Friday, February 03, 2017

I diarkis anahorisi tis Petra Going / The Slow Business of Going



Η διαρκής αναχώρηση της Πέτρα Γοινγ. GR 2000. PC: Cinenomad, Haos Film, Greek Film Centre. P: Athina Rachel Tsangari. D: Athina Rachel Tsangari. SC: Athina Rachel Tsangari, Matthew Johnson, Tasca Shadix. CIN: Deborah Eve Lewis. AD: Tom Dornbush. M: Mark Orton. ED: Leah Bowers, Kyle Henry, Matthew Johnson, Athina Rachel Tsangari. S: Matthew Johnson, Jeremy Fleischman. C: Lizzie Curry Martinez (Petra Going), Maria Tsantsanoglou (Micah), Gary Price, Kenny Strickland, Daniel Aukin, Sandra Carter, Lauryn Pithey-Petrie, Steve Moore, Gary Price. 101 min
    In English.
    2K DCP from Haos viewed at Cinema Orion, Helsinki (New Greek Cinema), 3 Feb 2017   

Today was a very long day but I managed to sample the first 30 minutes of Athina Rachel Tsangari's debut feature film. It is an intrepid experimental essay in global urban alienation. The sequences I saw were "Manhattan 1994" and "Thessaloniki 1995", and the beginning of a sequence presumably set in Prague.

This movie is a series of urban visions and moods. People are connected by sign language via high rise windows or through the haircrosses of telescopic sights of high tech rifles. There are setpieces such as a combat on a railway yard, building houses of cards, dancing a tango habanera, and following actions through a 12-way video screen. The film is a dazzling display of the versatility of Athina Rachel Tsangari and a calling card of her bravado in many approaches of film-making. The alienation of the world of perpetual intercontinental travel is conveyed with montages of boarding passes which bring to mind Mika Taanila's Tectonic Plate. Petra Going is also an erotic wanderer experiencing a series of non-committed relationships.

The visual look is intentionally low-tech, often based on video technology.

Tsangarin esikoisohjaus Slow Business of Going kuuluu aikaan jolloin kaikkiin kysymyksiin voitiin vastata postmodernismilla. Tsangarin elokuva on hyvin kunnianhimoinen. Sitä kuvattiin kuuden vuoden ajan (1995-2001) kymmenessä maassa. Näyttelijät osallistuivat vahvasti elokuvan sisältöön ja pääosa näyttelemisestä pohjasi improvisaatioon. Päähenkilönä on Global Nomad Project -yhtiölle työskentelevä siirtolaiskyborgi Petra Going. Global Nomad Project on kansanvälinen yritys joka lähettää Petran kaltaisia agentteja ympäri maailman keräämään ja tallentamaan kuvia, aistimuksia ja satunnaisia tapahtumia. Agenttien palattua takaisin heidän kokemuksensa ja muistonsa tallennetaan arkistoon joka on yrityksen asiakkaiden käytössä. Firman kaupallinen motto on Nostalgia for rent.

Pääosa Slow Business of Going -elokuvasta keskittyy Petran aineistonhankintamatkoihin ympäri maailmaa. Elokuvassa ne jakautuvat viiteen episodiin jotka on nimetty tapahtumapaikkoina olevien viiden kaupungin mukaan. Kyseessä ovat New York (Manhattan), Thessaloniki, Praha, Tokio ja Tangeri. Kaupungeissa kuvaukset sijoittuvat hotellihuoneisiin joissa kussakin on oma mieshahmonsa. Jokaisessa episodissa viitataan johonkin elokuvalliseen tyyliin tai lajityyppiin (film noir, rikoselokuva, melodraama, slapstick ja surrealismi). Lisäksi jokaisella jaksolla on myös oma visuaalinen tekstuurinsa ja mise-en-scene. Lukuisten kansainvälisten kuvauspaikkojen vuoksi elokuvan tekeminen oli erityisen haastavaa. 1995 alkanut tekoprosessi päättyi viimein 2000 jolloin elokuva vihdoin valmistui.   
   
Tsangarilla on taipumusta sijoittaa elokuviinsa erilaisia lajityyppiviitteitä. hänen mukaansa esikoisohjaus lyhytelokuva Capsule on kreikkalainen goottimysteeri, Slow Business of Going lo-fi sci-fi road movie. Attenberg on puolestaan nykyajan urbaani western ja Chevalier “buddy movie without buddies”. Huolimatta siitä, että näyttelijat pääosin improvisoivat näyttelytyyliä voidaan kuvata  etäiseksi, ilmeettömäksi ja antinaturalistiseksi. Tsangarin mukaan vaikutteet ovat lähtöisin Samuel Becketiltä.

- Pasi Nyyssönen 1.2.2017


No comments: