Yek ettefagh-e sadeh / A Simple Event (preserved in 2014 by the National Film Archive of Iran)

Sohrab Shahid Saless: یک اتفاق ساده / Yek ettefagh-e sadeh / A Simple Event (IR 1973).

یک اتفاق ساده / Yek etefagh sadeh.
    IR 1973. PC: Sazman-e Cinemaie Keshvar.
    D: Sohrab Shahid Saless. DP: Naghi Maasoumi. ED: Kazem Rajinia. C: Mohammad Zamani, Anne Mohammad Tarikhi, Habibullah Safarian, Hedayatullah Navid, Majid Baghaie. Loc: Bandar Shah.
    The film was not theatrically released in Finland
    82 min
    Preservation: 2014 Pishgamane Cinemaye Arya (National Film Archive of Iran) from the 35 mm original negative.
    Cinema Orion, Helsinki, with e-subtitles by Ehsan Khoshbakht operated by Lena Talvio, 16 Feb 2016

I saw the beginning of A Simple Event last summer in Bologna. The screening was so much delayed that I missed the ending.

A Simple Event is a masterpiece of Iranian and world cinema. There is a quiet intensity in it. In its approach to everyday routine it may bring to mind Jeanne Dielman or The Turin Horse. Sohrab Shahid Saless's approach is original and unique.

What it is about is difficult to verbalize. There is an intensity of being that Shahib Saless captures here. There is an acuity of the senses, a dynamism of the mise-en-scène, and a sense of the well-judged cut. This is a film about durée, always intense.

The little boy is always running. He is running errands for his mother who is dying. He is running while carrying fresh fish caught illegally by his scoundrel father from the Caspian Sea. He is not good at school, exhausted by his incessant errands.

A film about solitude, about being marginalized. And also about resilience, never giving up.

The lush photochemical vibrancy of the colour can be enjoyed in this new print. There are issues of slight flicker on the left side, and colour definition in bar scenes. Perhaps such slight unevenness stems from the source material.

OUR PROGRAM NOTE FROM EHSAN KHOSHBAKHT:
OUR PROGRAM NOTE FROM EHSAN KHOSHBAKHT:

Muutama päivä Kaspianmerellä elävän nuoren pojan elämässä. Koulussa hän jää muista luokkatovereistaan jälkeen, ja hänet melkein erotetaan. Hän auttaa isänsä laittomissa kalastushankkeissa, ja kotona hän seuraa, miten hänen äitinsä terveys heikkenee.
    Sohrab Shahid Saless teki ensimmäisen pitkän elokuvansa salavihkaisesti määrärahalla ja kuvausryhmällä, jotka oli hänelle uskonut lyhytelokuvan tekoa varten hallituksen organisaatio Sazman-e Cinemaie Keshvar, jolle hän oli tehnyt aiemmin noin 20 lyhytelokuvaa, joissa hänellä ei ollut yleensä tekijämainintaa. Kuvauspaikka oli Bandar Shah.
    Anton Tshehovia ihaileva Saless valitsi kuvauspaikan sen “venäläiseltä vaikuttavan” ilmapiirin tähden sekä siksi, että se sijaitsi rautatien päässä – umpikujassa, kuten hänen kuvaamansa henkilötkin. Mohammad Zamani, joka ei ollut koskaan käynyt elokuvissa, näyttelee nuorta poikaa, ja me voimme tuntea maailman painon hänen hennoilla harteillaan. Elokuvan henkilöhahmot ovat salaperäisellä tavalla hiljaisia ja tyhjiä eikä heillä näytä olevan minkäänlaisia tunteita, mutta silti he pystyvät tekemään yleisöön tavattoman emotionaalisen vaikutuksen.
    Turruttava tempo ja terävä toden tunne luovat maailman, jossa ”yksinkertainen tapaus” – pojan äidin kuolema – tuskin koskettaa lasta tai yleisöä; se on yhtä merkittävä tai merkityksetön kuin koirien haukkuminen tai heinäsirkkojen siritys kautta koko elokuvan. Itse asiassa ainoa ero kaikilla noilla tapahtumilla kuolemaa käsittelevässä Shahid Saless -elokuvassa on se, että viimeksimainittu tapahtuu hiljaa ja jälkeä jättämättä.
    Vuonna 1944 syntynyt Shahid Saless oli iranilaisen elokuvan suurin erakko. Vuonna 1963 hän muutti Itävaltaan, jossa hän opiskeli teatteria ja elokuvaa ennen siirtymistään Pariisiin vuonna 1966 opiskelemaan Le Conservatoire libre du cinéma françaisissa.
    Lääkärien diagnosoitua hänellä tuberkuloosin ja vatsahaavan hän palasi Iraniin ja alkoi työskennellä dokumenttielokuvan parissa kulttuuriministeriölle.
    A Simple Event on Iranin uuden aallon eniten vaikuttaneita elokuvia. Toisella Teheran International Film Festivalilla se voitti FIPRESCIN palkinnon. Sen jälkeen Shahid Saless ohjasi samalla kuvauspaikalla vieläkin ankaramman elokuvan Tabi‘at-e bijān (Still Life), joka lienee hänen suurin elokuvallinen saavutuksensa. Sensuuriongelmien tähden hänen oli luovuttava dokumenttielokuvien teosta, ja hän muutti Saksaan, jossa hän teki ainakin 13 elokuvaa lähinnä televisiolle.
    Aina syrjäänvetäytyvä ja melankolinen Shahid Saless muutti vuonna 1998 Chicagoon, jossa hän kuoli kamppailtuaan itsepintaisten tautien, syövän ja köyhyyden vaivaamana. Hänen kestävä vaikutuksensa iranilaiseen elokuvaan ilmenee taiteilijoissa Abbas Kiarostamista Mohammad Ali Talebiin.

– Ehsan Khoshbakht (Il Cinema Ritrovato, Bologna, 2015) AA 16.2.2016

Ehsan Khoshbakht (Il Cinema Ritrovato, catalogue and website): "A few days in the life of a young boy living by the Caspian Sea. At school he is falling behind his classmates and almost expelled. He helps his father to fish illegally, and at home watches as his mother’s health deteriorates."

"Sohrab Shahid Saless’s debut feature was made clandestinely with the budget and crew assigned to him for a short film by the government-run Sazman-e Cinemaie Keshvar, for whom he had previously made around 20, mostly uncredited shorts. The film was shot in Bandar Shah."

"Saless, who admired Čechov, chose the location for its ‘Russian-looking’ atmosphere and the fact that it was at the end of the railroad – at a dead end, like the lives of his characters. Mohammad Zamani, who had never been to a cinema, plays the young boy and one can feel the weight of the world on his frail shoulders. Mysteriously quiet and empty, the film’s characters are apparently devoid of any feeling, yet still capable of making an enormous emotional impact on the audience."

"The numbing pace and incisive sense of reality creates a world in which the moment of the ‘simple event’ – the death of the boy’s mother – hardly moves the child or the audience; as significant, or insignificant, as the dogs barking or the crickets chirping throughout the film. Indeed the only difference between all such events in a Shahid Saless film involving death is that the latter occurs silently and without a trace."

"Born in 1944, Shahid Saless was the ultimate loner figure in Iranian cinema. He moved to Austria in 1963 where he studied theatre and cinema before relocating to Paris in 1966 to study at Le Conservatoire libre du cinéma français."

"Diagnosed with tuberculosis and an ulcer, he returned to Iran and undertook documentary work for the Ministry of Culture."

"A Simple Event, arguably one of the most influential of all Iranian New Wave films, was shown at the second Teheran International Film Festival where it won the FIPRESCI award. Shahid Saless went on to make the even bleaker Tabi‘at-e bijān (Still Life) in the same location, probably his greatest cinematic achievement. Problems with the censor forced him to give up working on a documentary and he left Iran for Germany where he made at least 13 films, mostly produced by German TV."

"Always detached and melancholic, in 1998 he moved to Chicago where he died following struggles with persisting illnesses, cancer and poverty. His long-lasting influence on Iranian cinema can be traced in filmmakers from Abbas Kiarostami to Mohammad Ali Talebi." (Ehsan Khoshbakht)