Varför vi kämpa Nr 2 Nazisterna överfalla.
US 1942. PC: 834th Signal Service Photographic Detachment, Special Services Division, U.S. Army. No personal credit titles in the film. [In charge of production: Frank Capra, with a mighty staff of film professionals]. 42 min A fine 35 mm Imperial War Museum print.
Viewed at Finnish Film Archive, Orion (Frank Capra Retrospective), Helsinki, 30 Aug 2005.
The history of German militarism: Bismarck, Wilhelm II, Hitler. A background figure to Hitler: Genghis Khan.
Interesting footage of Karl Haushofer's Institute of Geopolitics in Munich in the 1910s and the 1920s, with huge files of your hometown with information you yourself did not know. Land, water, natural resources, manpower. Control the land, control the world. Control the heart of Europe, control the master island (Central and Eastern Europe), control the super-continent (Europe, Asia, Africa), control the world.
Nazi activity in Liberal countries. The re-armament of Germany. The Haushofer strategy, already explicit in Mein Kampf, being put to action in the 1930s. The importance of Rheinland, Austria, Sudetenland.
The importance of the Munich agreement. The fate of Poland (excellent sequence). Forceful animation on Hitler's military strategy in the 1930s. The Molotov Ribbentrop pact: too fantastic to make any sense; the Russians had read Mein Kampf. Hitler's smile as he flies over the ruins of Warsaw. The dedication of the Western allies. Churchill: there will be no compromise. Liberty Bell and the huge V sign.
The first two Why We Fight films (I saw them for the first time) were better than I expected. They have a strong viewpoint: strategy. It is mostly evident in the commentary (often read by Walter Huston) and in the illuminative animation.
...
PROGRAM NOTE
SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO
FINLANDS FILMARKIV
Why We Fight: Prelude to War
Prelude to War / Why We Fight 1: Prelude to War
USA 1942. Tuotanto: 834th Signal Service Photographic Detachment, Special Services Division, U.S. Army. Elokuvassa ei ole tekijätietoja. Komentaja: Frank Capra. IMDB: Tuottajat, ohjaajat: Frank Capra, Anatole Litvak. Käsikirjoitus: Julius J. Epstein, Philip G. Epstein, Robert Heller, [Eric Knight, Anthony Veiller]. Kuvaus: mm. Robert J. Flaherty. Musiikki: Hugo Friedhofer, Leigh Harline, Arthur Lange, Cyril J. Mockridge, Alfred Newman, David Raksin. Ote: Wagner: "Der Ring des Nibelungen". Leikkaus: William Hornbeck. Selostajia: Walter Huston, Anthony Veiller. Esiintyjiä aakkosjärjestyksessä: Aristide Briand, Chiang Kai-Shek, Galeazzo Ciano, Walter Darré, Otto Dietrich, Hans Frank, Josef Goebbels, Hermann Göring, Rudolf Hess, Heinrich Himmler, Paul von Hindenburg, keisari Hirohito, Adolf Hitler, Herbert Hoover, Frank B. Kellogg, Saburo Kurusu, Pierre Laval, Robert Ley, Erich Ludendorff, lordi Lytton, August von Mackensen, Yosuke Matsuoka, Frank McCoy, Benito Mussolini, Henry Puyi, Fritz Reinhardt, Joachim von Ribbentrop, F. D. Roosevelt, Alfred Rosenberg, Haile Selassie, Mamoru Shigemitsu, Henry L. Stimson, Julius Streicher, Fritz Todt, Wendell Willkie, Isoroku Yamamoto. 53'
Kertoo akselivaltioiden tiestä sotaan Mussolinin, Hirohiton ja Hitlerin johdolla.
Why We Fight: The Nazis Strike
The Nazis Strike / Why We Fight 2: The Nazis Strike
USA 1943. Tuotanto: 834th Signal Service Photographic De-tachment, Special Services Division, U.S. Army. Elokuvassa ei ole tekijätietoja. Komentaja: Frank Capra. IMDB: Ohjaus: Frank Capra, Anatole Litvak. Käsikirjoitus: Julius J. Epstein, Philip G. Epstein. Musiikki: Anthony Collins, Louis Gruenberg, Leigh Harli-ne, John Leipold, Dimitri Tiomkin, Roy Webb; otteita: Wagner. Leikkaus: William Hornbeck. 42'
Paljastaa natsien aatteet heidän oman propagandansa kautta.
USA:n jouduttua toiseen maailmansotaan joulukuussa 1941 Frank Capra, Hollywoodin menestyvimpiin kuuluva elokuvaohjaaja, astui neljäksi vuodeksi armeijan palvelukseen päätyönään propagandaelokuvien tuotanto lähinnä kompilaatioperiaatteella. Hänen saavutuksistaan kuuluisin, Why We Fight -sarja, oli vain yksi hänen kahdeksasta sotafilmiprojektistaan. Hänen yksikkönsä tuotti esitettäviksi myös 10 erillistä elokuvaa (Substitution and Conversion, Know Your Ally Britain, The Negro Soldier, Your Job in Germany, Two Down and One to Go!, On to Tokyo, The Stilwell Road, Know Your Enemy – Japan, Here Is Germany ja Your Job in Japan). Se valmisti 50-osaisen Army-Navy Screen Magazinen 1943–45. Se tuotti 43 jaksoa Staff Film Reportia vain sisäiseen käyttöön; ammattisotilaat arvostivat sitä kaikkein eniten. Niistä editoitiin joukkojen katsottaviksi 34 Combat Bulletinia. Yksikkö tuotti myös joukon muuta materiaalia, joka jäi vain aineistoksi tai luokiteltiin salaiseksi, kuten ensimmäisen ydinkokeen filmauksen. Yhdessä Britannian hallituksen kanssa yksikkö tuotti elokuvan Voitto Tunisiassa. Sodan loppuvaiheessa Capra johti myös taistelukuvauksia. Yksikön missään elokuvassa ei ole henkilökohtaisia tekijämainintoja. Ylläolevat IMDB-luonnehdinnat ovat harhaanjohtavia, koska elokuvilla ei ole esimerkiksi ohjaajaa sanan tavanomaisessa mielessä. Capra käytti roolistaan luonnehdintaa "executive producer" ("tuotannonjohtaja") ja tärkeimmistä kumppaneistaan luonnehdintaa "project officer" ("projektipäällikkö").
Why We Fight -sarja tuotettiin sotapropagandan raskaaksi tykistöksi. Sen suhde aineiston aitouteen on erittäin pulmallista, kuten jo aikalaiset huomasivat. André Bazinin syvällistä kritiikkiä esitellään muissa Why We Fight -sarjan esitteissä.
Capra sai erääksi lähimmäksi kumppanikseen Anatole Litvakin, joka oli taistellut Venäjän armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa, ohjannut elokuvia Saksassa 1927–1933 ja tehnyt yhden ensimmäisistä Hollywoodin ennenaikaisista antinatsistisista elokuvista, Confessions of a Nazi Spy (ei saanut Suomen ensi-iltaa). Yhdessä he alkoivat katsoa MoMA:n hallussa olevaa natsipropagandaa, tärkeimpänä Tahdon riemuvoiton. "Se pelästytti minut pahanpäiväisesti", Capra muisteli. "Ensireaktioni oli, että olemme jo kuolleet, emme voi voittaa sotaa." "Olin hyvin onneton mies. Miten voimme päihittää tämän?" Capra ystävineen meni juomaan päänsä täyteen. "He osasivat tehdä propagandaa, he osasivat tavoittaa ihmismielen". Capra mietti, miten hän voisi tavoittaa tavallisen amerikkalaisen kadun nuorukaisen. "Silloin tajusin: Kuinka he tavoittivat minut? He opettivat minulle." Katsellessaan lisää natsipropagandaa Capra alkoi tajuta, että hän pystyisi rakentamaan ensimmäiset Why We Fight -elokuvat natsien oman kuva-aineiston pohjalta. "Antaa heidän omien elokuviensa tappaa heidät".
Ratkaisevan yllykkeen antoi brittiläissyntyinen kumppani Eric Knight. Hän varoitti Capraa ruokkimasta tappiomielialaa, joka oli siihen aikaan yleistä Yhdysvallossa. Hän muistutti miten Churchillin puheet olivat kannustaneet brittien taisteluhenkeä. Why We Fight -sarjan tulisi vastaavasti vedota innostavasti Amerikan demokraattiseen perinteeseen ja kannustaa yhteistyöhön liittoutuneiden kanssa. Why We Fight -retoriikan periaatteeksi tulikin amerikkalaisen unelman ja akselivaltioiden ideologian vastakkainasettelu. "It's us or them", julistaa Prelude to War. Tästä nousi sarjan emotionaalinen voima mustavalkoasetteluineen, joka The Battle of Russia- ja The Battle of China -jaksoissa aiheutti noloja tilanteita. Sarjan elokuvia ei ollut tarkoitettu tavalliselle yleisölle esitettäviksi vaan sotilaskäyttöön. Poikkeuksellisesti elokuvia Prelude to War ja The Battle of Russia näytettiin kuitenkin elokuvateatterilevityksessä. Capra tarjosi Prelude to Warin myös harkittavaksi Oscar-äänestykseen, ja se voitti jaetun palkinnon yhtenä neljästä sotadokumentista.
– Joseph McBriden mukaan (Frank Capra, 1992) AA 28.8.2005. Tekijätiedot: http://akas.imdb.coM