FR 1905. PC: Pathé. D: Lucien Nonguet. 69 m. 35 mm SEA 2004 preservation from a vintage nitrate print. ♪ Gabriel Thibaudeau. Saturday 9 July 2005, Cinéma Lumière 1, Il Cinema Ritrovato, Bologna.
AA: Reconstructed "vue d'actualité". A tamed account apparently suggested by the Bloody Sunday in St. Petersburg, 22 January 1905, during the first Russian Revolution.
...
SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO
FINLANDS FILMARKIV
PROGRAM NOTE BY JUHA KINDBERG 11.11.2002
Les Troubles de Saint-Pétersbourg
Pathé, 1905. 69 m / 16 fps / 4 min
ohjaus: Lucien Nonguet
Saksankielinen punaiseksi tintattu nimitekstiplanssi kapitaalikirjaimin Aufruhr in S-t Petersburg.
"Kolmiotoksinen rakenne näkyy tällä kertaa kolmen yksiotoksisen filmin mallin mukaisena tablookerrontana. Kolme nimitekstiä on siten kuin transformoitunut kolmeksi välitekstiksi (vuoden 1905 jälkeen yksiotoksiset filmit jäivätkin Pathén myyntikatalogeissa kuriositeeteiksi). Yhteisenä nimittäjänä elokuvaa luonnehtii Pietarin melskeistä kertova nimitekstiplanssi, kun taas kukin väliteksti luonnehtii aina seuraavan tabloon tapahtumia, eli lakonisesti selittää tai näkökulmittaa elokuvaa yhden tabloon verran. Graafista arvoeroa nimitekstin ja välitekstien välillä ei ole, vaan sama tekstityyppi vastaa nimitekstin ja välitekstien viestistä. Välitekstit paitsi jäsentävät tapahtumia myös täyttävät otosten väliset ajalliset ja tilalliset hypyt. Tällaisen filmin mainonnassa välitekstit toistettiin sellaisenaan, elokuvan tabloomäärästä lukua pitäen.
Juonen kannalta otokset alkavat edellyttää toisiaan, kun kollektiiviseksi subjektiksi osoittautuu kirkkoisän johtama väkijoukko ja loogista etenemistä pietarilaisten ongelmien kärjistymisessä tapahtuu. Enemmän kuin kronologia jatkuvuutta motivoi otosten tilallinen kolmijako: liikkeellelähtö, eteneminen, päätepiste. Ensimmäisessä, kulkuekuvan tapaan rakennetussa otoksessa nähdään aluksi väenkokous kadulla, etäisesti Nevski Prospektia muistuttavan kulissiverhon edessä edeltävän välitekstin kuuluessa "Fanatismus und Aberglaube". Uskonkiihkoinen väki (uskontoa vähätelleen välitekstin mukaan fanaattinen ja taikauskoinen) asettautuu kulkueeksi ja lähtee liikkeelle poistuen kuvasta papin johdolla. Koska tarpeeksi statisteja ei ole ollut käytössä, pyörii kulkue käytännössä ympyrää samojen kasvojen astuessa yhä uudestaan joukon jatkoksi.
Toinenkin otos on kulkuekuva, jossa nyt diagonaalisesti tabloon poikki etenevä väki törmää virkavaltaan pakottaen sen peräytymään väenpaljouden ja krusifiksin edessä. Otosta edeltävä – vain mielenosoittajien liikkeellelähdön kertova – väliteksti "Aufbrechen der Manifestanten" on hieman epälooginen, koska väen liikkeellelähtö on sitä ennen vakuuttavasti tapahtunut. Ytimekäs teksti ei välttämättä ole ollut kuvausyksikön mielessä, vaan edustaa Pathén käsikirjoitusyksikön pyrkimystä tehdä väliteksteistä itsestään näyttäviä attraktioita. Kansan tahdon suoraviivaisesta ilmenemisestä tabloossa näyttää olevan kysymys.
Kolmannen otoksen edellä tapahtumia kommentoidaan monimielisellä välitekstillä: "Gesetzliches Verbrechen", minkä jälkeen filmissä ollaan aukiolla, jolla rakennetaan barrikadeja jo mielenosoittajien saapuessa. Väki velloo edestakaisin kaatuillen ja loukkaantuen, kunnes paikalla räjähtää, minkä jälkeen kahinoidaan tihenevän savun keskellä otoksen katkeamiseen asti.
Historiallisesti elokuva viitannee tammikuun 22. päivään 1905, niin sanottuun verisunnuntaihin, jolloin mielenosoittajat pappi Georgi Gaponin johdolla marssivat tsaarin puheille mutta päätyivät turvallisuusjoukkojen tuleen. Elokuvassa poliisijoukot kuitenkin antavat periksi eikä mielenosoittajia ammuta, pikemminkin aseettomista mielenosoittajista kehittyy aseistettu osapuoli, vaikkei loppuun sijoitetun räjähdyksen takana olevaa tahoa nimetä.
Elokuvan ideologista terää paikannettaessa voi huomata, että ensimmäisessä välitekstissä Pietarin melskeiden alkusyyksi annettu (klerikaalinen) kiihotus johtaa elokuvan mukaan huonoon päätökseen, eli kansan liikkeellelähtöön ensimmäisessä kuvatabloossa. Liikkeellelähdön päättäväisyys joutuu testiin seuraavassa tabloossa, kun ratkaiseva este ylitetään yhteiskunnan suojamekanismien pettäessä kulkueen edessä. Kolmannessa tabloossa voi väkijoukon nähdä huonon päätöksensä kautta päätyneen summittaiseen mellakointiin ja terroriin, joka lopuksi vain jatkuu pomminsavun suojissa. Kerronta toisaalta ymmärtää harhaan johdettujaan: viimeisen välitekstin heitto rikoksen laillisuudesta implikoi mielenosoittajien syyntakeettomuutta – vihjaten kansalla olevan aihettakin intoilla." Juha Kindberg 11.11.2002, 29.10.2012
No comments:
Post a Comment