 |
| Kevade / Spring, starring Riina Hein (Teele) and Arno Liiver (Arno). |
Kevät / Vesna / Våren
SU–EE 1969. PC: Tallinnfilm. P: Kullo Must. D: Arvo Kruusement. SC: Kaljo Kiisk, Voldemar Panso – based on the novel (1912) by Oskar Luts. CIN: Harry Rehe – b&w – scope. S: Harald Läänemets. AD: Linda Vernik. Cost: Krista Kajandu. Makeup: Rostislav Nikitin. M: Veljo Tormis. ED: Ludmilla Rozenthal.
C: Arno Liiver (Arno), Riina Hein (Teele), Aare Laanemets (Toots), Margus Lepa (Kiir), Ain Lutsepp (Tõnisson), Leonhard Merzin (teacher Laur), Endel Ani (sacristan Julk-Jüri), Kaljo Kiisk (bellringer Lible), Rein Aedma (Imelik). Osissa: Kalle Eomois (Kuslap), Raul Haaristo (Vipper), Heiki Koort (Peterson), Heido Selmet (Visak), Tõnu Alveus (Lesta), Silvia Laidla, Ervin Abel, Evald Tordik jt.
Tallinna premiere: 5.1.1970. Restored 2006.
Telecast in Finland: 10.10.1972, 27.3.1979 TV1.
2K DCP from Eesti Filmi Instituut with English subtitles.
In the presence of Riina Hein.
Screened at Cinema Orion, Helsinki (Estonia 100), 18 Oct 2018
Revisited Kevade which I first saw five years ago in our Centenary of the Estonian Cinema series, also curated by Jaak Lõhmus. There is little to add about this cult movie, the most beloved Estonian film. It is a journey back in time to the Belle Époque, the period before the Age of Extremes, of which Estonians have suffered more than most. It is an account of young people on the verge of adulthood. Their characters are being formed, their future unknown.
The special distinction of this screening was the presence of the very star of the film, Riina Hein. Riina Hein and Arno Liiver were voted as the most beloved film couple of the century in the Centenary Gala of the Estonian Cinema in 2012.
Besides acting in the Oskar Luts / Arvo Kruusement trilogy Spring (1969), Summer (1976), and Autumn (1990) Riina Hein has been active as a film producer, director, screenwriter and editor, with 46 films, the best-known of which is the documentary My Estonia (2005).
It was wonderful to have Riina Hein introducing the beloved film. She was radiant, and it was incredible that it was 49 years since she starred in Kevade. She charmed us unconditionally.
The digital restoration (2006) was the same as five years ago, only then we showed it on 35 mm, now on a DCP with English subtitles.
OUR PROGRAM NOTE BY JAAK LÕHMUS BEYOND THE JUMP BREAK:
OUR PROGRAM NOTE BY JAAK LÕHMUS BEYOND THE JUMP BREAK:
Postimees-sanomalehden vuoden 2012 alussa järjestämässä internetin mielipidegallupissa elokuva Kevät valittiin ”Vuosisadan kansalliseksi elokuvaksi”. Ohjaaja Arvo Kruusementin 50 vuotta sitten tekemä esikoisohjaus on yhä Virossa yksi rakastetuimpia ja eniten katsojia kerännyt kotimainen elokuva.Tartossa 30.4.2012 pidetyssä Eestiläisen elokuvan satavuotis-juhlagaalassa palkinto vuosisadan parhaasta elokuvaparista annettiin Kevään päähenkilöille Arnolle ja Teelelle (näyttelijät Arno Liiver ja Riina Hein). Palkinto vuosisadan vaikutusvaltaisimmasta visuaalisesta motiivista annettiin samassa elokuvassa olevalle Arnon silmät -kohtaukselle (kuvaajana Harry Rehe).
Kevät vie katsojan menneisyyteen, pienen pitäjänkoulun arkeen pienessä Paunveren kartano-pitäjässä. 1800 ja 1900-lukujen vaiheessa. Elokuvan päähenkilöt ovat koululaisia: melankolinen Arno, raivoisa Toots, käytännöllinen ja aikaansaava Teele, flegmaattinen Tõnisson sekä hemmoteltu ja aina valittava Kiir. Elokuva kertoo meille tarinan lasten ensimmäisten romanttisten tuntemusten ilmaantumisesta sekä ensimmäisten vakavien haasteiden ja pettymysten kohtaamisesta. Lasten suhteet aikuisiin ovat myös tärkeä osa tarinaa. Aikuisia edustavat lempeä ja suvaitsevainen opettaja Laur, paikallinen suntio Julk-Jüri, joka antaa Raamatun opetusta ja joka on aina nuhtelemassa kurittomia koulupoikia sekä jatkuvasti päihtynyt kirkonkellojen soittaja Lible.
Kevät perustuu Oskar Lutsin (1887–1953) samannimiseen tarinaan, joka julkaistiin vuonna 1912. Kirjailija itse kutsui tarinaa "Muistoiksi kouluajoilta". Aivan kuten Oskar Luts kirjoitti Kevään päähenkilöiden elämästä useammassa kirjassa, niin myös Arvo Kruusement teki kaksi muuta elokuvaa samoista henkilöhahmoista. Elokuvien nimet ovat Kesä (Suvi, 1976) ja Syksy (Sügis, 1990). Elokuvien sisäisen historian kannalta on merkittävää, että samoja henkilöhahmoja esittävät samat näyttelijät kaikissa kolmessa elokuvassa, kuvaten kolmea eri vaihetta heidän elämässään.
Arvo Kruusementin (s. 1928) pääteos on niin sanottu “Paunvere-trilogia”. Hän opiskeli Venäjän valtiollisessa teatteritaiteen korkeakoulussa Moskovassa ja työskenteli Tallinnfilmin studiolla näyt-telijänä ja tuottajana. Kaikkiaan Kruusement on tuottanut seitsemän kokoillan elokuvaa. Hän kuuluu yhdessä Kaljo Kiiskin, Tõnis Kaskin, Grigori Kromanovin, Virve Aruojan sekä muiden kanssa Viron ensimmäiseen sodanjälkeiseen elokuvantekijöiden sukupolveen. Useimmat heistä valmistuivat Venäjän valtiollisesta teatteritaiteen korkeakoulusta (GITIS) 1950-luvun alussa.
Useat virolaissukupolvet osaavat ulkoa Kevään nokkelat vitsit ja murjaisut, kuten esimerkiksi: ”Naulataan se kiinni, jos se ei pysy paikoillaan” ja ”Miksi te haluatte tulla tappelemaan alueellemme”.
Arvo Kruusement on kommentoinut trilogiaansa näin: “Arno on se joka saa Kevään värisemään kuin tuulikellot ja Toots lisää tempuillaan tarinaan oman mausteensa. Kesässä Tootsista on tullut aikuinen mies, joka on valmiina avioliittoon. Se on kuitenkin Teele, joka kosii Tootsia. Kesä on Teelen ja Tootsin tarina. Syksyssä jäi kerrottavaksi Kiirin tarina.”
Kruusementin kolme Paunverestä kertovaa elokuvaa voidaan nähdä Viron sielun aina 1900-luvun alkupuoliskolle kantautuvana henkisenä heijastuksena. Trilogian ensimmäinen osa Kevät kuuluu Virossa sekä tavallisten ihmisten, että kriitikoiden kaikkien aikojen rakastetuimpiin kansallisiin elokuviin.
– Jaak Lõhmus 11.10.2012, 18.10.2018
Katso myös:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/177331
https://www.imdb.com/title/tt0064542/
No comments:
Post a Comment