Mies Mallorcalta.
SE/DK © 1984 Drakfilm. PC: Drakfilm Produktion AB, Stockholm, för Stiftelsen Svenska Filminstitutet, Stockholm / AB Svensk Filmindustri, Stockholm / Sveriges Television AB TV2, Stockholm / AB Filmhuset KB, Stockholm / Crone Film Sales ApS, København. P: Göran Lindström.
D+SC+ED: Bo Widerberg – based on the novel Grisfesten / The Pig Party (1978) by Leif G. W. Persson – translated into Finnish by Kari Koski / Otava (2010) as Possujuhla. DP: Thomas Wahlberg – Fujicolor – vidfilm 1,66:1. AD: Jan Öqvist. Cost: Karin Sundball. Makeup: Carolina Tenne. M: Björn J:son Lindh. S: Björn Gunnarsson, Stefan Ljungberg – Dolby Stereo 04. P manager: Brita Werkmäster.
C: Sven Wollter (kriminalinspektör Bo Jarnebring på spaningsroteln), Tomas von Brömssen (kriminalinspektör Johansson, "Johan", Jarnebrings kollega), Håkan Serner (kriminalinspektör Andersson på våldsroteln), Ernst Günther (kommissarie M. Dahlgren, chef för våldsroteln), Thomas Hellberg (byråchef Berg), Ingvar Hirdwall (Fors), Niels Jensen (Roger "Rogge" Jansson), Tommy Johnson (kriminalinspektör Rundberg på våldsroteln), Rico Rönnbäck (Kjell Göran Hedberg vid säkerhetspolisen), Hans Villius (justitieministern), Sten Lonnert (Erik Olsson, alkis), Nina Gunke (Eva Zetterberg, prostituerad), Margreth Weivers (Alva Wiström), Gun Karlsson (fru Forsberg, vittne till postrånet), Marie Delleskog (Janna, Rogges syster), Carl-Olof Alm (Sven-Roland Martinson, fånge på rymmen), Tord Norlund (Vindeln, alkis), Karin Bergstrand (fru Wahlberg, Eva Zetterbergs granne), Ole Ränge (Persson), Ann-Christin Santesson (Johanssons ex-fru), Johan Widerberg (Johanssons son), Jerry Martinger (åklagaren), Johnny Lonn (mannen som sätter in en mikrofon i Johanssons armbandsur), Gert Fylking (Öst), Mona-Lis Hässelbäck. 2925 m / 107 min
KAVI print with Finnish subtitles by Mikael Wiik viewed at Cinema Orion, Helsinki (Thriller Sweden), 6 June 2014
A strong police thriller in the realistic mode, one of the best films of Bo Widerberg and one of the best Swedish films of the 1980s.
Like Mannen på taket, this film reveals corruption inside the police itself, and even at the very top. The minister of justice (Attorney General) has been honey-trapped.
The police team Jarnebring & Johansson are on the vice beat when a brilliantly executed post office robbery happens next to them at Stockholm 6. The robber is a top professional, but tiny clues and two odd murders lead the duo to an incredible yet convincing case: the robber-murderer is Kjell Göran Hedberg from the security police. Immediately the clues start to disappear. Hedberg has protection from the top, and Jarnebring & Johansson, themselves, land under special surveillance. There is no case anymore.
Based on the first novel of the policeman and professory of criminology Leif G. W. Persson, who himself was in the police force during the "bordellhärvan och Geijeraffären" ("the bordello tangle and the Geijer affair") in 1976 when there were security police warnings of Eastern Bloc espionage at the house of Doris Hopp. The madame claimed to have regular customers from the top of the society. There was a special security police warning about Lennart Geijer, the minister of justice, that visits to prostitutes could be a security risk because of the opportunity for blackmail. There was no evidence that Geijer did visit such houses, and Persson has denied that other politicians did. No murders were committed, either.
"The man from Majorca" and "the pig party" refer to a group of men who have happened to meet on a Majorca holiday. Their paths cross during the post office robbery, and then two of them are eliminated by Hedberg.
The film is story-driven but open-ended. Plot points remain unresolved, and there is no end to this story.
The action scenes are well-made in a realistic mode.
The story and the chases are exciting, but not an end in themselves. They serve an epic social approach, a rich and dense cross-section of society. I happened to live in Stockholm at the time when the movie was made and I smiled at familiar details.
The dialogue is true to life.
I like the sense of humour in this film. The jokes tread on familiar ground but there is a fresh bite and the twists are novel. The whole atmosphere is rich with humour. This is true in jobs where one faces something overwhelming. There is a successful balance between the grim realities of police work and a humoristic attitude which never trivializes things.
This is a Christmas film. The robbery takes place on the Santa Lucia Day (13 December), and a policeman has to start his guard shift in the middle of Donald Duck's Christmas Special.
The vintage print is still ok.
Film references: Kalle Anka och hans vänner önskar god jul: perhaps Saludos amigos and Tecknade pärlor för vuxna / Tex Avery's Droopy cartoon.
Cartoon reference: King of the Royal Mounted / King vid gränspolisen.
Our program note by Sakari Toiviainen
Bo Widerberg (s. 1930) loi maineensa 1960-luvun ruotsalaisen uuden aallon ohjaajana elokuvillaan Lastenvaunut (1963), Korppikortteli (1963), Rakkaus 65 (1965), Elvira Madigan ja Ådalen 31 (1969).1970-luvun muistettavimpana työnään Widerberg toteutti kirjailijapari Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön rikosromaanin sovituksen Komisario Beck tähtäimessä (1976), joka säilytti alkuteoksen yhteiskuntakritiikin, poliisien arkisessa työssään näkemät yhteiskunnan toiset kasvot. Elokuvassa arvosteltiin myös poliisin asemaa kontrollikoneistona, jonka käyttämät keinot ja valtuudet eivät välttämättä ole missään suhteessa julki lausuttuihin päämääriin.
Elokuvassa Mies Mallorcalta Widerberg palasi samaan lajiin. Pohjana oli tällä kertaa Leif G. W. Perssonin, entisen poliisin kirjoittama romaani, joka viittasi korkean tason korruptioon ja kansallisen turvallisuuden varjolla harjoitettaviin laittomuuksiin. Henki on sama kuin Sjöwallin ja Wahlöön kirjoissa: perinteisen poliisielokuvan raameissa tutkitaan yhteiskunnallisia vääristymiä tavalla, joka ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Romaanien ja Widerbergin elokuvien poliisit ovat kaukana totutusta sankarityypistä, he ovat rikkinäisiä, särmikkäitä ihmisiä, usein epämiellyttäviä, mutta aina arkisia ja inhimillisiä. Kyseessä on siis eräänlainen ruotsalainen versio Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-sarjaa.
Mies Mallorcalta kuvaa poliisin työtä ruohojuuritasolla ja kritiikki on vielä ankarampaa kuin Sjöwall & Wahlöö -elokuvassa. Poliisi on nähty sisäänpäin kääntyneenä valtiona valtiossa, omine pelinsääntöineen ja korkean tason poliittisine kytkentöineen. Pankkiryöstöä alun perin selvittelevät poliisit törmäävät umpikujaan, mutta ratkaisematon rikos saa oudon jälkinäytöksen, kun muutamat ryöstön silminnäkijöistä kuolevat hämärällä tavalla. Äkkiä näyttääkin siltä, että ryöstäjänä oli poliisi, ja ennen pitkää liikutaan niin tulenaralla alueella, että murharyhmän hidasliikkeistä päällikköä hirvittää. Vyyhdin selvittäjinä kunnostautuvat siveyspoliisista tilapäisesti siirretyt rikostarkastajat, joihin virkatoverit suhtautuvat hieman ylemmyydentuntoisesti naljaillen.
Widerberg osaa kertoa tarinan, ladata jännityksen ja säilyttää sen loppuun. Alkupuolen palapelimäinen ja hajanaisen näköinen kerronta osoittautuu tarkoin lasketuksi ja jänteväksi hahmotukseksi. Samalla Widerberg onnistuu tekemään tilaa poliisiensa ja myös sivuhenkilöidensä persoonallisuuksille, näyttämään poliisityön arkisen ja sattumanvaraisen luonteen. Tämä ei ole vähäinen saavutus, vaikka loppupuolella esiin tunkeva, poliittiseen kähmintään tähdätty yhteiskuntakriittinen kärki vaikuttaakin liian monessa käytössä tylsyneeltä.
- Raimo Kinisjärven (Kaleva 22.4. 1990), Sakari Toiviaisen (IS 17.1.1986) ja muiden lähteiden mukaan ST
No comments:
Post a Comment