Motståndet.
US 1943. PC: 834th Signal Service Photographic Detachment, Special Services Division, U.S. Army. No personal credit titles in the film. [In charge of production: Frank Capra, with a mighty staff of film professionals]. 42 min A fine 35 mm Imperial War Museum print.
Viewed at Finnish Film Archive, Orion (Frank Capra retrospective), Helsinki, 30 Aug 2005.
Impressive footage of Hitler examining the Eiffel Tower starts the film. "Where Napoleon failed I shall succeed".
The German military strategy to take Britain is startlingly summarized, with brilliant animation. The German material supremacy is overwhelming, but Britain starts to arm. Churchill: "we shall never surrender".
Luftwaffe vs. the RAF is the main action of this film. The ports take terrible pounding. Learning from their allies' mistakes, the Brits keep their planes scattered and hidden.
New tacticts: the German bomb factories, change formations. The hell over coastal defenders. Next step: terrorizing London, to demoralize Britain. The Blitz over London, the Luftwaffe's greatest effort. Devastation in London, Buckingham Palace, Fleet Street, St. Paul's Cathedral.
Next step: night attacks, to terrorize the people to cry for mercy. People rise in the morning to witness the wreckage. "The British spirit stronger than ever". The RAF starts to counter-attack, targeting Bremen. Hitler cries 1000-fold revenge. Coventry smashed. Montages on work, on life under the Blitz, Christmas in the subway.
Next step: millions of fire bombs to burn London. Vital water mains shattered when Thames was at its lowest ebb. This was the people's war, and the people wouldn't panic. The Battle of Britain was won, and not by Hitler. Gone was the legend of their invincibility. Churchill: never in history has so much been accomplished for so many by so few. Very effective propaganda.
...
PROGRAM NOTE
SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO
FINLANDS FILMARKIV
Why We Fight: Divide and Conquer
Divide and Conquer / Why We Fight 3: Divide and Conquer / Söndra och härska
USA 1943. Tuotanto: 834th Signal Service Photographic Detachment, Special Services Division, U.S. Army. Elokuvassa ei ole tekijätietoja. Komentaja: Frank Capra. IMDB: Ohjaus: Frank Capra, Anatole Litvak. Käsikirjoitus: Julius J. Epstein, Philip G. Epstein. Musiikki: Dimitri Tiomkin, William Lava. Wagner: Der Ring des Nibelungen. Leikkaus: William Hornbeck. Elokuvassa esiintyviä: kenraali Bergeret, tri Karl Brandt, Winston Churchill, Walter Darré, Charles de Gaulle, Otto Dietrich, John Dillinger, Ferdinand Foch, Hans Frank, Henri Giraud, Josef Goebbels, Rudolf Hess, Walter Hewel, Konstantin Hierl, Adolf Hitler, Charles Huntzinger, Alfred Jodl, Pierre Laval, amiraali Le Luc, Robert Lozek, Viktor Lutze, tri Theodor Morell, Léon Noël, Philippe Pétain, Fritz Reinhardt, Joachim von Ribbentrop, F. D. Roosevelt, Alfred Rosenberg, Julius Streicher, Fritz Todt, Adolf Wagner, Maxime Weygand, H. G. Winkelmann. Selostajat: Walter Huston, Anthony Veiller. 58 min
Näyttää miten natsit valloittivat Euroopan hajota ja hallitse -menetelmällä.
Why We Fight: The Battle of Britain
The Battle of Britain / Why We Fight 4: The Battle of Britain
USA 1943. Tuotanto: 834th Signal Service Photographic Detachment, Special Services Division, U.S. Army. Elokuvassa ei ole tekijätietoja. Komentaja: Frank Capra. IMDB: Ohjaus: Frank Capra, Anthony Veiller. Käsikirjoitus: Julius J. Epstein, Philip G. Epstein. Musiikki: Howard Jackson, William Lava, Max Steiner, Dimitri Tiomkin. Leikkaus: William Hornbeck. Elokuvassa esiintyviä: Douglas Bader, Arno Breker, Winston Churchill, kuningatar Elizabeth, Hermann Göring, Adolf Hitler, Alfred Jodl, Wilhelm Keitel, Erich Raeder, Erwin Rommel, Albert Speer, kuningas Yrjö VI. Selostajat: Walter Huston, Anthony Veiller. 54 min
Seuraa saarivaltakunnan taistelua ilmojen herruudesta ylivoimaista vihollista vastaan.
Vaikka Frank Capran armeijalle toisessa maailmansodassa tuottamat elokuvat toivat hänelle suurta kunniaa, hänen oma nimensä ei koskaan esiintynyt niissä valkokankaalla. Capraa liikutti syvästi, kun Winston Churchill kiitti häntä yksityisesti Why We Fight -elokuvista. Julkisesti Churchill onnitteli niistä Yhdysvaltain armeijan toimintaa kenraali Marshallin johdolla.
Capran ystävät olivat tunteneet hänet miehenä, joka ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla, ja heihin teki vaikutuksen se vaatimattomuus, jolla hän hyväksyi sodanaikaisen anonyymisyytensä. Hän alisti egonsa korkeamman velvoitteen palvelukseen. "Capra oli joukkuepelaaja", muisteli prikaatinkenraali Frank McCarthy. "Hän ei toiminut lainkaan omaan pussiinsa". Capra oli pettynyt siitä, että hän joutui jäämään Hollywoodiin eikä päässyt johtamaan omaa taistelukuvausyksikköä John Fordin tapaan, mutta hän kätki pettymyksensä ja sopeutui sotilaskuriin. Hänen esimiehensä, eversti Edward Lyman Munson, Jr., sanoi pitävänsä Capraa "yhtenä kaikin puolin pätevimmistä upseereista, joita olen tavannut. Häneltä onnistuisi mikä tahansa armeijan toimeksianto".
Vapautettuna itsenäisesti ajattelemisen taakasta Capra suoritti loistavasti tehtävänsä virallisen linjan toimeenpanijana ja muuttui amerikkalaisen propagandakoneiston rattaaksi. Kenraali Osborn kirjoitti: "kiistattoman teknisen neroutensa ohella Caprassa herättää huomiota päämäärän vilpittömyys ja luonteen lojaali mutkattomuus. Niiden turvin hän on saanut apua lukemattomilta ihmisiltä hallituksessa, armeijassa ja Hollywoodissa. Hänen energiansa ja uskonsa tehtäväänsä on järkkymätöntä, ja hän on uurastanut uskomattoman pitkiä päiviä saadakseen tulosta". Kenraali Marshall lisäsi, että Capra oli tehnyt "erinomaista työtä ilman itsetehostusta ja tavanomaisia primadonnaongelmia".
"Sota muutti Capraa huomattavasti, hänen luonnettaan paljastavalla tavalla", sanoo Paul Horgan, Pulitzer-palkinnon voittanut historiantutkija ja elämäkerturi, joka työskenteli hänen yksikössään. "Hänen hymyilevä egonsa, joka erotti häntä siinä määrin muista ihmisistä, kuin Caruso, oli osa hänen suurta voimaansa. Suurella viehätysvoimallaan hän kohosi kaikissa vaiheissa taistelun yläpuolelle. Hänen egonsa ei haitannut hänen työtään sodan aikana. Kukaan ei työskennellyt isänmaallisemmin eikä heittäytynyt työhönsä kokonaisemmin kuin Capra. Kukaan ei koskaan ehdottanut hänelle taiteellisia tai teknisiä muutoksia, mutta hän sai selkeän sanomaa tai poliittista linjaa koskevan toimintaohjeen, ja hän hyväksyi sen."
"En koskaan nähnyt hänen menettävän malttiaan", sanoi Theodor S. Geisel (tri Seuss), joka myös työskenteli Capran yksikössä. "Sen on täytynyt maksaa hänelle henkisesti hyvin paljon". Vanhoilla päivillään Capra tunnustikin, että sota "poltti minut henkisesti loppuun... menetin sodassa paljon itsestäni".
– Joseph McBriden mukaan (Frank Capra, 1992) AA 31.8.2005
No comments:
Post a Comment