 |
| Arto Koskinen: Nokia Mobile – matkapuhelimen tarina / Nokia Mobile: We Were Connecting People (FI 2017). |
FI © 2017 Illume Oy. EX: Jouko Aaltonen. P: Marianne Mäkelä.
D+SC: Arto Koskinen. CIN: Pini Hellstedt. M: Tapani Rinne. S design: Kimmo Vänttinen. ED: Joona Louhivuori.
A documentary film.
Featuring: Akseli Anttila, Taneli Armanto, Ian Broughall, Seppo Haataja, Masoumeh Hasani, Lauri Hirvonen, Johanna Kartila-Malmivaara, Tiiti Kellomäki, Risto Kivipuro, Duncan Lamb, Juha Lakkala, Craig Livingstone, Matti Makkonen, Olli-Pekka Mäkirintala, Eija Mäkirintala, Jorma Nieminen, Mika Ollila, Reijo Paajanen, Annu-Liisa Palmu, Sami Pienimäki, Shetty Ranjeeth, Jyri , Roselius, Mika Röykkee, Tuomas Siekkinen, Ove Strandberg, Olli Talvitie, Kaius Thiel, Minna-Liisa Vesanen, Johannes Väänänen. Featuring in Lauri Hirvonen's archival footage: Juha-Matti Niemelä, Vesa-Matti Paananen, Matti Parkkali, Tero Putkonen, and Kalle Snellman. Voice of Steve Jobs: Alistair Logan.
Finland 100.
Premiere nationwide: 29 Sep 2017– distributor: Pirkanmaan Elokuvakeskus – 2K DCP – 5 Sep 2017: rating 7 – 92 min
Vimeo screener viewed at home, 11 Jan 2018
Nokia means many things. A community in Finland dating back thousands of years. A company dating back to 1865, growing via mergers and then divided into independent companies producing tyres, rubber boots, etc. The best known Nokia is the company which manufactured radio phones, car phones and mobile phones for fifty years in 1964-2014.
Nokia Mobile, Arto Koskinen's documentary film, covers the saga of the Nokia phone which became a world brand with an almost 40% share of the global market. Every fourth mobile phone was a Nokia. The budget of Nokia was bigger than that of the state of Finland. The hybris was only shattered by the launching of Apple's iPhone in 2007.
Mobile phones had been a luxury product. Nokia made them accessible for everybody and contributed to the emergence of a mobile world. Mobile phones changed human beings to creatures available everywhere and anytime. They changed our relationship to the categories of time and space. The ubiquity of the smartphone also means that often we are not mentally present in our concrete location.
Arto Koskinen is aware of the philosophical implications of the mobile phone phenomenon, but his film is not about them. It is a sober and factual account of the rise and fall of the Nokia mobile phone, told by the people who made it happen. This is not the story of the directors but the inventors, engineers, lawyers and other experts. It is a story of a magnificent teamwork which made Nokia a hub of creativity.
Chapters of the movie include 1) Time of Innovation, 2) Connecting People, 3) On Top of the World, and 4) Disconnecting People.
Much of the fundamental research took place together with official telecommunications agencies, in the course of duty. Such innovation was conducted for instance by Matti Makkonen, one of the fathers of the sms.
A key interviewee is Annu Palmu, a lawyer who tells about the Motorola challenge: their attack against Nokia with their giant patent portfolio.
In 1992 Nokia was having a hard time, but the CEO Jorma Ollila had a vision how it should go. Quality, durability, and user experience became watchwords. In the production process the device was divided into "motor and configuration". Taneli Armanto tells about the Snake videogame which he invented for the mobile phone. Downloadable ringtones are discussed. Reijo Paajanen, father of the Nokia Communicator, is interviewed. The Communicator was a programmable phone. The breakthrough of the internet had not yet taken place. The path was cleared for WLAN, Wi-Fi, and Bluetooth. Things were tested that had been believed technically impossible.
Suddenly the world became connected in mobile phone networks. Nokia had a superior culture of innovation, and it excelled in speed and quality.
Nokia grew fast, and everywhere were cultural shocks. Cultural training was necessary. Innovation meetings took place in the top floor sauna where not only the sauna was taking the mind away from the routine but even more importantly the wide open view from the top terrace. Imagination knew no boundaries. In international teams work did not feel like work. Facing other cultures one had to expand one's mind for instance with the Hindi time concept where same term covers tomorrow and yesterday.
Originally the compensation policy was equal. What mattered was not money but who had the most exciting project. With Nokia's phenomenal boom the executive compensation of call options changed everything. When the directors started to exercise the options they turned to millionaires overnight. A grotesque phenomenon of inequality appeared. And something happened to the heads of the winners. Preconditions for the success had been enabled by heavy investments of the society. Rewards were cashed by a tiny elite while salaries remained modest.
Originally the explicit management policy catchphrase had been "respect for people". The management approach changed into a creation of an atmosphere of fear. The organization was restructured in every quarterly of the year.
Johannes Väänänen tells about his MyOrigo and MyDevice innovations in 2002-2005. He invented a finger-operated touchscreen with auto orientation, a qwerty keyboard, full internet, motion control, and the swipe feature. At Nokia, his proposal was dismissed in five minutes. Steven Jobs gave a peek without saying hello. Then in 2007 "Apple reinvented the phone" with the iPhone, having redeemed Väänänen's MyDevice documents. Väänänen used his personal MyDevice until 2010.
Meanwhile at Nokia, the organization was stuck in the Symbian jungle. Everybody had to make his own little mark in it. As a whole, it made less sense. This led to the development of phones that are no longer durable and need to be charged every day.
Nokia took the iPhone seriously. The mission was to produce in one year an iPhone killer. And Meego was really good, but it was too late. The co-determination talks to fire people started at Perlos, Bochum, Jyväskylä, Salo, Rumania... Dedicated Nokia staff was made to feel like driftwood.
Microsoft people, including Bill Gates, had started visiting from early on. They were given demonstrations of how it all worked. Until it was time to sell the Nokia mobile phone business to Microsoft.
Nokia Mobile the movie belongs to the current trend of the Finnish documentary film in which the subject-matter is strong but cinematic devices are avoided. Even a polemical stand is avoided. The approach is as matter-of-fact as possible.
Besides new interview footage also archival footage from television newscasts and programmes is utilized. Top executives appear in archival footage only. In way of illustration, the film boasts a retrospective of vintage Nokia Mobile Phone advertizing footage from all decades, including a Leningrad Cowboys appearance with the Red Army Choir in the Balalaika Show.
Arto Koskinen's film gives a lot to think about. It documents an exciting chapter in the history of information technology. Its value is likely to grow.
BEYOND THE JUMP BREAK: DATA FROM THE PRESS KIT:
BEYOND THE JUMP BREAK: DATA FROM THE PRESS KIT:
Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina
NOKIA MOBILE – Matkapuhelimen tarina on elokuva ainutlaatuisista innovaatioista, joista tuli jokaisen suomalaisen menestystarina. Arto Koskisen elokuva kertoo suomalaisen mobiilibisneksen räjähdysmäisestä noususta ja nopeasta tuhosta. Tarinan kertovat kännykkäteollisuuden pioneerit - suomalaiset perusinsinöörit ja keskitason johtajat, jotka kokivat Nokian ihmeen - ylä- ja alamäet - vahvasti myös omassa elämässään.
"Sinunkin puhelimesi on osa tätä draamaa ja tragediaa.”
Synopsis:
Nokia on ihme, meille kaikille tuttu, arkinenkin, ja kuitenkin kuin ihmesatu.
Olipa kerran suuri suomalainen yritys, joka valmisti maailman parhaimmat matkapuhelimet. Tuo yritys oli nimeltään Nokia. Sen vuosibudjetti oli suurempi kuin Suomen valtion. Henkilö, joka pääsi töihin tuohon firmaan, nousi muiden suomalaisten silmissä johonkin määrittelemättömään ylempään kastiin, jossa yltäkylläisyys oli turvattu elämän loppuun saakka. Sen vuoksi heitä usein myös kadehdittiin. Onneksi myös muut suomalaiset saivat nauttia Nokian maineesta. Egyptiläinen torikauppiaskin saattoi kutsua suomalaisturistia ”Mr Nokiaksi” kuullessaan tämän kotipaikan.
Matkapuhelin merkitsee suomalaisille jotain hyvin erityistä, mutta tarina on kiinnostava myös kansainvälisesti. Nokian tuotteiden leviämisen myötä maailma siirtyi lopullisesti teollisesta ajasta informaatioaikaan. Matkapuhelimet muuttivat maailman. Lankapuhelimet ja puhelinkioskit katosivat katujen kulmista, kun kätevät pikkuiset puhelimet sujahtivat taskuihin ja käsilaukkuihin. Alkoi aika, jolloin kaikilla oli mahdollisuus olla tavoitettavissa kaiken aikaa. Maailma pieneni yhden laitteen kokoiseksi.
Menestyksen myötä myös tuon suomalaisen yhtiön ego alkoi paisua. Kun Nokia vaati jotain, oli pieni pohjoinen valtio heti rähmällään sen edessä. Kerran Nokian toimitusjohtaja vaati jopa koko Suomen koulujärjestelmää uudistettavaksi tuottamaan lisää innovatiivisia nokialaisia. Ikävintä oli, että luovuus ja ilo katosivat, alun perin niin laadukkaat puhelimet alkoivat huonontua. Puhelinten käyttöliittymät olivat sekavia ja uusia malleja suollettiin kymmenittäin joka vuosi. Lopullisesti tuon vauhtisokeuden pysäytti Applen julkaisema iPhone. Se riitti paljastamaan suuren suomalaisen puhelinfirman haavoittuvuuden.
Laatu voitti määrän.
Nokiassa alkoi väärien valintojen sarja, joka vähitellen mutta varmasti pudotti sen markkinajohtajuudesta. Syyskuussa 2013 matkapuhelimen tarinan suomalainen osuus tuli ainakin toistaiseksi päätökseensä, kun Nokia ilmoitti myyneensä matkapuhelintoimintansa Microsoftille. Alkoi maansuru mutta myös helpotus. Maa ja sen kansalaiset vapautuivat yrityksen valheellisesta vallasta.
Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina kertoo Nokian ja koko suomalaisen matkapuhelinalan nousun ja tuhon ruohonjuuritasolta, nähtynä perusinsinöörien näkökulmasta, niiden ihmisten kokemana, jotka ihmeen tekivät ja tuhon kohtasivat. Monen elämä muuttui dramaattisesti. Nokian tarina on heidänkin tarinansa. Oulun ja Salon toimipisteet suljettiin, Salo autioitui. Moni päätyi työttömäksi, moni vaihtoi alaa, mutta moni myös löysi itsestään uuden innovatiivisen yrittäjän. Nyt näemme, että jotain uutta on rakentumassa Nokian raunioille.
Elokuva kertoo tämän suuren tarinan inhimillisestä näkökulmasta käyttäen monipuolisesti elokuvan ja suuren valkokankaan tarjoamia keinoja. Seuraamme henkilöiden nykypäivää, kuulemme haastatteluissa heidän tarinansa, lisäksi elokuvassa on kiinnostavaa arkistomateriaalia niin Nokian kuin henkilöiden omistakin arkistoista, sosiaalista mediaa ja mainontaa unohtamatta.
Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina on kaikille suomalaisille tärkeä elokuva. Kuten Nokian johdon psykologi Kaius Thiel kiteyttää asian: ”Tämä on tärkeä elokuva, sillä Suomessa on surutyö tekemättä.”
Arto Koskinen
Ohjaajan sana
3.9.2013 aamulla olin lähdössä töihin ja avatessani radion kuulin uutisen, Nokia myy koko matkapuhelinteollisuutensa Microsoftille. Muistan, kuinka tunsin kummallisen helpotuksen tunteen, ”viimeinkin se on ohi”. Samanlainen kuin Tuntemattomassa sotilaassa on kapteeni Kariluodon kuolema ja viimeiset sanat: ”Nyt se on loppu. Nyt ei enää.” Ymmärsin silloin, että olin alitajuisesti monien muiden suomalaisten kanssa myötäelänyt kansallisen matkapuhelinteollisuutemme ja ylpeydenaiheemme kuolonkouristuksia. Toivoen joka ikinen päivä, että taakse jäänyt menestys palaisi.
Matkapuhelinteollisuus ja erityisesti Nokia Oy Ltd olivat 80-luvun suuri Suomalainen ihme. Mahtavimmillaan Nokia Oy hallitsi lähes 40 % maailman matkapuhelinmarkkinoista. Kevyesti Suomen valtion vuosibudjetin ylittänyt puhelinteollisuus muokkasi koko maan ja sen kansalaisten identiteettiä aiheuttaen pahimmillaan kansallisen hybriksen, jossa oltiin valmiita muokkaamaan kokonaisen maan koulujärjestelmäkin palvelemaan yhden yhtiön tarpeita. Tuon hybriksen palautti maan pinnalle Applen iPhone. Yksi ainoa, innovatiivinen, ajattelultaan uudenlainen puhelinlaite pisti peruuttamattomasti sekaisin mahtavaksi paisuneen yhtiön, joka ei kyennyt reagoimaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen.
Tuona sateisena syksynä Nokia myytiin Microsoftille 5,3 miljardin euron hinnasta ja vuoteen 2015 mennessä Microsoftin lakkautettua matkapuhelinyksikköjään on kyseinen teollisuuden ala Suomessa kutistunut seitsemässä vuodessa pieneen murto-osaan huippuvuosista.
Mitä ihmettä oli tapahtunut? Ainoa asia mitä oli jäänyt jäljelle, oli huikea tarina ja tuona hetkenä tajusin myös, että minun täytyy tehdä elokuva aiheesta.
Aihe on valtava, joten yksi dokumenttielokuva tuskin pystyy kattamaan sitä riittävästi mutta pyrkimykseni on ollut tuoda kameran eteen sellaisia kasvoja, joita suuri yleisö ei ole aiemmin nähnyt matkapuhelinsaagan yhteydessä. Tätä tarinaa ovat tähän saakka julkisuudessa kertoneet lähinnä korkeimmat johtajat, mutta yksittäisellä rivi-insinöörilläkin on tarinansa kerrottavana. Olen tavannut suuren joukon ihmisiä, joista on kuultanut valtava sitoutuminen, osaaminen usko yhtiöön ja yhteiseen tekemiseen. Myös heidän keskuudessaan on ollut päällimmäinen tunne tyrmistys siitä, kuinka kaikki lopulta päättyi. Vai päättyikö se? Tekoprosessin aikana olen muutamaan kertaan törmännyt sanapariin kansallinen trauma ja siksi olen pyrkinyt löytämään aiheeseen sellaisen kulman, joka käsittelisi tuota traumaa. Tämä on myös aihe, jota ei voi tehdä oikein, sillä aika monilla on siihen voimakas tunneside. Aiheesta riittää ammennettavaa ja toivottavasti sitä käsitellään jatkossakin. Materiaalia ja hyviä tarinoita jäi yli.
Suomalaisen matkapuhelinteollisuuden saaga on traagisuudessaan myös kokonainen tarina ja tarinoilla on aina opetus yhteisölleen.
Arto Koskinen on tehnyt lukuisia dokumentti- ja tv-elokuvia. Hänen esikoispitkä näytelmäelokuvansa Kahlekuningas sai ensi-iltansa 2002. Kahlekuningas valittiin muun muassa Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjaan lastenelokuvien kategoriassa, sai parhaan miessivuosa-Jussin (Heikki Hela) ja parhaan äänisuunnittelun Jussin (Olli Pärnänen) sekä oli ehdolla myös parhaasta käsikirjoituksesta. Elokuva voitti myös parhaan palkinnon parhaasta esikoisohjauksesta Durangon elokuvajuhlilla 2004.
Vuodesta 2003 hän on myös opettanut ohjausta ja käsikirjoitusta Tampereen ammattikorkeakoulun elokuva- ja tv-linjalla. Tämän lisäksi työn alla on myös elokuvapedagogiikkaan liittyvä väitöskirja Aalto-yliopistossa.
Vuonna 2012 valmistui dokumentti jalkapalloilija Jari Litmasesta nimellä Kuningas Litmanen ja vuonna 2013 dokumenttielokuva Epävirallinen linja, Suomen vähemmän tunnetusta roolista Viron itsenäistymisprosessissa.
TIEDOTE HELSINKI 26.9.2017
PEK / ILLUME oy
Arto Koskisen dokumenttielokuva "NOKIA MOBILE - matkapuhelimen tarina” käy läpi suomalaisen matkapuhelimen synnyn, menestyksen ja tuhon ajan - ensi-ilta elokuvateattereissa 29.9. kautta maan
Puhelin oli keksimisensä jälkeen Suomessa harvinainen. Kunnes Nokia nimisessä yhtiössä tajutaan, että pian jokaisella on matkapuhelin. Vuosituhannen vaihtuessa Nokia on kuuma nimi - joka neljännessä taskussa ympäri maailmaa soi suomalainen kännykkä – ja Nokia tune on maailman tunnetuin soittoääni. Ainutlaatuisista innovaatioista tuli jokaisen suomalaisen menestystarina ja suomalainen puhelin on ilmiö.
Nokian avulla Suomi nousi masennuksen kourista matkapuhelinmaailman johtajaksi. Vuonna 2013 Nokia Mobile myytiin Microsoftille. Elokuvassa käydään läpi, minkälaisten vaiheiden jälkeen yksi nykyajan menestyneimmistä teknologiayrityksistä ajautui umpikujaan. Tarina aukeaa keksijöiden ja insinöörien näkökulmasta – niiden ihmisten kertomana, jotka työskentelivät yhtiössä alusta alkaen, kukoistuksen aikana ja lopun häämöttäessä: ”We were connecting people”. Arto Koskisen elokuva NOKIA MOBILE – matkapuhelimen tarina kertoo suomalaisen mobiilibisneksen räjähdysmäisestä noususta ja nopeasta tuhosta.
"Millaisessa maisemassa innovatiivisuus ja luovuus elävät ja millaiset elementit voivat sen tappaa?"
Helsinki: Kinopalatsi, Korjaamo Kino, Tampere: Arthouse Cinema Niagara, Lahti: Kino Iiris, Kuopio: Scala ja Kuvakukko, Kuusankoski: Kino 123, Joensuu: Tapio, Salo: Lumo ja Bio Salo, Paimio: Bio Stara, Ylistaro: Matin Tupa, Mänttä: Bio Säde, Jalasjärvi: Kino Jalasjärvi, Kuhmo: Pajakka Kino, Sotkamo, Kino Visio, Somero: Bio Jukola, Huittinen: Kino 1-2, Kärkölä: Järvelän Kino sekä myöhemmin Forssa: Elävienkuvien teatteri Espoo: Omena, Kino Tapiola, Turku:Kinopalatsi, Oulu:Plaza, Lappeenranta: Strand, Jyväskylä: Fantasia, Pori: Promenadi Bio Rexit: Vaasa, Hämeenlinna, Porvoo, Rovaniemi, Seinäjoki.
CREDITS BY FILMIKAMARI:
Ensi-ilta:
29.09.2017
Ikäraja:
7
Pituus:
90 min.
Ohjaus:
Arto Koskinen
Käsikirjoitus:
Arto Koskinen
Näyttelijät:
Dokumentti
TYÖRYHMÄ JA RAHOITUS
Käsikirjoitus ja ohjaus
Arto Koskinen
Kuvaus
Pini Hellstedt F.S.C
Lisäkuvaus
Tahvo Hirvonen
Leikkaus
Joona Louhivuori
Leikkausassistentti
Leo Suonikko
Musiikki
Tapani Rinne
Äänitys
Kimmo Vänttinen
Juho-Pekka Tanskanen
Äänisuunittelu
Kimmo Vänttinen
Tuottajat
Jouko Aaltonen, Marianne Mäkelä
Tuotantopäällikkö
Jenny Timonen
Tuotantoharjoittelijat
Saara Karppinen
Leo Suonikko
Juho-Pekka Tanskanen
Tuotanto
Illume Oy 2017
Rahoitus
SES / The Finnish Film Foundation
Elina Kivihalme & Pekka Uotila
AVEK / The Promotion Centre for Audivisual Culture
Outi Rousu
YLE
Erkki Astala
TAIKE / Arts Promotion Centre Finland
Hanna Susitaival
NRK
Kansainvälinen levitys
First Hand Films / Gitte Hansen & Esther van Messel
Kotimaan levitys:
PEK/ Pirkanmaa Film Centre
Juha Elomäki
The film is part of the Finland 100 programme in 2017.
With the support of MEDIA Programme of the European Union
English title: NOKIA MOBILE - We Were Connecting People
SYNOPSIS BY ELONET:
Arto Koskisen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina (2017) kertoo nimensä mukaisesti suomalaisen Nokia Oy:n tarinan matkapuhelinten valmistajana. 1990-luvun lopulla Nokia nousi maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi ja ”Nokia tune” tunnetuimmaksi soittoääneksi. Lukuisat Nokialla työskennelleet ja matkapuhelinkehityksessä mukana olleet henkilöt kertovat kännykkähuuman läpimurrosta ja Nokian huimasta noususta alan johtavaksi osaajaksi, joka kuitenkin lopulta joutui väistymään alalta.
FEATURING (BY ELONET):
Akseli Anttila (II)
Taneli Armanto
Ian Broughall
Seppo Haataja
Masoumeh Hasani
Lauri Hirvonen
Johanna Kartila-Malmivaara
Tiiti Kellomäki
Risto Kivipuro
Duncan Lamb
Juha Lakkala
Craig Livingstone
Matti Makkonen
Olli-Pekka Mäkirintala
Eija Mäkirintala
Jorma Nieminen (IV)
Mika Ollila
Reijo Paajanen (II)
Annu-Liisa Palmu
Sami Pienimäki
Shetty Ranjeeth
Jyri Roselius
Mika Röykkee
Tuomas Siekkinen
Ove Strandberg
Olli Talvitie
Kaius Thiel
Minna-Liisa Vesanen
Johannes Väänänen
Muut esiintyjät
Lauri Hirvosen arkistomateriaaleissa esiintyneet henkilöt: Juha-Matti Niemelä, Vesa-Matti Paananen, Matti Parkkali, Tero Putkonen, Kalle Snellman
Steve Jobsin ääni: Alistair Logan
A documentary film.
Featuring: Akseli Anttila, Taneli Armanto, Ian Broughall, Seppo Haataja, Masoumeh Hasani, Lauri Hirvonen, Johanna Kartila-Malmivaara, Tiiti Kellomäki, Risto Kivipuro, Duncan Lamb, Juha Lakkala, Craig Livingstone, Matti Makkonen, Olli-Pekka Mäkirintala, Eija Mäkirintala, Jorma Nieminen, Mika Ollila, Reijo Paajanen, Annu-Liisa Palmu, Sami Pienimäki, Shetty Ranjeeth, Jyri , Roselius, Mika Röykkee, Tuomas Siekkinen, Ove Strandberg, Olli Talvitie, Kaius Thiel, Minna-Liisa Vesanen, Johannes Väänänen. Featuring in Lauri Hirvonen's archival footage: Juha-Matti Niemelä, Vesa-Matti Paananen, Matti Parkkali, Tero Putkonen, and Kalle Snellman. Voice of Steve Jobs: Alistair Logan.
Finland 100.
Premiere nationwide: 29 Sep 2017– distributor: Pirkanmaan Elokuvakeskus – 2K DCP – 5 Sep 2017: rating 7 – 92 min
Vimeo screener viewed at home, 11 Jan 2018
Nokia means many things. A community in Finland dating back thousands of years. A company dating back to 1865, growing via mergers and then divided into independent companies producing tyres, rubber boots, etc. The best known Nokia is the company which manufactured radio phones, car phones and mobile phones for fifty years in 1964-2014.
Nokia Mobile, Arto Koskinen's documentary film, covers the saga of the Nokia phone which became a world brand with an almost 40% share of the global market. Every fourth mobile phone was a Nokia. The budget of Nokia was bigger than that of the state of Finland. The hybris was only shattered by the launching of Apple's iPhone in 2007.
Mobile phones had been a luxury product. Nokia made them accessible for everybody and contributed to the emergence of a mobile world. Mobile phones changed human beings to creatures available everywhere and anytime. They changed our relationship to the categories of time and space. The ubiquity of the smartphone also means that often we are not mentally present in our concrete location.
Arto Koskinen is aware of the philosophical implications of the mobile phone phenomenon, but his film is not about them. It is a sober and factual account of the rise and fall of the Nokia mobile phone, told by the people who made it happen. This is not the story of the directors but the inventors, engineers, lawyers and other experts. It is a story of a magnificent teamwork which made Nokia a hub of creativity.
Chapters of the movie include 1) Time of Innovation, 2) Connecting People, 3) On Top of the World, and 4) Disconnecting People.
Much of the fundamental research took place together with official telecommunications agencies, in the course of duty. Such innovation was conducted for instance by Matti Makkonen, one of the fathers of the sms.
A key interviewee is Annu Palmu, a lawyer who tells about the Motorola challenge: their attack against Nokia with their giant patent portfolio.
In 1992 Nokia was having a hard time, but the CEO Jorma Ollila had a vision how it should go. Quality, durability, and user experience became watchwords. In the production process the device was divided into "motor and configuration". Taneli Armanto tells about the Snake videogame which he invented for the mobile phone. Downloadable ringtones are discussed. Reijo Paajanen, father of the Nokia Communicator, is interviewed. The Communicator was a programmable phone. The breakthrough of the internet had not yet taken place. The path was cleared for WLAN, Wi-Fi, and Bluetooth. Things were tested that had been believed technically impossible.
Suddenly the world became connected in mobile phone networks. Nokia had a superior culture of innovation, and it excelled in speed and quality.
Nokia grew fast, and everywhere were cultural shocks. Cultural training was necessary. Innovation meetings took place in the top floor sauna where not only the sauna was taking the mind away from the routine but even more importantly the wide open view from the top terrace. Imagination knew no boundaries. In international teams work did not feel like work. Facing other cultures one had to expand one's mind for instance with the Hindi time concept where same term covers tomorrow and yesterday.
Originally the compensation policy was equal. What mattered was not money but who had the most exciting project. With Nokia's phenomenal boom the executive compensation of call options changed everything. When the directors started to exercise the options they turned to millionaires overnight. A grotesque phenomenon of inequality appeared. And something happened to the heads of the winners. Preconditions for the success had been enabled by heavy investments of the society. Rewards were cashed by a tiny elite while salaries remained modest.
Originally the explicit management policy catchphrase had been "respect for people". The management approach changed into a creation of an atmosphere of fear. The organization was restructured in every quarterly of the year.
Johannes Väänänen tells about his MyOrigo and MyDevice innovations in 2002-2005. He invented a finger-operated touchscreen with auto orientation, a qwerty keyboard, full internet, motion control, and the swipe feature. At Nokia, his proposal was dismissed in five minutes. Steven Jobs gave a peek without saying hello. Then in 2007 "Apple reinvented the phone" with the iPhone, having redeemed Väänänen's MyDevice documents. Väänänen used his personal MyDevice until 2010.
Meanwhile at Nokia, the organization was stuck in the Symbian jungle. Everybody had to make his own little mark in it. As a whole, it made less sense. This led to the development of phones that are no longer durable and need to be charged every day.
Nokia took the iPhone seriously. The mission was to produce in one year an iPhone killer. And Meego was really good, but it was too late. The co-determination talks to fire people started at Perlos, Bochum, Jyväskylä, Salo, Rumania... Dedicated Nokia staff was made to feel like driftwood.
Microsoft people, including Bill Gates, had started visiting from early on. They were given demonstrations of how it all worked. Until it was time to sell the Nokia mobile phone business to Microsoft.
Nokia Mobile the movie belongs to the current trend of the Finnish documentary film in which the subject-matter is strong but cinematic devices are avoided. Even a polemical stand is avoided. The approach is as matter-of-fact as possible.
Besides new interview footage also archival footage from television newscasts and programmes is utilized. Top executives appear in archival footage only. In way of illustration, the film boasts a retrospective of vintage Nokia Mobile Phone advertizing footage from all decades, including a Leningrad Cowboys appearance with the Red Army Choir in the Balalaika Show.
Arto Koskinen's film gives a lot to think about. It documents an exciting chapter in the history of information technology. Its value is likely to grow.
BEYOND THE JUMP BREAK: DATA FROM THE PRESS KIT:
BEYOND THE JUMP BREAK: DATA FROM THE PRESS KIT:
Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina
NOKIA MOBILE – Matkapuhelimen tarina on elokuva ainutlaatuisista innovaatioista, joista tuli jokaisen suomalaisen menestystarina. Arto Koskisen elokuva kertoo suomalaisen mobiilibisneksen räjähdysmäisestä noususta ja nopeasta tuhosta. Tarinan kertovat kännykkäteollisuuden pioneerit - suomalaiset perusinsinöörit ja keskitason johtajat, jotka kokivat Nokian ihmeen - ylä- ja alamäet - vahvasti myös omassa elämässään.
"Sinunkin puhelimesi on osa tätä draamaa ja tragediaa.”
Synopsis:
Nokia on ihme, meille kaikille tuttu, arkinenkin, ja kuitenkin kuin ihmesatu.
Olipa kerran suuri suomalainen yritys, joka valmisti maailman parhaimmat matkapuhelimet. Tuo yritys oli nimeltään Nokia. Sen vuosibudjetti oli suurempi kuin Suomen valtion. Henkilö, joka pääsi töihin tuohon firmaan, nousi muiden suomalaisten silmissä johonkin määrittelemättömään ylempään kastiin, jossa yltäkylläisyys oli turvattu elämän loppuun saakka. Sen vuoksi heitä usein myös kadehdittiin. Onneksi myös muut suomalaiset saivat nauttia Nokian maineesta. Egyptiläinen torikauppiaskin saattoi kutsua suomalaisturistia ”Mr Nokiaksi” kuullessaan tämän kotipaikan.
Matkapuhelin merkitsee suomalaisille jotain hyvin erityistä, mutta tarina on kiinnostava myös kansainvälisesti. Nokian tuotteiden leviämisen myötä maailma siirtyi lopullisesti teollisesta ajasta informaatioaikaan. Matkapuhelimet muuttivat maailman. Lankapuhelimet ja puhelinkioskit katosivat katujen kulmista, kun kätevät pikkuiset puhelimet sujahtivat taskuihin ja käsilaukkuihin. Alkoi aika, jolloin kaikilla oli mahdollisuus olla tavoitettavissa kaiken aikaa. Maailma pieneni yhden laitteen kokoiseksi.
Menestyksen myötä myös tuon suomalaisen yhtiön ego alkoi paisua. Kun Nokia vaati jotain, oli pieni pohjoinen valtio heti rähmällään sen edessä. Kerran Nokian toimitusjohtaja vaati jopa koko Suomen koulujärjestelmää uudistettavaksi tuottamaan lisää innovatiivisia nokialaisia. Ikävintä oli, että luovuus ja ilo katosivat, alun perin niin laadukkaat puhelimet alkoivat huonontua. Puhelinten käyttöliittymät olivat sekavia ja uusia malleja suollettiin kymmenittäin joka vuosi. Lopullisesti tuon vauhtisokeuden pysäytti Applen julkaisema iPhone. Se riitti paljastamaan suuren suomalaisen puhelinfirman haavoittuvuuden.
Laatu voitti määrän.
Nokiassa alkoi väärien valintojen sarja, joka vähitellen mutta varmasti pudotti sen markkinajohtajuudesta. Syyskuussa 2013 matkapuhelimen tarinan suomalainen osuus tuli ainakin toistaiseksi päätökseensä, kun Nokia ilmoitti myyneensä matkapuhelintoimintansa Microsoftille. Alkoi maansuru mutta myös helpotus. Maa ja sen kansalaiset vapautuivat yrityksen valheellisesta vallasta.
Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina kertoo Nokian ja koko suomalaisen matkapuhelinalan nousun ja tuhon ruohonjuuritasolta, nähtynä perusinsinöörien näkökulmasta, niiden ihmisten kokemana, jotka ihmeen tekivät ja tuhon kohtasivat. Monen elämä muuttui dramaattisesti. Nokian tarina on heidänkin tarinansa. Oulun ja Salon toimipisteet suljettiin, Salo autioitui. Moni päätyi työttömäksi, moni vaihtoi alaa, mutta moni myös löysi itsestään uuden innovatiivisen yrittäjän. Nyt näemme, että jotain uutta on rakentumassa Nokian raunioille.
Elokuva kertoo tämän suuren tarinan inhimillisestä näkökulmasta käyttäen monipuolisesti elokuvan ja suuren valkokankaan tarjoamia keinoja. Seuraamme henkilöiden nykypäivää, kuulemme haastatteluissa heidän tarinansa, lisäksi elokuvassa on kiinnostavaa arkistomateriaalia niin Nokian kuin henkilöiden omistakin arkistoista, sosiaalista mediaa ja mainontaa unohtamatta.
Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina on kaikille suomalaisille tärkeä elokuva. Kuten Nokian johdon psykologi Kaius Thiel kiteyttää asian: ”Tämä on tärkeä elokuva, sillä Suomessa on surutyö tekemättä.”
Arto Koskinen
Ohjaajan sana
3.9.2013 aamulla olin lähdössä töihin ja avatessani radion kuulin uutisen, Nokia myy koko matkapuhelinteollisuutensa Microsoftille. Muistan, kuinka tunsin kummallisen helpotuksen tunteen, ”viimeinkin se on ohi”. Samanlainen kuin Tuntemattomassa sotilaassa on kapteeni Kariluodon kuolema ja viimeiset sanat: ”Nyt se on loppu. Nyt ei enää.” Ymmärsin silloin, että olin alitajuisesti monien muiden suomalaisten kanssa myötäelänyt kansallisen matkapuhelinteollisuutemme ja ylpeydenaiheemme kuolonkouristuksia. Toivoen joka ikinen päivä, että taakse jäänyt menestys palaisi.
Matkapuhelinteollisuus ja erityisesti Nokia Oy Ltd olivat 80-luvun suuri Suomalainen ihme. Mahtavimmillaan Nokia Oy hallitsi lähes 40 % maailman matkapuhelinmarkkinoista. Kevyesti Suomen valtion vuosibudjetin ylittänyt puhelinteollisuus muokkasi koko maan ja sen kansalaisten identiteettiä aiheuttaen pahimmillaan kansallisen hybriksen, jossa oltiin valmiita muokkaamaan kokonaisen maan koulujärjestelmäkin palvelemaan yhden yhtiön tarpeita. Tuon hybriksen palautti maan pinnalle Applen iPhone. Yksi ainoa, innovatiivinen, ajattelultaan uudenlainen puhelinlaite pisti peruuttamattomasti sekaisin mahtavaksi paisuneen yhtiön, joka ei kyennyt reagoimaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen.
Tuona sateisena syksynä Nokia myytiin Microsoftille 5,3 miljardin euron hinnasta ja vuoteen 2015 mennessä Microsoftin lakkautettua matkapuhelinyksikköjään on kyseinen teollisuuden ala Suomessa kutistunut seitsemässä vuodessa pieneen murto-osaan huippuvuosista.
Mitä ihmettä oli tapahtunut? Ainoa asia mitä oli jäänyt jäljelle, oli huikea tarina ja tuona hetkenä tajusin myös, että minun täytyy tehdä elokuva aiheesta.
Aihe on valtava, joten yksi dokumenttielokuva tuskin pystyy kattamaan sitä riittävästi mutta pyrkimykseni on ollut tuoda kameran eteen sellaisia kasvoja, joita suuri yleisö ei ole aiemmin nähnyt matkapuhelinsaagan yhteydessä. Tätä tarinaa ovat tähän saakka julkisuudessa kertoneet lähinnä korkeimmat johtajat, mutta yksittäisellä rivi-insinöörilläkin on tarinansa kerrottavana. Olen tavannut suuren joukon ihmisiä, joista on kuultanut valtava sitoutuminen, osaaminen usko yhtiöön ja yhteiseen tekemiseen. Myös heidän keskuudessaan on ollut päällimmäinen tunne tyrmistys siitä, kuinka kaikki lopulta päättyi. Vai päättyikö se? Tekoprosessin aikana olen muutamaan kertaan törmännyt sanapariin kansallinen trauma ja siksi olen pyrkinyt löytämään aiheeseen sellaisen kulman, joka käsittelisi tuota traumaa. Tämä on myös aihe, jota ei voi tehdä oikein, sillä aika monilla on siihen voimakas tunneside. Aiheesta riittää ammennettavaa ja toivottavasti sitä käsitellään jatkossakin. Materiaalia ja hyviä tarinoita jäi yli.
Suomalaisen matkapuhelinteollisuuden saaga on traagisuudessaan myös kokonainen tarina ja tarinoilla on aina opetus yhteisölleen.
Arto Koskinen on tehnyt lukuisia dokumentti- ja tv-elokuvia. Hänen esikoispitkä näytelmäelokuvansa Kahlekuningas sai ensi-iltansa 2002. Kahlekuningas valittiin muun muassa Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjaan lastenelokuvien kategoriassa, sai parhaan miessivuosa-Jussin (Heikki Hela) ja parhaan äänisuunnittelun Jussin (Olli Pärnänen) sekä oli ehdolla myös parhaasta käsikirjoituksesta. Elokuva voitti myös parhaan palkinnon parhaasta esikoisohjauksesta Durangon elokuvajuhlilla 2004.
Vuodesta 2003 hän on myös opettanut ohjausta ja käsikirjoitusta Tampereen ammattikorkeakoulun elokuva- ja tv-linjalla. Tämän lisäksi työn alla on myös elokuvapedagogiikkaan liittyvä väitöskirja Aalto-yliopistossa.
Vuonna 2012 valmistui dokumentti jalkapalloilija Jari Litmasesta nimellä Kuningas Litmanen ja vuonna 2013 dokumenttielokuva Epävirallinen linja, Suomen vähemmän tunnetusta roolista Viron itsenäistymisprosessissa.
TIEDOTE HELSINKI 26.9.2017
PEK / ILLUME oy
Arto Koskisen dokumenttielokuva "NOKIA MOBILE - matkapuhelimen tarina” käy läpi suomalaisen matkapuhelimen synnyn, menestyksen ja tuhon ajan - ensi-ilta elokuvateattereissa 29.9. kautta maan
Puhelin oli keksimisensä jälkeen Suomessa harvinainen. Kunnes Nokia nimisessä yhtiössä tajutaan, että pian jokaisella on matkapuhelin. Vuosituhannen vaihtuessa Nokia on kuuma nimi - joka neljännessä taskussa ympäri maailmaa soi suomalainen kännykkä – ja Nokia tune on maailman tunnetuin soittoääni. Ainutlaatuisista innovaatioista tuli jokaisen suomalaisen menestystarina ja suomalainen puhelin on ilmiö.
Nokian avulla Suomi nousi masennuksen kourista matkapuhelinmaailman johtajaksi. Vuonna 2013 Nokia Mobile myytiin Microsoftille. Elokuvassa käydään läpi, minkälaisten vaiheiden jälkeen yksi nykyajan menestyneimmistä teknologiayrityksistä ajautui umpikujaan. Tarina aukeaa keksijöiden ja insinöörien näkökulmasta – niiden ihmisten kertomana, jotka työskentelivät yhtiössä alusta alkaen, kukoistuksen aikana ja lopun häämöttäessä: ”We were connecting people”. Arto Koskisen elokuva NOKIA MOBILE – matkapuhelimen tarina kertoo suomalaisen mobiilibisneksen räjähdysmäisestä noususta ja nopeasta tuhosta.
"Millaisessa maisemassa innovatiivisuus ja luovuus elävät ja millaiset elementit voivat sen tappaa?"
Helsinki: Kinopalatsi, Korjaamo Kino, Tampere: Arthouse Cinema Niagara, Lahti: Kino Iiris, Kuopio: Scala ja Kuvakukko, Kuusankoski: Kino 123, Joensuu: Tapio, Salo: Lumo ja Bio Salo, Paimio: Bio Stara, Ylistaro: Matin Tupa, Mänttä: Bio Säde, Jalasjärvi: Kino Jalasjärvi, Kuhmo: Pajakka Kino, Sotkamo, Kino Visio, Somero: Bio Jukola, Huittinen: Kino 1-2, Kärkölä: Järvelän Kino sekä myöhemmin Forssa: Elävienkuvien teatteri Espoo: Omena, Kino Tapiola, Turku:Kinopalatsi, Oulu:Plaza, Lappeenranta: Strand, Jyväskylä: Fantasia, Pori: Promenadi Bio Rexit: Vaasa, Hämeenlinna, Porvoo, Rovaniemi, Seinäjoki.
CREDITS BY FILMIKAMARI:
Ensi-ilta:
29.09.2017
Ikäraja:
7
Pituus:
90 min.
Ohjaus:
Arto Koskinen
Käsikirjoitus:
Arto Koskinen
Näyttelijät:
Dokumentti
TYÖRYHMÄ JA RAHOITUS
Käsikirjoitus ja ohjaus
Arto Koskinen
Kuvaus
Pini Hellstedt F.S.C
Lisäkuvaus
Tahvo Hirvonen
Leikkaus
Joona Louhivuori
Leikkausassistentti
Leo Suonikko
Musiikki
Tapani Rinne
Äänitys
Kimmo Vänttinen
Juho-Pekka Tanskanen
Äänisuunittelu
Kimmo Vänttinen
Tuottajat
Jouko Aaltonen, Marianne Mäkelä
Tuotantopäällikkö
Jenny Timonen
Tuotantoharjoittelijat
Saara Karppinen
Leo Suonikko
Juho-Pekka Tanskanen
Tuotanto
Illume Oy 2017
Rahoitus
SES / The Finnish Film Foundation
Elina Kivihalme & Pekka Uotila
AVEK / The Promotion Centre for Audivisual Culture
Outi Rousu
YLE
Erkki Astala
TAIKE / Arts Promotion Centre Finland
Hanna Susitaival
NRK
Kansainvälinen levitys
First Hand Films / Gitte Hansen & Esther van Messel
Kotimaan levitys:
PEK/ Pirkanmaa Film Centre
Juha Elomäki
The film is part of the Finland 100 programme in 2017.
With the support of MEDIA Programme of the European Union
English title: NOKIA MOBILE - We Were Connecting People
SYNOPSIS BY ELONET:
Arto Koskisen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina (2017) kertoo nimensä mukaisesti suomalaisen Nokia Oy:n tarinan matkapuhelinten valmistajana. 1990-luvun lopulla Nokia nousi maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi ja ”Nokia tune” tunnetuimmaksi soittoääneksi. Lukuisat Nokialla työskennelleet ja matkapuhelinkehityksessä mukana olleet henkilöt kertovat kännykkähuuman läpimurrosta ja Nokian huimasta noususta alan johtavaksi osaajaksi, joka kuitenkin lopulta joutui väistymään alalta.
FEATURING (BY ELONET):
Akseli Anttila (II)
Taneli Armanto
Ian Broughall
Seppo Haataja
Masoumeh Hasani
Lauri Hirvonen
Johanna Kartila-Malmivaara
Tiiti Kellomäki
Risto Kivipuro
Duncan Lamb
Juha Lakkala
Craig Livingstone
Matti Makkonen
Olli-Pekka Mäkirintala
Eija Mäkirintala
Jorma Nieminen (IV)
Mika Ollila
Reijo Paajanen (II)
Annu-Liisa Palmu
Sami Pienimäki
Shetty Ranjeeth
Jyri Roselius
Mika Röykkee
Tuomas Siekkinen
Ove Strandberg
Olli Talvitie
Kaius Thiel
Minna-Liisa Vesanen
Johannes Väänänen
Muut esiintyjät
Lauri Hirvosen arkistomateriaaleissa esiintyneet henkilöt: Juha-Matti Niemelä, Vesa-Matti Paananen, Matti Parkkali, Tero Putkonen, Kalle Snellman
Steve Jobsin ääni: Alistair Logan
No comments:
Post a Comment