänitys: David Hildyard. Historian asiantuntija: Will Durant. 
    Pääosissa: Sophia Loren (Lucilla), Stephen Boyd (Caius Metellus Livius), Alec Guinness (Marcus Aurelius Antonius), James Mason (Timonides), Christopher Plummer (Lucius Aelius Aurelius Commodus), Anthony Quayle (Verulus), John Ireland (Ballomar), Omar Sharif (Sohamus), Mel Ferrer (Cleander), Eric Porter (Julianus), Finlay Currie (Caecina), Andrew Keir (Polybius), Douglas Wilmer (Niger), George Murcell (Victorianus), Lena von Martens (Helva), Norman Wooland (Virgilianus), Michael Gwynn (Cornelius), Virgilio Texera (Marcellus), Peter Damon (Claudius), Rafael Luis Calvo (Lentulus), Lena von Martens (Helva), Gabriella Licudi (Tauna), Guy Rolfe (Marius).
    Helsingin ensiesitys: 6.11.1964 Bristol, maahantuoja: Parvisfilmi – tv: 5.4.1991 Yle TV1 – videojulkaisu: Mistar, Barium – VET 69572 – ensin K16, 1973: K12 – levityskopiot 153-188 min – Suomessa ensin 4830 m / 175 min – uusintalevitys 1973 (Lii-Filmi), suom. / ruots. tekstit Liisa Ahti, 153 min 

Anthony Mannin Rooman valtakunnan tuho on yksi kaikkein kunnianhimoisimpia antiikkispektaakkeleita, ei niinkään lavastustensa suurellisuuden takia – jossa Mankiewiczin Kleopatra on kutakuinkin ylittämätön – vaan pyrkimyksessään antaa suurelliselle historialliselle rekonstruktiolle aitoa historiallista syvyyttä. Ironista kyllä, se oli myös merkki historiallisten spektaakkelien tuhosta. Mankiewiczin jättiteos yli 40 miljoonan dollarin budjetteineen oli viedä perikatoon 20th Century-Fox –yhtiön, ja Mannin elokuva menestyi budjettiinsa nähden vain kohtalaisesti kriitikkojen ylistyksestä huolimatta. 

Koko lajityyppi, joka ensimmäisestä modernilla tekniikalla tehdystä laajakangasspektaakkelista, Henry Kosterin CinemaScope-elokuvasta Näin hänen kuolevan (1953) saakka oli ottanut aiheensa historiasta ja mieluiten vielä antiikista, tuli tällä erää tiensä päähän. Samoin kävi tuottaja Samuel Bronstonille, värikkäälle tuottajahahmolle, joka oli monien suurelokuvien kuten Nicholas Rayn Kuningasten kuningas (1961) ja Mannin El Cid (1961) taustalla. Hän oli yksi niitä, jotka voimaperäisesti veivät elokuvatuotantoa yhä suurempien taloudellisten riskien ottamisen suuntaan. Niin voittojen kuin tappioidenkin mahdollisuudet kasvoivat huikeisiin mittoihin.

Rooman valtakunnan tuhon syntyhistoria on hämärän peitossa sillä sekä Mann että Bronston ovat ilmoittautuneet idean isäksi. Joka tapauksessa käsikirjoitusta valmisteltiin yli vuoden ajan, ja vasta kuudennen version pohjalta lähdettiin liikkeelle. Philip Yordan perehtyi roomalaisten historioitsijoiden teksteihin, mutta Bronston kehotti häntä olemaan takertumatta tiukasti historiallisiin tosiasioihin, sillä tarkoitus hänen mukaansa oli lähinnä vain heijastaa aikakauden henkeä. Bronston huoleti jättimäisestä tuotannosta (pelkästään Forumia rakennettiin yhdeksän kuukautta ja se oli vain yksi 24 kuvauspaikasta). Huippusuorituksen hänen osuudestaan tekee kuitenkin se, että hän samanaikaisesti toteutti toista suurtuotantoa, Rayn 55 päivää Pekingissä (1963). 

Onkin hieman yllättävää, että Mannin elokuva on varsinkin alkupuolellaan suhteellisen hillitty ja suorastaan epäspektaakkelinomainen. Suuret näkymät paljastuvat vasta elokuvan keskivaiheilla, ja silloinkin katsoja johdatetaan niihin taitavasti. Elokuva on myös hellittämättömän maskuliininen. Sophia Loren (joka ilmestyy germaanisen aarniometsän keskellekin kuin suoraan (nyky) roomalaisesta kauneussalongista), edustaa naissukupuolta lähes yksin, eivätkä romanttiset sivujuonittelut saa paljoakaan painoa. 

Mielenkiintoisuus onkin yrityksessä välittää jotakin siitä Rooman valtakunnan ideasta, joka kuvattavana aikakautena oli sortumassa itsekkään vallantavoittelun kurimukseen. Rooma ei näyttäydy juutalaisten tai kristittyjen vainoajana vaan hallinnollisena rakennelmana, joka on pystynyt tarjoamaan ainakin jonkinlaisen rauhan suurelle osalle alamaisistaan. Elokuvan nimi viittaa Edward Gibbonin kuusiosaiseen teokseen The Decline and Fall of the Roman Empire, ja sen tapaan se yrittää selittää osin puhtaaseen spekulaatioon turvautuen, mistä tässä historiallisessa prosessissa oikein oli kysymys. 

Gibbonin teoksen tapaan elokuva alkaa Marcus Aurelius Antoniuksen kuolemasta ja osoittaa rappion kauden alkaneen hänen edesvastuuttoman seuraajansa Commoduksen toilailuista. Tavallaan vuosisatainen prosessi kiteytetään tähän yhteen tapahtumaan, ja sen jälkeen edetään pikemminkin dramaturgian sääntöjen kuin historiankirjoituksen mukaan. Poikkeamia tunnetuista tosiasioista tai niiden syiden vähintäänkin vapaata tulkintaa voisi ruotia pitkäänkin, mutta useimmiten tekijät ovat historiallisen fiktion kirjoittajien tapaan suojautuneet sen selityksen taakse, että asiathan olisivat voineet olla näin. 

Joskus näin päästään antamaan selitys sille, mistä historia vaikenee – elokuvan Commodus on tyystin erilainen kuin Aurelius koska hän ”todellisuudessa” oli äpärä eikä tämän oma poika. Mutta tämän lisäksi elokuvassa keskustellaan pitkään tasa-arvosta, vapaudesta ja rauhasta sekä niistä edellytyksistä, jolla niitä voidaan ylläpitää valtakunnassa. Esiin nousee koko kysymys imperialismin logiikasta: miten näitä arvoja ylläpitävä valtakunta voi pysyä koossa luopumatta niistä itse? Kysymys tulee esille sekä yksilöiden suhteessa valtakoneistoon ja valtakunnan osien suhteessa sen keskukseen. 

Elokuvan ongelmaksi jää, että jo aiheesta itsestään johtuen siinä ei ole kovin vahvaa keskushenkilöä. Kun tekijätiimi, ymmärrettävää kyllä, ei ole uskaltautunut myöskään luomaan eisensteiniläisittäin yksilökeskeisyydestä vapautunutta historiallisen tilanteen kartoitusta, lopputuloksena on hieman outo hybridi. Se oli kuitenkin vaikuttava lopetus eräälle elokuvaspektaakkelien aikakaudelle.

Henry Bacon 14.5.2000. Lähteitä: Jeanine Basinger: Anthony Mann; Derek Elley: "Cult Movies: The Fall of the Roman Empire", Films and Filming, February 1976

Friday, December 31, 1999

1999


Stanley Kubrick: Eyes Wide Shut (GB/US 1999) with Nicole Kidman (Alice Harford) and Tom Cruise (Dr. William Harford).

Checklist: some of the films I saw theatrically in 1999

5.1.1999 Sävelten mestarit, Orion
9.1.1999 Hyökkäys erämaassa, Orion
12.1.1999 Seitsemän, Orion
19.1.1999 Citizen Langlois, Orion
20.1.1999 Siltalan pehtoori, Orion
23.1.1999 Faces, Orion
21.1.1999 Tex Avery 1, Orion
21.1.1999 Kuoleman lasti, Orion
26.1.1999 I mostri, Orion
26.1.1999 Tex Avery 2, Orion
26.1.1999 Sangareen valtiatar, Orion
28.1.1999 Afrikan Kuningatar, Orion
28.1.1999 Aviomiehet, Orion

3.2.1999 Markan tähden, Orion
3.2.1999 Minnie ja Moskowitz, Orion
4.2.1999 Paisà, Orion
5.2.1999 L'uomo dalla croce, Orion
5.2.1999 Rooma avoin kaupunki, Orion
6.2.1999 Paisà, Orion
6.2.1999 Liekehtivä kaipuu, Orion
9.2.1999 Kätketty aarre, Orion
9.2.1999 Chuck Jones II, Orion
10.2.1999 Rakkauden ihme, Orion
11.2.1999 Francesco, giullare di Dio, Orion

16.2.1999 Chaplinin Keystone-komediat, Orion
16.2.1999 Missä on vapaus?, Orion
16.2.1999 Ensi-ilta, Orion
17.2.1999 Matka Italiaan, Orion
18.2.1999 Kätketty aarre, Orion
18.2.1999 Giovanna d'Arco al rogo, Orion
23.2.1999 Gloria, Orion
24.2.1999 India 58, Orion
25.2.1999 Kulkuri ja Joutsen, Tennispalatsi 1
27.2.1999 Mitä kovemmin he kaatuvat, Orion
28.2.1999 Chaplinin Keystone, Orion

2.3.1999 Encore, Orion
2.3.1999 Sabine, Orion
3.3.1999 Reprise, Orion
3.3.1999 Johan / Juha, Orion
4.3.1999 Viva l'Italia, Orion
5.3.1999 Aurinkokuninkaan valtaannousu, Orion
7.3.1999 Johan / Juha, Orion
9.3.1999 La Sentinelle, Orion
10.3.1999 Petits arrangements, Orion
10.3.1999 Niskavuoren naiset, Orion
11.3.1999 J'ai pas sommeil, Orion
12.3.1999 Viikunanlehtiä ja lakkoilua, Orion
15.3.1999 Ihmeellinen Iran, Orion
16.3.1999 Pyhän Yrjön juhla, Orion
16.3.1999 Tokyo Eyes, Orion
17.3.1999 Talonpojat, Orion
17.3.1999 Tositarkoituksella, Orion
18.3.1999 Kahden naisen rakk, Orion
23.3.1999 Suolla tuulee, Orion
24.3.1999 Patarouva, Orion
24.3.1999 Minä elän, Orion
25.3.1999 Blackmail, Orion
25.3.1999 Tri Outolempi, Orion
27.3.1999 Lännen laki, Orion
27.3.1999 Pettämätön pistooli, Orion
28.3.1999 Sinisen meren rannalla, Orion
30.3.1999 Vanja-eno, Orion
31.3.1999 Amadeus, Orion

1.4.1999 Kapteenin tytär, Orion
3.4.1999 He ratsastivat läpi luotisateen, Orion
2.4.1999 Mozart ja Salieri, Orion
4.4.1999 Pahan kosketus, Bio Rex
5.4.1999 Myrsky, Orion
6.4.1999 Nainen rannalta, Orion
7.4.1999 Kunniamerkki kaulassa, Orion
8.4.1999 Lokki, Orion
13.4.1999 Hellyyden aika, Orion
14.4.1999 Täydellinen rikos, Orion
15.4.1999 Kolme sisarta, Orion
16.4.1999 Chaplinin Keystone, Orion
16.4.1999 Sabotaasi, Orion
17.4.1999 Juoni pieneen kertomukseen, Orion
20.4.1999 Kaksintaistelu, Orion
21.4.1999 Gabriel, tule takaisin, Orion
25.4.1999 Faust, F.W. Murnau, Goethe-Institut, Bio Rex
XXX, Orion
30.4.1999 Uhrilampaat, Orion

1.5.1999 Mustan laguunin hirviö, Orion
2.5.1999 Lost Highway, Orion
4.5.1999 Kuka kolkuttaa ovelleni, Orion
5.5.1999 Rikos ja rangaistus, Orion
6.5.1999 Ylpeät, Orion
6.5.1999 Monty Pythonin parhaat, Orion
11.5.1999 Alice ei asu enää täällä, Orion
15.5.1999 Rukajärven tie
15.5.1999 Rikos ja rakkaus
15.5.1999 Juha, Andorra
16.5.1999 Monty Pythonin hullu, Orion
22.5.1999 Häjyt
22.5.1999 Pitkä kuuma kesä

1.6.1999 Kundun, Orion
3.6.1999 Kiveen kirjoitettu, Orion
13.6.1999 Rio Bravo, Orion
19.6.1999 Konttorirotat, Kinopalatsi 4
19.6.1999 Polte veressä, Orion
22.6.1999 Syvä joki, Orion

15.7.1999 Hyökkäys poliisiasemalle, Orion
15.7.1999 Reservoir Dogs, Orion
19.7.1999 Konttorirotat / Office Space
28.7.1999 Ansa viritetty, Kinopalatsi 9
29.7.1999 Rakastunut Shakespeare, Tennispalatsi 14

3.8.1999 Jackie Brown, Orion
8.8.1999 Neljä huonetta, Orion
10.8.1999 Fellinin Casanova, Orion
18.8.1999 Star Wars Episodi 1, Tennispalatsi 1
24.8.1999 Komedia kulta-aika, Orion
24.8.1999 Max Linderin seurassa, Orion
25.8.1999 Villi ja vallaton, Orion
25.8.1999 When the Clouds Roll by, Orion
26.8.1999 Rahat tai henki?, Orion
31.8.1999 Nauru pidentää ikää, Orion
31.8.1999 Charlie Bowersin parhaat, Orion

1.9.1999 Hymyä huuleen, Orion
1.9.1999 Charley Chasen komedioita, Orion
2.9.1999 4 Clowns, Orion
2.9.1999 Max Davidsonin komedioita, Orion
3.9.1999 Charlie Bowersin parhaat, Orion
7.9.1999 M - kaupunki etsii murhaajaa, Orion
7.9.1999 Hämähäkit 1: Kultajärvi, Orion
8.9.1999 Hämähäkit 2: Briljanttijärvi, Orion
11.9.1999 M - kaupunki etsii murhaajaa, Orion
13.9.1999 Metropolis, Orion
15.9.1999 Herrat täysihoidossa, Orion
15.9.1999 Kamppailevia sydämiä, Orion
16.9.1999 Pandoran lipas, Orion
17.9.1999 Vaeltava kuva, Orion
21.9.1999 Tri Mabuse - ihmispeto, Orion
22.9.1999 Musiikkivideot, Kiasma
22.9.1999 Väsynyt kuolema, Orion
25.9.1999 King Lear, Orion
28.9.1999 Metropolis, Orion
29.9.1999 Othello, Orion
30.9.1999 Nibelungen I: Siegfriedin kuolema, Orion
30.9.1999 Nibelungen II: Kriemhildin kosto, Orion

1.10.1999 Kuvia Suomen suuriruhtinaskunnasta, Orion
1.10.1999 Le acrobate, Orion
1.10.1999 Le mani forti, Orion
2.10.1999 Metropolis, Orion
5.10.1999 Vakoilija, Orion
5.10.1999 Matka Kuuhun, Orion
26.10.1999 La Matiouette, Orion
27.10.1999 Kahdeksan surmanluotia, Orion
28.10.1999 Short Cuts, Orion

3.11.1999 Pulakapina, Orion
XXX, Orion
5.11.1999 Sata Edisonin elokuvaa, Orion
6.11.1999 Blair Witch Project
6.11.1999 Frankenstein hyökk, Orion
9.11.1999 Les Roseaux sauvages, Orion
10.11.1999 Prêt-à-porter, Orion
11.11.1999 Brontën sisarukset, Orion
11.11.1999 Kielletyt leikit, Orion
14.11.1999 Kielletyt leikit, Orion
15.11.1999 Eyes Wide Shut, Maxim 1
16.11.1999 Exodus, Orion
17.11.1999 Tietokoneanimaatio, Orion
23.11.1999 Kenneth Anger, Orion
26.11.1999 Fight Club
28.11.1999 Orfeus, Orion
28.11.1999 Mina Tannenbaum, Orion
30.11.1999 Tulikuumat pakoputket, Orion

4.12.1999 Olen takaa-ajettu, Orion
7.12.1999 Syntymäfiksu, Orion
7.12.1999 Anne Trister, Orion
8.12.1999 Nuoruuteni savotat, Orion
8.12.1999 Katkan valkoiset omenat, Orion
9.12.1999 Zazie - Pariisin päiviä, Orion
9.12.1999 Isät ja jumalat, Orion
11.12.1999 Mosselpromin tupakkatyttö, Orion
11.12.1999 Eyes Wide Shut, Forum 1
12.12.1999 Tyttö ja hatturasia, Orion
14.12.1999 Terminator 2, Orion
15.12.1999 Kansa taisteli, Orion
15.12.1999 Kolme askelta yöhön, Orion
15.12.1999 Danielin kirja, Orion
16.12.1999 Maa, Orion
17.12.1999 Hissillä mestauslavalle, Orion
18.12.1999 Romanovien dynastian tuho, Orion
18.12.1999 Kaikki äidistäni, Maxim 2
19.12.1999 Onnin, Orion
21.12.1999 Pikkusisar, Kinopalatsi
22.12.1999 Suomalainen työväen, Orion
22.12.1999 Titanicin kohtalonyö, Orion
22.12.1999 Hiljainen maailma, Orion
28.12.1999 Lacombe Lucien, Orion
29.12.1999 Suomalainen työväenliike 100 vuotta, Orion
30.12.1999 Mutual-komediat 2, Orion

5.1.2000 Tampereen tarinoita 1, Orion
5.1.2000 Pretty Baby, Orion

Friday, November 05, 1999

Antti Alanen: Alussa oli todellisuus: todellisuus attraktiona ja spektaakkelina. Esimerkkeinä 100 Edisonin elokuvaa 1890-luvulta

5.11.1999 HYY:n elokuvaryhmän Dokumenttielokuva-luentosarja (elokuvateatteri Orion klo 14.30-16.30)

Antti Alanen
Alussa oli todellisuus
TODELLISUUS ATTRAKTIONA JA SPEKTAAKKELINA
Esimerkkeinä Sata Edisonin elokuvaa 1890-luvulta

1. ALUSSA OLI TODELLISUUS: TODELLISUUS ATTRAKTIONA
2. EDISONIN TARINA
3. TODELLISUUS VIIHTEENÄ
4. VIIHTEEN TODELLISUUS
5. LIIKENNE, MATKAILU, MOBILITEETTI JA MODERNISUUS
6. MASKULIINISUUS JA FEMINIINISYYS SPEKTAAKKELINA
7. KIELLETTY TODELLISUUS
8. LAVASTETTU TODELLISUUS
9. SOTA JA POLITIIKKA 
10. KANSAINVÄLISYYS JA STEREOTYYPIT
11. ELOKUVA LIIKETOIMINTANA JA KULTTUURITEOLLISUUDEN SYNTY
12. ATTRAKTIO JA SUBLIIMI
 
- Viime kerralla Ilkka Kippola käsitteli kompilaatioelo-kuvaa – miten kuvia yhdistelemällä voidaan luoda uusia merkityksiä ja kyseenalaistaa kuvien naiivia todellisuusilluusiota
- Tällä kerralla palataan takaisin alkuun, primitiiviseen elokuvaan, sen alkuperäiseen viehätysvoimaan.
 
1. ALUSSA OLI TODELLISUUS
TODELLISUUS ATTRAKTIONA

Kun elokuva syntyi, haluttiin aluksi nähdä vain kuvia todellisuudesta.
Todellisuus itsessään oli riittävä attraktio ja spektaakkeli.
Tästä ovat esimerkkinä Lumièren veljesten kuuluisat aiheet:
- Juna saapuu asemalle
- Työntekijät lähtevät tehtaalta
- Lapsi syö soppaa
- Muuri hajotetaan
- Vene lähtee laiturista
jne.
Alkuperäinen attraktio oli liike ja elämä sinänsä.
Halun nähdä liikkuvia valokuvia, vangittua elämää.
Katseluvietin tyydytys vauva-asteella
On miellyttävää katsella elämää ja liikettä.
Yksinkertaisia silmän iloja

Tätä tarjosivat myös Edisonin elokuvat:
Aivastus
  Suudelma
     Mestaus
Myrsky
  Vesiputous
     Tulipalo
Liikenne
  Juna
    Laiva
Paraatit
  Näyttelyt
Nyrkkeily
  Tanssi

Elokuvan alkuperään liittyi tieteellinen mielenkiinto
Valokuvaajat Eadweard Muybridge ja Jules-Etienne Marey
Mahdollisuus tutkia katoavaa, välähtävää liikettä
Esimerkiksi: hevosen laukka: ovatko hevosen kaikki jalat jossakin vaiheessa ilmassa
Tai: kissan putoaminen: miten kissa putoaa aina jaloilleen
Marey kuvasi 1890-luvulla kamerakiväärillään kuvasarjoja lintujen lennosta tai vain yksinkertaisesti eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten kävelystä tai vilkkaasti keskustelevien ihmisten elehtimisestä. Mareyn kuvat olivat myös taiteellisesti korkealuokkaisia kunnianosoituksia liikkeen jaloudelle.

Tieteellinen mielenkiinto ei ole ristiriidassa taiteen tai viihteen kanssa
Jo Aristoteles sanoo, ettei mikään ole niin virkistävää kuin uuden asian oivaltaminen
Kun tuo nimi on mainittu, on heti kiirehdittävä lisäämään, että varhainen elokuva oli ehdottomasti epäaristotelista – attraktio ja spektaakkeli ovat nimenomaan epä-aristotelista esittävää kulttuuria.

Yksinkertaisimmat asiat saattoivat tarjota viehätystä.
Useimmat ihmiset eivät olleet koskaan nähneet merta, ja niinpä kuva myrskystä Atlantilla kävi sensaatiosta.
Luonnon ihmeet – boakäärme nielee jäniksen, sähkörausku saa lampun syttymään – tarjosivat aina viehätystä.

Katseen opettelu
Opetteleminen näkemään
Lumière: ”todellisuus vangittuna itse teossa”
”LIFE SIZE”
Lapsen tavoin katsojien huomio saattoi kiinnittyä johonkin yksityiskohtaan, joka oli tullut kuvaan mukaan vahingossa, vaikkapa lehtien havinaan puussa

Raaka, primitiivinen todellisuus
Meri, vuori, laiva
Voimamies, tanssijatar, sota

Pinnallisuus

Cinema of Attractions
Tom Gunning
Ei-kerronnallinen elokuva
Alkuvuosina elokuvista nautittiin vain siksi, että ne tarjosivat elämänkaltaista liikettä

 
2. EDISONIN TARINA

KINETOSKOOPIN KAUSI 1893-1895
VITASKOOPIN KAUSI 1896-

Thomas A. Edison (1847-1931), yhdysvaltalainen keksijä
- pörssilennätin
1886 muutti West Orangeen
keksintötehdas
nykyaikaisen teollisuuslaboratorion esikuva
1093 amerikkalaista patenttia
- fonografi (1877) – ensimmäinen toimiva äänentallennus-laite. Metallilieriö
- 1879 hehkulamppu
- ainoa teoreettisesti merkittävä fysikaalinen keksintö: Edisonin ilmiö – johti elektroniputken keksimiseen
- 1880 ensimmäinen sähkölaitos, New Yorkiin – General Electric Co.
- liikkuvien kuvien tekniikka. Patentoi joukon elokuva-tekniikan keksintöjä. Patenttisota. Liittoutuminen George Eastmanin kanssa. Motion Pictures Patent Company markkinoita hallitsevaan asemaan
- Duplex- ja multiplex-lennätin
- Magneettinen malmien erotin
- Täysikokoinen sähkörautatie
- Nikkelirauta-akkumulaattori
- Pyörivä sementtiuuni
- Kaivosmiesten varmuusvalaisin
- Lukuisat äänen ja kuvien toiston menetelmät

1870-luvulla Thomas A. Edison paranteli lennätintä ja puhelinta
Keksi fonografin, äänikirjoittimen, äänilieriön
Fonografin laajennus kuvamaailmaan: kinetoskooppi

Muybridgen zoopraxiscope
Animal locomotion
Muybridge ehdotti Edisonille helmikuussa 1888 zoopra-xinoskoopin ja fonografin yhdistämistä
Kinetografi
Kinetoskooppi

William Kennedy Laurie Dickson 1889
1889 Edison tapaa Etienne-Jules Mareyn
Filminauha
1889-1890 Ottomar Anschützin kuvalevy
1890 William Heise, asiantuntija paperinauhan kuljettamisessa automaattisessa lennättimessä
Lieriöstä vaakasuorassa kulkevaan filminauhaan
William Friese-Greene oli kuvannut jatkuvana sarjoja valokuvia 10 kuvaa sekunnissa

20.5.1891 tirkistysaukkoon perustuva katselulaite
Edison: sähköiset laitteet
46 kuvaa sekunnissa
19 mm:n filmi
ympyränmuotoiset kuvat
mustalla taustalla

1891 patentointi – 20 vuoden kiista
marraskuu 1891 1½ tuuman filmi (38,1 mm)
1891 lopulla – pystysuora syöttö – nopeus 48 kuvaa / sek

1892-1893 Musta Maija, maailman ensimmäinen filmistudio
Lavastetut kohtaukset, musta tausta, valitut yksityis-kohdat

Työ leikkinä, näytöksenä, spektaakkelina
Kolme seppää, Parturissa, Hevosen kengitys, Aivastus, Edison laboratoriossaan
Esiintyjät Edisonin työntekijöitä
Muutamia valittuja yksityiskohtia lavastettu studioon

Edisonille oli oleellista yhteistyö
Edison / Dickson ja Dickson / Heise
Vrt. Lumière: yksittäiset matkustavat kuvaajat

9.5.1893 Kolme seppää
9.1.1894 Aivastus
6.3.1894 Eugene Sandow
Carmencita

1894 viihteen menestysesiintyjät
Glenroy Bros.
Harry Weltonin opetetut eläimet
Annabelle
Buffalo Billin esiintyjät
Charles Hoytin musikaali A Milk White Flag

Seksi ja väkivalta
Carmencita: ensimmäinen kielletty elokuva

Mustan Maijan mustat seinät

14.4.1894 kinetoskooppisalit
KAUPALLISEN LIIKKUVAN KUVAN HISTORIAN ALKU
I The Kinetoscope Company
Norman Raff & Frank Gammon
II Frank Maguire & Joseph O. Baucus
ulkomaat - Lontoo
III Otway Latham & Enoch J. Rector
nyrkkeilyottelut
nopeus hidastetaan 30 kuvaan sekunnissa
jotta yhdelle kelalle mahtuisi runsaan minuutin mittai-nen nyrkkeilyerä
Leonard – Cushing
Corbett – Courtney

1894-1895 lavastettua historiaa
Execution of Mary, Queen of Scots
stop motion tulee amerikkalaiseen elokuvaan
historia tulee amerikkalaiseen elokuvaan

Huhtikuu 1895 Kinetophone
Tansseja ja musiikkiesityksiä

Huhtikuu 1895 Dickson lähtee Edisonilta
Edisonin elokuvat olisivat saattaneet jakaa tinafolio-lieriön kohtalon – ellei elokuvien esittäminen valkokan-kaalle olisi pelastanut tilannetta

1895-1896 elokuvien heijastuskoneet
1) Lumière – Cinématographe
2) Robert Paul – Theatrograph
3) Skladanowsky – Bioscope
4) Lathamit – Eidoloskooppi
LIFE SIZE

Huhtikuu 1896 Vitaskooppi
Elävät kuvat valkokangasuutuutena

Uusien aiheiden tarve
Vain vähän uusia negatiiveja oli tehty
The May Irwin Kiss
Musta Maija oli huonossa kunnossa
Rough Sea at Dover (Robert Paul)
Kohtaukset jokapäiväisestä elämästä herättivät usein enemmän innostusta kuin kohtaukset näytelmistä tai va-rieteenäytökset
Herald Square
Niagara Falls

LAINAUKSIA
Annabelle, Sandow, A Hard Wash, Watermelon Contest
Edison ei aluksi rekisteröinyt elokuviaan tekijänoikeusvalvontaan, joten niitä sai vapaasti piratisoida.

Lokakuu 1896 Vitascope Company rakoili kilpailun ja sisäisten jännitteiden paineessa
23.10.1896 Feeding the Doves – copyright-rekisteröinti alkoi

James White Edisonin kinetografitoiminnan johtoon
Kunnianhimoinen tuotantosuunnitelma
Mounted Police Charge
Black Diamond Express
A Morning Bath
Charge of West Point Cadets

Vuoden 1898 Espanjan-Amerikan sota elvytti jälleen mielenkiinnon elokuvaan

Kesä 1897 White & Heise
Catskills, Buffalo, Chicago, Ravit
Whiten kunnianhimoinen kuvausmatka
10 kuukauden kiertue – 120 elokuvaa
Jalusta ja panorointi
Sponsoreina liikenneyhtiöt
Going Through the Tunnel
Hotel Del Monte
Lick Observatory

J. Stuart Blackton ja Albert E. Smith
Laittomia kopioita
Edisonin miehet valeasiakkaina
Kolme haastetta
Edisonin hommiin
 
3. TODELLISUUS VIIHTEENÄ

On muistettava myös esitystilanne, johon nuo elokuvat oli tarkoitettu.
Kohtaus Borneon ihmissyöjistä saattoi sisältyä samaan näytökseen, jossa oli myös piirakanheittelyfarssi, lännensarjan jakso ja viiden nenäliinan nyyhkyelokuva. Nykyajan kanavapujottelun surreaaliset siirtymät tunnet-tiin myös vanhan elokuvan päivinä.

Varietee, vaudeville, revyy
Todellisuus revyynä
Nykypäivän televisiomaailma

Kohta viideltä nähtävä sadan elokuvan Edison-näytös on edustava läpileikkaus aiheiden kirjosta

Esittäjällä oli ratkaiseva rooli elokuvien tarjonnassa 1890-luvulla.
Näytöksen kokoonpano
Selostus ja musiikki
Pitkien elokuvaesitysten kokoaminen
1) Matkailuluennot
2) Kristuksen kärsimysnäytelmät
3) Nyrkkeilyottelut
Corbett-Fitzsimmons –ottelu, 100 min, (1897), selostaja, 5 viikkoa 2100 hengen salille
 
4. VIIHTEEN TODELLISUUS

Koster & Bialin varietee
Buffalo Billin Wild West
Barnum & Baileyn The Greatest Show on Earth
Paraatit – San Franciscon The Golden Jubilee
Näyttelyt – Chicagon maailmannäyttely 1893
Pariisin maailmannäyttely 1900
Nyrkkeilyottelut
Tanssielokuvat

SANDOW
6.3.1894
Merkittävä käänne Edisonilla.
Esittävän viihteen kulttuurin tuominen elokuvakameran eteen.
Sandow alkoi esiintyä Yhdysvalloissa vuonna 1893. Esiin-tyi Chicagon maailmannäyttelyssä 1893. Talvella 1893-1894 hän oli maan tunnetuimman varieteen, Koster & Bial’s Music Hallin, päävetonaula. Se sijaitsi lähellä paikkaa, missä ensimmäinen kinetoskooppisali avattiin.
Sandowin näytös: esirippu aukesi, lava oli pimeä. Sitten äkkiä kaksi esirippua lavan perällä avattiin, ja voima-mies, The Strong Man, seisoi kirkkaassa valossa mahtavat lihakset pullistuneina. Hän esitti sarjan kuvaelmia, tableaux vivants, hitaan musiikin säestyksellä. Sitten hän astui esiin lavan perältä ja näytös alkoi tosissaan.
Sitten Sandow alkoi nostaa suunnatonta käsipunnusta. Sen kummastakin päässä oli tiukaksi palloksi kääriytynyt mies.
Sitten hän teki useita voltteja silmät ja jalat sidottuina.
Sitten kaksi hevosta tuotiin lavalle kiikkumaan kiikkulaudalla, jonka tukipisteenä oli Sandowin rintakehä.

Sandow oli avaus vaikuttavaan läpileikkaukseen amerikkalaiseen esittävään populaarikulttuuriin 1894-1895 kaudella.
- Hoytin musiikkifarssi A Milk White Flag
- afroamerikkalaisia buck and wing –tanssijoita (steppaajia)
- Buffalo Billin Wild West
- Barnum & Baileyn The Greatest Show on Earth
- nyrkkeily
- naiskaksintaistelijat
- koirat hametanssijoina

Dickson ammensi rikkaasta lähteestä
Populaarin viihteen representaatioita

Siinä missä Edisonille kaupallinen viihde oli työn sfäärin vastapaino, Edisonilla perhe ja koti olivat työmaa-ilman täydentäjiä
Repas de bébé, Partie d’écarté, Arroseur et arrosé
Lumièret eivät aluksi kuvanneet esittävän viihteen maailmaa, eikä Edison perheen ja kodin maailmaa ennen kuin Lumièren amerikkalaisen läpimurron jälkeen
Lumièren elokuvissa ei ole ammattimaisia esiintyjiä eikä heillä ole yhteyttä teatterin maailmaan
Lumièret lopettivat elokuvien esittämisen jo 1897, ja se on saattanut johtua siitä, että yhteydet teatteriin eivät heitä kiinnostaneet.
 
5. LIIKENNE, MATKAILU, MOBILITEETTI JA MODERNISUUS

Elokuvan varhaisvuosina ihmisten mobiliteetti oli vielä kaukana nykyisestä.
Massaturismia ei tunnettu.
Elävät kuvat vieraista maista tarjosivat todella jotakin ennennäkemätöntä, kun ne veivät ihmisiä tuntemattomiin paikkoihin.
Tutkimusmatkailijat ottivat tavakseen tehdä elokuvia, ja naparetkeilijöillä oli filmikamera vakiovarusteena.

Juna – laiva – juna
Ihmisten ja tiedon liikkuminen
Tietoliikenne oli kehityksensä alussa
Kohti samanaikaisuuden tunnetta

Matkat ympäri maailmaa innostivat myös turismiin.
On usein sanottu, että elokuvat olivat jokamiehen vaihtoehto matkailulle.
Kuitenkin tuon ajan matkailuyrittäjät päättelivät, että elokuvat olisivat päin vastoin yllyke lisääntyvälle matkailulle.
Kuvat upeista hotelleista ja mahtavista maisemista eivät riittäneet tyydyttämään ihmisiä, vaan nämä halusivat kokea ne itse.

Lumière: maailma käden ulottuvilla

Tom Gunning: CINEMA OF ATTRACTIONS
Lumièrea ja Méliès’iä yhdistää näkemys, jonka mukaan elokuva ei ole niinkään tarinankerronnan väline kuin tapa esittää yleisölle sarja näkyjä, joissa kiehtovaa on niiden illusorinen voima ja eksoottisuus. Katsojasuhteella sekä Lumièren että Méliès’n elokuvissa on yhteinen pohja, joka poikkeaa siitä mikä kerrontaelokuvaan tulee vuoden 1906 paikkeilla. Tuota varhaisempaa elokuvakäsitystä kutsun ATTRAKTIOELOKUVAKSI.
- Kyky NÄYTTÄÄ jotakin
- Erotukseksi kerrontaelokuvan voyeurismista tämä on EKSHIBITIONISTISTA elokuvaa
- Paljastavana piirteenä on se, että esiintyjät saattavat katsoa kameraan
- Se on tyylikäs ja tietoinen keino luoda kontakti katsojaan
- Koomikot ja taikurit nauttivat siitä, että he esiintyvät yleisölle
- Kirjaimellista ekshibitionismia ovat tietenkin eroottiset elokuvat (Mitä kamaripalvelija näki, Morsian menee yöpuulle, jne.)
- Juonettomat muodonmuutosten sarjat
- Hale’s Tours: suurin elokuvateatteriketju ennen vuotta 1906. Elokuvat olivat yleensä juna-aiheisia, ja teatteri itsessään oli junanvaunu – vrt. tivolin attraktiot – ei niinkään vakava teatteri – elokuva ja Coney Island
- Elokuva itsessään oli attraktio
- Katsojat halusivat nähdä uuden ihmekoneen toimivan
- Eisensteinin mukaan teatterin tulisi koostua attraktioiden montaasista. Suhteen katsojaan tulisi olla aivan toinen kuin illusorinen jäljittely
- Eisensteinin ja Jutkevitshin suosikkiattraktio oli vuoristorata, joka Venäjällä tunnettiin nimellä American Mountains
- Varhaisen avantgarden ihastus populaarikulttuuriin
- Juuri populaaritaiteen ekshibitionismi viehätti avantgardisteja
- Elokuvaesitysten varieteemuoto
- Ei-kerronnallisuus
- Ilta varieteessa oli kuin matkustus raitiovaunulla tai päivä vilkkaassa suurkaupungissa – hermostuneisuus
- Spielberg-Lucas-Coppola: tehoste-elokuva. Mutta tehosteet ovat kesytettyjä attraktioita
 
6. MASKULIINISUUS JA FEMINIINISYYS SPEKTAAKKELINA

Ihmisruumis spektaakkelina
Sandow ja Annabelle

Edisonin laboratorio oli työn maailmaa, miehisyyden maailmaa. Sandow, nyrkkeilijät. Ensimmäisissä elokuvissa oli pelkkiä miehiä. Yhdessä varhaisessa elokuvassa Dickson soittaa viulua ja kaksi miestä tanssii tiiviisti toisiinsa painautuneina.

Ensimmäinen nainen oli tulinen espanjatar Carmencita elokuvassa n:o 28. Käärmenaisia (Eva Bertoldi), vatsatanssijoita, serpentiinitansseja.
Naiset olivat katseen kohteita.
Voyeurismin tunnetta lisäsi kinetoskoopin käyttötapa: tirkistysluukku.
Burleskishow, varietee ja nyrkkeilykehä olivat enemmän miesten kuin naisten maailmaa. 
Samoin palokunnat, poliisiratsiat ja hevostenkesyttäjät.
Lumièren kuvamaailma oli täysin toisenlaista: siinä keskipisteenä oli perhe ja koti.
Edisonin elokuvat avartuivat miesten maailmasta kaikkien maailmaan; Lumière taas laajeni kodin maailmasta julkisuuden maailmaan. Myöhemmin Lumière alkoi kuvata virallisia seremonioita ja sotilasparaateja.
Lumièren maailmassa perhe, kansakunta ja valtio olivat perustoina.
Nuo kolme eivät olleet Edisonin kinetoskoopin tukipilareita.

Edisonin elokuvissa naiset ovat spektaakkelina. He ovat katseen kohteita, mitä kinetoskoopin tirkistelyluonne korostaa.
Lumièren valkokangasesitys oli luonteeltaan julkisempaa esittämistä, joka alun alkaen oli tarkoitettu molemmille sukupuolille. 
Lumièrella naiset eivät ole miehen tuijotuksen kohteena, mutta toisaalta heidän paikkansa on tiiviisti perheessä. 
Alan Williams on kirjoittanut, että Lumière kuvaa vakaata järjestynyttä, tyytyväistä maailmaa, jossa porvarilliset arvot ovat voittaneet ja joissa representaatiot ovat omiaan ikuistamaan ne.
Edisonin elokuvat olivat raaempia ja shokeeraavampia mutta myös dynaamisempia ja räjähtävämpiä.
Puolilaillisen väkivaltaurheilun esittäminen molemmista sukupuolista koostuvalle yleisölle oli jotakin uutta.
Naiset pääsivät katselemaan Sandowin ruumista ja lähes alastomia, huippukuntoisia miehiä nyrkkeilyotteluissa. Edisonin elokuvat antoivat yllättävän tien naisen katseluvietille. Ja ne tarjosivat naisille tavan seurata miesten suljettua maailmaa. Niinpä Edison tahtomattaan murensi miesten ronskin maailman ja naisten kiltin kotimaailman välistä rajaa – poistamalla verhon edelliseltä ja paljastamalla sen jälkimmäiselle.

Esiintyjien ruumiit olivat useimpien kinetoskooppielokuvien pääaihe.
Sandow, käärmenainen Ena Bertoldi, trapetsitaiteilijatar Alcide Capitaine, akrobaatti Luis Martinetti.
Koska taustalla oli pelkkää mustaa, katsoja saattoi katsoa ainoastaan esiintyjän ruumista.
Vaatteet olivat minimaaliset tai ihomyötäiset.
Tässä Edison jatkoi Muybridgen ja Mareyn linjaa.
Michel Foucault on tutkinut ihmisruumiin kurinalaistamisen strategioita uudella ajalla.
Varsinkin työn sfäärissä ruumis alistettiin aina vain järjestelmällisemmän ja yksityiskohtaisemman valvonnan piiriin.
Viihteestä ja vapaa-ajasta tuli pakopaikka.
Maskuliininen maailma – baari, parturi, nyrkkeilykehä – mahdollisti hillittömyyttä. Esimerkiksi alkoholismia.
Mutta Edisonin elokuvissa ruumiit ovat sekä kurinalaisia että avoimen eroottisia.
Heidän ruumiinsa on harjoitettu ylittämään normaalit rajat, katsojan nautinnoksi.
Akrobatia oli huipputasoisen ruumiin kurin ja harjoituksen tulosta.
Myös nyrkkeilyn ihanteena oli ”tieteellinen” (”scientific”) tarkkuus – esimerkkinä James Corbett.
Sandow, Capitaine ja Bertoldi kurinalaistivat ruumiitaan huolehtiakseen persoonallisuudestaan – vapauttaakseen ruumiin sen tavallisista rajoitteista.
Varietee-esiintyjät loivat näyttämölle tilan, jossa kurin tulokset kääntyivät voitoksi.
Esiintyminen tarjosi tunteen identiteetistä ja oman minuuden lujittamisesta.
Samalla kuitenkin ruumiin esineistyminen kulttuuriteollisuuden palveluksessa saa uuden vaiheen.
Lumièren varhaiset elokuvat eivät siinä määrin keskittyneet ruumiiseen vaan enemmänkin maisemiin ja kaupunkinäkymiin. 

7. KIELLETTY TODELLISUUS

Non-fiction kuvasi asioita, jotka olivat näytelmäelokuville liian järkyttäviä.
Tuberkuloosi ja syfilis, kuolemantaudeista kauheimmat, olivat valistuselokuvien aiheina.
Epileptisten kohtausten ikiaikainen järkyttävyys tehoaa vieläkin Edisonin himmentyneissä paperikopioissa.

Carmencita ja Annabelle

Elokuvat toivat alusta alkaen panoksensa useiden tabujen horjuttamiseen.
Siihen liittyy elokuvan merkillinen perusominaisuus, jota Christian Metz kutsuu ”läsnäolon poissaoloksi”. Elokuvan henkilö esiintyy meille, mutta on kuitenkin poissa. Hän saattaa jopa olla kuollut.
Kukkotappelua ei olisi voinut järjestää New Yorkin Broadwaylla, mutta sen esittäminen elokuvassa oli mahdollista.
Nyrkkeily palkkiota vastaan oli ollut Yhdysvalloissa yleistä 1890-luvun alussa, mutta se oli kinetoskoopin aikaan kiellettyä kaikissa osavaltioissa. Nyrkkeilyelokuvat eivät kuitenkaan olleet kiellettyjä. Valmistajat saattoivat kutsua niitä vain näytöksiksi tai lavastuksiksi (viranomaisille). Nuo elokuvat olivat kinetoskooppikaudella kaikkein suosituimpia. Ratkaiseva –päivämäärä oli Corbett-Fitzsimmons-taistelu maaliskuussa 1897, kun ammattinyrkkeily oli taas laillistettu Nevadassa. Tilanne, jossa nyrkkeilyelokuva oli sallittu mutta nyrkkeily itse ei, oli siinä määrin ristiriitainen, että myös muut osavaltiot laillistivat nyrkkeilyn yksi kerrallaan.

Poliisit kielsivät alati myös vatsatanssin (danse du ventre, coochee-coochee, the belly dance). Tanssijattaria pidätettiin tai puvun ja vyötärön liikkeistä annettiin naurettavan ankaria määräyksiä. Jälleen kaikki oli elokuvassa sallittua mikä todellisuudessa oli kiellettyä. Mutta taas, kun tanssi oli laajasti nähty elokuvassa, se sallittiin myös elävissä näytöksissä.

Myös Kristuksen kärsimyksen näytelmäesityksiin kohdistui monia rajoituksia. Eräät uskonnolliset piirit (kuten metodistit ja baptistit) pitivät sopimattomana, että maallinen näyttelijä saisi esiintyä Jeesuksena ja että ristiinnaulimisen ja ylösnousemuksen tapahtumia esitettäisiin teatterin lavalla.
Mutta jos kuvausryhmä matkusti Eurooppaan Oberammergauhun ja kuvasi talonpoikien ikivanhan kärsimysnäytelmän pääsiäisenä, elokuvaa sai ankarienkin uskonnollisten piirien mielestä esittää, ja sitä jopa suosittiin.
Kristuksen kärsimysnäytelmistä tuli yksi ensimmäisistä pitkän elokuvan lajeista ja yksi suosituimmista elokuvalajeista.
Elokuvalle ominainen läsnäolon poissaolo muutti profaanin jos ei pyhäksi niin ei kuitenkaan ainakaan enää jumalanpilkaksi.
Elokuva vaikutti näin amerikkalaisen kulttuurin maallistumiseen.
Ranskassa Lumière ei kohdannut mitään tällaisia ongelmia. Hekin toteuttivat oman Kristuksen kärsimysnäytelmänsä, mutta se ei herättänyt mitään sensaatiota. Yleensä Lumièret välttivät kiistanalaisia tai skandaalimaisia aiheita. Nyrkkeily ei ollut Ranskassa tärkeä ilmiö. Lumière-veljesten elokuvat olivat porvarillisen kulttuurin ilmentymiä, eivät konventioita haastavaa populaarikulttuuria.

Dicksonin ja Heisen elokuvat vaikuttivat esittävän populaarikulttuurin kehitykseen Yhdysvalloissa. Seksuaalisuuteen ja väkivaltaan liittyviä tabuja koeteltiin ja rikottiin.
Ne järkyttivät populaarikulttuurin yhteiskunnallisen valvonnan vakiintuneita kaavoja.
Ne olivat osa suurempaa yhteiskunnallis-kulttuurillista muutosta.
 
8. LAVASTETTU TODELLISUUS

Historiantutkijat ja lakimiehet tietävät, että elokuvaan dokumenttina tulee suhtautua suurin varauksin.
Lavastukset ja väärennökset herättivät jo varhain huomiota.

Elokuvat itse eivät kyseenalaista eivätkä vieraannuta katsojaa.
Mutta olivatko katsojat tyhmiä?
 
9. SOTA JA POLITIIKKA

Poliitikkojen mediasuhde puhuttaa tänäkin päivänä, mutta on mielenkiintoista, että poliitikot ovat käyttäneet elokuvaa alusta alkaen.
Amerikkalaisten etunenässä oli safarisankari Theodore Roosevelt, mutta eurooppalaisessa elokuvassa säteili yllättävän valovoimaisesti vanhan maailman edustaja, Itävalta-Unkarin ikivanha keisari Frans Joosef 1.
Nämä elokuvat olivat avointa propagandaa.
Buurisodasta ja bokserikapinasta levitettiin väärennettyjä uutisfilmejä, joissa päänkatkaisu oli toteutettu stop motion –trikillä, ja joissa kuolinkohtauksen teatraaliset eleet eivät tuskin liene vakuuttaneet ketään.
Sotadokumenttiin liittyy periaatteellinen ongelma: sota on uuvuttavaa odotusta ja sekavaa salamatoimintaa – eli sitä on vaikea kuvata.
Ensimmäisen maailmansodan ns. dokumentit ovat yleensä montaaseja, joissa uutiskuvaajan aitoihin välähdyksiin on liitetty lavastettuja otoksia.
Noita elokuvia ei tehty virallisiksi asiakirjoiksi vaan suuren maksavan yleisön tyydyttämiseksi.

Buurisota, Filippiinien sota, Kuuban sota

Kauppasota ja Espanjan-Amerikan sota 1897-1898
Elokuvateollisuuden uusi rooli
Sota elvytti mielenkiinnon elokuvaan
Sodasta tuli tärkeä aihe

Wargraphs, Warscopes
Elokuvan arvo kuvallisena sanomalehtenä ja propagandana
Elokuvilla oli oleeellinen vaikutus siihen miten amerikkalaiset kokivat kaukana käytävän sodan
Hearst ja Pulitzer
Elokuva täydensi heidän työnsä
Oli tehokkaampi ja väkevämpi
Elokuvat heijastivat kansallisen kunnian ja suuttumuksen tunnetta
Olisi liioittelua että elokuvat käynnistivät amerikkalaisen imperialismin uuden vaiheen
Mutta elokuva kasvoi kapean viihdefunktion ohi
Ja tämä äkillinen mahti syntyi samaan aikaan kun Amerikka soti paljon ulkomailla ja harjoitti sotilaallisia puuttumisia
Kuka tietää mitä voiman fantasioita yleisö elätteli noissa pimeissä saleissa ja miten nuo tunteet resonoivat teatterin ulkopuolella?
 
10. KANSAINVÄLISYYS JA STEREOTYYPIT

Alussa elokuvat olivat kansainvälisiä

Valkokankaalle siirryttäessä ilmaantuivat rasistiset stereotyypit:
A Hard Wash
Watermelon Contest
Dancing Darkies

Edisonin tieteelliset ambitiot ilmenivät myös kansatieteellisenä dokumentaationa.
Vertauskohtana: Chicagon maailmannäyttely 1893
Kansakuntien galleria
Vrt. vahakabinetit
”Contrasting races of mankind”
Monien kansakuntien, kulttuurien ja rotujen ihmiset
Arabien vatsatanssi
Japanilainen sarachitanssi
Meksikolaiset puukkotaistelut
Samoalaiset tanssit
Intiaanien aavetanssit
Fidzhisaarten paddle dance (melatanssi)

Lumière-veljekset eivät niinkään kuvanneet maailmannäyttelyiden tai varieteen esiintyjiä vaan matkustivat vieraisiin maihin kuvaamaan niiden aiheita
Lumièren kuvaajat ottivat mieluummin katunäkymiä ja kohtauksia arkielämästä kuin valmiita näytöksiä
Kummallakin näkökohdalla on puolensa
Edison kuvasi aiheensa tiiviissä yhteistyössä ammattiesiintyjien kanssa, tasa-arvoisemmin. Esiintyjät olivat tietoisesti kulttuurinsa edustajia ja esiintyjiä, arvostaan tietoisia varietee-esiintyjiä

Kinetoskooppielokuvat olivat monimielisiä: vaikka niiden tarkoitus oli olla kansatiedettä, useimmat tulivat kuvanneeksi kansainvälistä populaarikulttuuria.
Dickson ja Heise kuvasivat suurta joukkoa esiintyjiä, joiden maantieteellinen, kulttuurillinen ja rodullinen moninaisuus on hämmästyttävä:
- saksalaiset muskelimiehet Eugen Sandow ja Louis Attila
- italialainen akrobaatti Luis Martinetti,
- kolumbialainen trapetsitanssija Juan Caicedo
- ranskalainen trapetsitanssijatar Alcide Capitaine
- algerialainen aseakrobaatti Sheik Hadj Tahar

Koska elokuvat olivat mykkiä, puheettomia, hiljaisuus auttoi luomaan tunnetta yhtenäisestä, rajattomasta maailmasta
Kansallinen identiteetti tuntui helposti ylitettävältä
Näky kansojen yhteydestä tai myös kansojen sulatusuunista
Missä kulttuurillinen omintakeisuus ja originellius oli jotakin millä voitiin leikitellä
Kosmopoliittinen visio
Jossa ei yleensä ollut halventavia piirteitä
Fantastinen, arkielämästä poikkeava, utooppinen tila
Kaikki kansat ja kulttuurit olivat tasa-arvoisia varieteen näyttämöllä
Kamera kohteli kaikkia tasa-arvoisesti

Valkokangaselokuva muutti tilannetta huomattavasti
Edisonin elokuvat muuttuivat amerikkalaisemmiksi sanan rajoitetummassa merkityksessä
Valkoisten esiintyjien osuus kasvoi

Edison kehitteli liikuteltavan kameran toukokuussa 1896
Edison pääsi kuvaamaan katukohtauksia – Coney Islandia, Niagaran putouksia
Edison/näyttämö ja Lumière/ulkokuvaus – ero katosi
Vitaskooppi keskittyi amerikkalaisiin aiheisiin siinä missä Lumièren kinematografi kuvasi koko maailmaa

Edisonin elokuvat asettuivat myös nationalismin palvelukseen, aseellisen imperialismin kaudella
Edisonin elokuvissa oli huomattava jännite: yhtäältä esiintyjien edelleen huomattava kosmopoliittisuus ja toisaalta paraati- ja sotaelokuvien kapea nationalismi
 
11. ELOKUVA LIIKETOIMINTANA JA KULTTUURITEOLLISUUDEN SYNTY
Vasta viime aikoina on oivallettu miten elokuvaa käytettiin tietoisesti mainontaan ja promootioon aivan alusta alkaen.
SANDOW oli taitavasti suunniteltu mediatapahtuma. Kaikki New Yorkin suuret sanomalehdet kirjoittivat elokuvasta.
Esimerkiksi New York Herald:
”Maailman vahvin mies kohtasi eilen aikakautemme suurimman keksijän (...) aivojen jättiläinen ja lihasten jättiläinen löysivät toisistaan paljon ihailtavaa. Sandow ihasteli Edisonin keksintöjä, ja Velho (the Wizard) katseli kaivaten ja kadehtien voimamiehen mahtavia lihaksia.”
Lehden huomaamat yhteydet olivat juuri niitä jotka oli tarkoitettukin. Elokuvanteko kiinnitti huomiota kinetoskooppiin, jonka kaupallinen ensi-ilta oli runsaan kuu-kauden kuluttua.
Media kiinnitti huomiota myös Sandowiin, joka oli juuri kirjoittanut kirjan fyysisen kunnon rakentamisesta nimeltä Sandow on Physical Training. Yllämainittu lehti kirjoitti 11 päivää myöhemmin innostuneen arvostelun Sandowin kirjasta.
Median huomio auttoi markkinoimaan sekä kirjoja että kinetoskooppia.
Se auttoi myös markkinoimaan Edisonin myyttiä hetkellä, jolloin hänellä oli hankalia riitajuttuja oikeudessa ja taloudellisia vaikeuksia.

Vielä suurempaa huomiota herätti nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestarin James J. Corbettin vierailu Mustassa Maijassa syyskuussa 1894. Tosin Edisonin oli pidettävä matalaa profiilia, sillä nyrkkeily palkkiota vastaan oli kiellettyä sekä hänen omassa osavaltiossaan että kaikissa muissakin osavaltioissa. Joka tapauksessa rinnastus nyrkkeilyn maailmanmestarin ja keksintöjen maailmanmestarin välillä oli eräs perusteema tätäkin tapaamista koskevissa lehtijutuissa.
Jutut elokuvanteosta tulivat alusta alkaen lehtien vakituiseksi aineistoksi. Ne myivät sekä lehtiä että auttoivat markkinoimaan tähtiä ja heidän elokuviaan.

Vaudevilletähdet esiintyivät mielellään kinetoskoopissa juuri tästä syystä.
Ensimmäisen kinetoskooppisalin sijoittaminen Broadwaylle olikin täysin tietoista.
Katsojat saivat nähdä siellä pienoiskuvia suurista tähdistä, jotka esiintyivät elävinä muutaman korttelin päässä.
Viihdealan managerit ja teatterinjohtajat ymmärsivät PR-arvon välittömästi.

Raff & Gammon ja Maguire & Baucus saivat maksaa huomattavia rahasummia esiintyjille siitä että he antoivat filmata itsensä.
Tähdille filmauksesta lienee koitunut suurta siunausta, koska heidän uransa kääntyi usein nousuun, ja heidän uransa muodostui pitkäikäiseksi.
Robetta ja Doretto, Weltonin Kissasikrkus, Annabelle Whitford, Hadj Tahar, J. Stuart Blackton.

Kinetoskooppi ei mainostanut Edisonin henkilöä suoraan. Hän esiintyi kyllä pari kertaa filmeissä, mutta ero on huomattava verrattuna Lumièreihin, joiden elokuvat olivat usein kuin kotielokuvia koko maailmalle. Edison siis henkilönä pysytteli elokuvissaan taka-alalla ja antoi todellisuudessakin elokuvantekijöilleen vapaat kädet, mutta elokuvien markkinoinnissa hänen nimeään käytettiin, mikä oli promootiota sekä Edisonille että hänen elokuvilleen.

Suoranaiset mainoselokuvat ilmestyvät Edisonin tuotantoon vuonna 1897. Esimerkiksi Admiral Cigarette on todellista tupakoinnin nautinnon ylistystä, joka päättyy toteamukseen ”WE ALL SMOKE”. Edison valmisti mainokset Commercial Advertising Bureaulle.

Myös product placement eli tuotesijoittelu on vanhaa perua. 
Monet Edisonin kaupunkinäkymät on rajattu niin, että tietty mainos kohoaa näkyvästi esiin.
Juna- ja laivaelokuvissa voimme arvata kuka on sponsori joka maksoi kuvaajien matkat. Ja kuvaajat pitivät huolta, että yhtiön nimi näkyy elokuvassa. Toisinaan juniin kiinnitettiin varta vasten näkyvämpiä kylttejä filmausta varten.
Lähes puolet Edisonin elokuvista 1896-1900 olivat sponsoroituja. Kuvat voimasta ja nopeudesta liitettiin määrättyjen rautatieyhtiöiden tai laivanvarustajien nimiin.

Matkat ympäri maailmaa innostivat myös turismiin.
On usein sanottu, että elokuvat olivat jokamiehen vaihtoehto matkailulle.
Kuitenkin tuon ajan matkailuyrittäjät päättelivät, että elokuvat olisivat päin vastoin yllyke lisääntyvälle matkailulle.
Kuvat upeista hotelleista ja mahtavista maisemista eivät riittäneet tyydyttämään ihmisiä, vaan nämä halusivat kokea ne itse.

Yleensä katsojat olivat tietämättömiä elokuvantekijöiden taloudellisista kytkennöistä.
Viattomuuden aikaa ei koskaan ollut.
Noissa kuvissa oli dialektinen jännite: ne olivat uudenlaisia tavaroita, ja ne markkinoivat toisenlaisia tavaroita kehittyvässä kulutusyhteiskunnassa.
Monilla mutkikkailla tavoilla elokuvat kytkeytyivät kulttuurin tavaraluonteen kehitykseen alusta alkaen.

Edison julisti alussa, että hän halusi levittää tiedettä ja taidetta suurille joukoille – oopperaa ja Shake-spearea kaikkien ulottuville.
Aluksi hän näytti kuitenkin voltteja, aivastuksia ja mahatanssia.
Hän ei levittänyt niinkään tiedettä ja taidetta kuin teknologiaa ja viihdettä. Niistä muodostui uusi, räjähtävä yhdiste – perusta sille mitä tultiin myöhemmin kutsumaan kulttuuriteollisuudeksi.
 
12. ATTRAKTIO JA SUBLIIMI

Takaisin raakaan, primitiiviseen todellisuuteen.
Käsite ”attraktio” korostaa alkuvoimaisuutta ja primi-tiivisyyttä.
Haluaisin nostaa tässä esiin perinteisen estetiikan käsitteen subliimi ja korostaa esityksessä nostettavaa suurenmoisuutta.
Varhaisimmat elokuvat ovat mielestäni arvokas todistus-aineisto subliimin kokemuksesta modernin maailman kynnyksellä. Elokuva oli itsessään moderni keksintö, mutta se katsoi usein taaksepäin siinä minkä se koki suurenmoisena.

IMAGES OF POWER AND SPEED

Myrskyävä meri, 
Niagaran putous,
suunnaton valtamerilaiva,
maailman nopein juna,
epileptinen kohtaus,
kuningattaren teloitus,
suudelma,
nyrkkeilyn maailmanmestari,
maailman väkevin mies – Sandowin ylivertainen voima
suurkaupungin ihmisvilinä ja ruuhka

\\CAPITOL\ALANENA$\Tekstit\Luento Todellisuus attraktio-na.doc
 
Charles Musser: The Emergence of Cinema: The American Screen to 1907. History of the American Cinema 1 (1990)

Charles Musser: Edison Motion Pictures, 1890-1900. An Annotated Filmography (1997)

Tom Gunning: ”The Cinema of Attraction”. Wide Angle, Vol. 8, No. 3/4 (1986)

Sunday, October 10, 1999

LE GIORNATE DEL CINEMA MUTO, SACILE, 9-16 OCTOBER, 1999 (FI)

Suomalainen elokuva oli vuonna 1999 ensimmäistä kertaa merkittävästi esillä Le Giornate del Cinema Mutossa. Kun pohjoismaista elokuvaa esitettiin edellisen kerran, vuonna 1986, ajallinen rajaus ulottui ensimmäiseen maailmansotaan, ja Suomesta esitettiin ainoastaan Sylvistä (1913) säilynyt lyhyt katkelma.

Nyt ajallinen rajaus oli 1918-1931.

Suomalaiseen ohjelmaan sisältyivät pitkät elokuvat:

Nummisuutarit (1923),

Laveata tietä (1931) ja

Jääkärin morsian (1931)

sekä yhden kelan mittainen näyte elokuvasta

Häidenvietto Karjalan runomailla (1921)

sekä lyhytelokuvat

Kun isällä on hammassärky (1923) ja

Jean Sibelius kotonaan (1927)

ja Lauri Tykkyläisen kompilaatio varhaista suomalaista animaatiota:

Aito sunnuntaimetsästäjä (1924),

Eric Vasströmin animaatioita (1926) ja

Muutama metri tuulta ja sadetta (1930).

Suomalaisilla elokuvilla oli hyvät esitysajat, ja ne oli kaikki sijoitettu parempaan teatteriin, Zancanaroon.

Juhlanäytösaika oli annettu Jääkärin morsiamelle (1931), josta esitettiin ensi kertaa yleisölle vuonna 1998 Michiganista löydetty ja SEA:n vuonna 1999 pelastama pitkä versio, joka lähetettiin festivaalille suoraan laboratoriosta. Märkäportilla tapahtuneen kopioinnin ansiosta kuva oli puhdas ja lähes naarmuton.

Elokuvista oli valmistettu tekstilistat ja englanninkieliset käännökset. Tulkeiksi festivaali oli hankkinut parhaita ammattilaisia. Englanniksi elokuvat tulkitsivat Stephanie Johnson ja Lara Nyström, jotka molemmat puhuvat englantia äidinkielenään, ja italiaksi ne tulkitsivat Stelia Opara ja Ada Prelazzi.

Pianistiksi oli saatu Donald Sosin, joka lyhyen kuuntelun tai hyräilyn perusteella laati nuottimerkinnät melodiasta kuin melodiasta, olipa kyseessä ”Porilaisten marssi” tai ”Yksi ruusu on kasvanut laaksossa”. Nummisuutarien elävä säestys oli festivaalin parhaasta päästä. Elokuvasta Laveata tietä oli käytössä alkuperäisen, vajaana ja synkronisoimattomana säilyneen musiikkitaustan ääninauha. Katselimme elokuvan videolla yhdessä etsien kohdat, joihin alkuperäismusiikki kuuluu sijoittaa, Sosin teki nuottimuistiinpanot ja esitti seuraavana päivänä originaalimusiikin sykähdyttävästi, yllätyskumppanina violisti Günter A. Buchwald, jonka hän oli ylipuhunut mukaan esitykseen edellisyönä hotelliravintolassa (elokuvan päähenkilö on violisti, jota esittää Teuvo Tulio). Lennokas ja vahvatunteinen esitys oli festivaalin suosituimpia. Sosin äänitti musiikin minidiscille ja lupasi lähettää sen meille CD:nä. Ehdotan, että sopivien tahojen kanssa viritettäisiin hanke valmistaa Laveasta tiestä musiikilla varustettu kopio ja että musiikin johtajaksi pyydettäisiin Donald Sosin.

Elokuvista oli laajat esittelyt festivaalin ohjelmakirjassa, joka ilmestyi kuitenkin myöhässä vasta festivaalin puolivälissä, kun lähes kaikki suomalaiset elokuvat oli jo esitetty. Valmistimme suomalaisista elokuvista erilliset esitteet, jotka olivat jaossa kussakin esityksessä. Lisäksi levitimme tiedotetta Suomen Kansallisfilmografiasta.

Vastaanotosta voi sanoa, että tämä oli merkittävä vanhan suomalaisen esittely parhaalle mahdolliselle kansainväliselle yleisölle, johon kuuluvat elokuvahistorioitsijoiden, professorien ja arkistoihmisten huiput eri maista. Eniten pidettiin elokuvasta Laveata tietä, toiseksi eniten Jääkärin morsiamesta ja vähiten Nummisuutareista. Lavean tien menestys ei ollut pelkästään musiikin ansiota, vaan myös Valentin Vaalan lennokas kuvailmaisu tuntui piristävältä raskaampien teosten lomassa. Jääkärin morsiamesta moni piti, moni piti sitä vaatimattomana, kaikille vastaanottoa vaikeutti historiallisen taustan tuntemattomuus. Nummisuutarit on aina ollut kansainväliselle yleisölle vaikea elokuva. Suomalaiselle näytelmä on kulmakivi, johon liittyy paljon arkkityyppejä, assosiaatioita ja sananparsiksi muuttuneita lauseita. Kolmituntinen näytelmä on taitavasti tiivistetty puolitoistatuntiseksi elokuvaksi, kuitenkaan henkilöhahmoja ja juonta karsimatta, ja näytelmää tuntemattoman on katsottava elokuvaa keskittyneesti voidakseen pitää henkilöt ja kaksoisjuonen käänteet mielessään. Nyt Nummisuutarien näytös oli myöhäisiltapäivällä sillä tavalla myöhässä, että yleisöä virtasi siitä kesken pois ehtiäkseen toiseen näytökseen (johon he olisivat alkuperäisen aikataulun perusteella ehtineet elokuvan jälkeen) tai illalliselle ennen illan pääelokuvaa (ravintoloissa joutui usein odottamaan ruokaa pitkään). Elokuvan vaikeus yhdistyneenä esitystilanteen vaikeuteen oli monelle ehkä liikaa. Kaikista näistä elokuvista kuultiin mielenkiintoista palautetta pitkin viikkoa.

Suomi oli vahvasti esillä myös ohjelmiston ruotsalaisosuudessa. Mauritz Stillerin Juha sai innostuneen vastaanoton; sen kuva oli festivaalitunnus, ja upea festivaalijuliste oli näyttävästi esillä kaikkialla. Vielä suurempaa innostusta herätti Laulu tulipunaisesta kukasta, jonka musiikkina kuultiin Armas Järnefeltin alkuperäismusiikki pianosovituksena. Me paikalla olleet suomalaiset kuulimme sen ensi kertaa. Esitys oli sykähdyttävä, mutta ruotsalaiset, jotka ovat kuulleet sen orkesteritulkintana, sanoivat että se on vielä paljon upeampi. Tulipunakukka orkesterin säestyksellä olisi upea hanke järjestettäväksi esimerkiksi yhteistyössä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa. Olemassaolevaan kopioon sovitetut partituurit ja kapellimestari olisivat saatavissa Ruotsista.

Kolmas Suomeen liittyvä ruotsalaiselokuva oli Johan Ulfstjerna (1923), Bobrikoffin murhaan liittyvä draama, joka on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla Helsingissä ja jossa on mm. vaikuttava joukkokohtaus Senaatintorilla, missä kasakat hajottavat mielenosoituksen. Elokuvaa luultiin kadonneeksi vielä Svensk Filmografita tehtäessä. Muutama vuosi sitten Ranskasta löydettiin sen alkuperäisnegatiivi (!), ja elokuva on tullut taas nähtäväksi. Elokuvan valmistusta seurattiin Suomessa aikoinaan innostuneesti, sitä arvostettiin meillä aikoinaan paljon, ja se on edelleen toimivaa historiallista elokuvaa, jossa on mielenkiintoisesti dramatisoitu helmikuun manifestin jälkeinen vaihe: myöntyvyysmielisten ja perustuslaillisten linjaero sekä siirtymävaihe passiivisesta vastarinnasta aktiivisen toiminnan linjalle. Ruotsalaiset pitävät sitä ohjaajansa John W. Bruniuksen (mm. Vänrikki Stoolin tarinat) parhaana elokuvana. Suositeltava hankintaehdotus SEA:n Fennica-kokoelmaan.

Jääkärin morsiamen alussa oli tilaisuus sanoa jotakin lyhyesti festivaaliyleisölle. Kerroin, että Suomessa elokuva-arkiston työn tuloksena on onnistuttu pelastamaan noin 95% suomalaisista elokuvista, saavutus, jonka ainoastaan tshekit pystynevät ylittämään, mutta että edelleen tapahtuu ihmeitä. Kiitin American Film Institutea kadonneiksi luultujen suomalaiselokuvien ja Jääkärin morsiamen täydellisen version löytämisestä ja toimittamisesta Suomeen.

Friday, April 17, 1998

Slappy and the Stinkers

V-003547 G US 1997 Kellman, Barnet children’s movie
Slappy and the Stinkers / Slappy - vallaton veijari. © TriStar Pictures. P: Sid Sheinberg, Bill Sheinberg, Jon Sheinberg. D: Barnet Kellman. CAST: B.D. Wong, Bronson Pinchot, Jennifer Coolidge. 78’. MPAA 34803. Rated PG. DIST: Egmont Finland. VHS PAL viewed in Helsinki, VET, Friday 17 April 1998. * Five 10 year old children who are called the Stinkers decide to free from the aquarium a sea lion called Slappy. The film should be banned from those over 12.

Thursday, April 16, 1998

Porn video watch, 16 April 1998


Dirty Diana – Die fette Herrin (DE 1996). PC: Oftly Goldwin.

Police investigation, Finnish Board of Film Classification, 16 April 1998.
Dirty Diana – White Room Bizarre / DE 199- / R-003899 / Oftly Goldwin / 73’ / porn / 18
Dirty Diana – Die blaue Herrin / DE 199- / R-003900 / Oftly Goldwin / 77’ / porn / 18
Dirty Diana – Domina-Spiele / DE 199- / R-003901 / Oftly Goldwin / 89’ / porn / 18
Dirty Diana – Altensex Bizarre / DE 199- / R-003902 / Oftly Goldwin / 72’ / porn / 18
Dirty Diana – Nina die Sklavin / DE 199- / R-003903 / Oftly Goldwin / 84’ / porn / 18
Dirty Diana – Die fette Herrin / DE 1996 / R-003904 / Oftly Goldwin / 77’ / porn / 18
Gierig nach Sperma / DE 199- / R-003905 / Oftly Goldwin / 86’ / porn / 18
Orgasmus Power / DE 199- / R-003906 / Oftly Goldwin / 82’ / porn / 18
All That Sex / DE 199- / R-003907 / Oftly Goldwin / 90’ / porn / 18
Dark Angel / DE 199- / R-003908 / Oftly Goldwin / 85’ / porn / 18
Gummi Spezial / DE 199- / R-003909 / Oftly Goldwin / 86’ / porn / 18
Gummi Domina / DE 199- / R-003910 / Oftly Goldwin / 86’ / porn / 18
Flutsch – Schwanger! / DE 199- / R-003911 / Oftly Goldwin / 81’ / porn / 18
Flutsch – Fett und geil / DE 199- / R-003912 / Oftly Goldwin / 70’ / porn / 18
Flutsch – Noch fetter, noch geiler / DE 199- / R-003913 / Oftly Goldwin / 75’ / porn / 18

The Edge

100695 / 16 / US / 1997 / Tamahori, Lee / / adventure / thriller
Edge, The / Reunalla. © 20th Century Fox. P: Art Linson. D: Lee Tamahori. SC: David Mamet. DP: Donald M. McAlpine. CAST: Anthony Hopkins (Charles Morse), Alec Baldwin (Robert Green), Elle Macpherson (Mickey Morse), L.Q. Jones (Styles), Bart the Bear. Shot on location in Alberta, Canada. 117’. Scope. MPAA 35275. R = 17. Finnish / Swedish subtitles by Janne Staffans. DIST: Columbia Finland. Viewed in Helsinki, VET, Thursday 16 April 1998. *** ”Why is the rabbit not afraid? Because he’s smarter than the jaguar.” A good survival thriller about three men stranded in deepest Alaska forest after a plain crash. Anthony Hopkins is the millionaire who can never know whether others really like him and has had to learn to trust only his own resources. A bookworm, he learns to master the skills needed in the wilderness with no fire, no food, no shelter, and no weapons against the man-eating kodiak bear. Hopkins even learns to create fire with ice. - Visually majestic, with no razzle-dazzle. This is good solid story-telling, and it’s not even story-driven but character-driven.

Wednesday, April 15, 1998

Porn video watch, 15 April 1998


Stiff Competition (US 1985), PC: Caballero, D: Paul Vatelli, C: Belladonna, Bridgette Monet, Cindee Summers, Craig Roberts, Danielle, David Cannon, Gina Carrera, Greg Rome, Herschel Savage, John Leslie, Kelli Richards, Kevin James, Kitten Natividad, Kristara Barrington, Lisa Lake, Misty Regan, Nick Random, Patty Plenty, Paul Thomas, Paul Vatelli, Peter North, Ron Jeremy, Shone Taylor, Steve Drake, Susan Hart, Tom Byron.

Finnish Board of Film Classification : Police investigation, 15 April 1998
Teeners From Holland 4 / NL 1995 / R-003876 / Seventeen / Videorama / 92’ / porn / banned: models under 18
Lesbian Teens 2 / NL 1997 / R-003877 / Seventeen / Videorama / 88’ / lesbian porn / banned: models under 18
Holland Boys 4 – The Window Cleaner / NL 1990 / Dusedo / GERO / 53’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 7 – Weird Lovers / NL 1990 / Dusedo / GERO / 58’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 8 – Summer Dreams / NL 1991 / Dusedo / GERO / 54’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 12 – The Five Fun Boys / NL 1992 / Dusedo / GERO / 58’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 21 – Cupido / NL 1993 / Dusedo / GERO / 61’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 22 – Die Aufnahmeprüfung / NL 199- / GERO / 58’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 23 – Knaben im Brautzimmer / NL 199- / GERO / 54’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 27 – Party-Knaben / NL 199- / GERO / 54’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 32 – Fitness Fans / NL 199- / GERO / 59’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 36 – Sonne, Suff und Super-Sex / NL 199- / GERO / 59’ / gay porn / banned: models under 18
Holland Boys 38 – Sahne-Schwänze / NL 199- / GERO / 54’ / gay porn / banned: models under 18
Stiff Competition / US 1985 / R-003172 / Caballero / Max’s / 91’ / porn / 18
Stiff Competition 2 / US 1994 / R-003320 / Caballero / Max’s / 87’ / porn / 18
Kändisporr / SE 199- / R-003889 / Max’s / 130’ / porn / banned: Traci Lords under 18
Caged Fury / Kvinnor i bojor / US 1993 / R-003411 / Dreamland / Max’s / 83’ / porn / 18