Sodankylä morning discussion with Pernilla August

Pernilla August in the Sodankylä morning discussion with Liselott Forsman on 16 June 2019. Photo: Anniliisa Lassila / MSFF.

Pernilla August in discussion in English with Liselott Forsman.
90 minutes instead of the usual 120 min because August needed to reach a flight at the airport.
Midnight Sun Film Festival (MSFF), Sodankylä, The School, 16 June 2019.

16th of June: Morning discussion with Pernilla August

MSFF: "In the Sunday morning discussion, Swedish actor-director Pernilla August told the audience lively stories about her long career in film and theatre."

"August grew up in Södermalm, Stockholm where she lived with her mother after her parents divorced when Pernilla was two-years-old. August’s photographer father influenced her relationship with camera from early on."

"“I can see in my eyes that I’m very aware of that I’m looking through the lens into him.”"

"As a child and later a teenager, August made use of the tricks of theatre in school. She didn’t consider it acting but merely her way of being. Already at the age of eight she discovered how to create a contact with the audience. August says that intuition is her most important tool in working. At the age of 15 she ended up acting in a commercial by Roy Andersson through a friend’s father. Afterwards Andersson asked August to play a small role in his movie, Giliap (1972). It was at that time when August really started to get excited about filmmaking."

"“I want to be with all these people on the other side of the camera. They seem to have so much fun over there. I didn’t think I want to be an actor, more I wanted to be a part of crew.”"

"She was still in the middle of her theatre studies when she got offered a role in Ingmar Bergman’s Fanny and Alexander (1985). It caused some problems as it was forbidden to act in movies during her studies. August’s situation was solved by organizing a voting with the students and the staff, which, she says was horrible. She describes Bergman as a brilliant writer and a director with a personal touch who was mostly whispering instructions. August ended up in George Lucas’s Star Wars movies after getting to know the producer Rick McCallum in the filming of the tv show The Young Indiana Jones Chronicles. In the filming of The Phantom Menace (1999) August was at first nervous about her English and accent but Lucas assured her she shouldn’t worry as her character is from a Swedish galaxy."

"Later on, as a director August has been able to live her dream of being behind the camera. For her the most important thing as a filmmaker is to create a sensation that what is being filmed is realistic because it’s the only way to make a contact with the audience."

"To a desert island Agustin would take John Cassavetes’s A Woman Under the Influence (1974)."

PERNILLA AUGUST

Mia Öhman (MSFF): "Pernilla August (b. Mia Pernilla Hertzman-Ericson, later Wallgren, Östergren) is one of the award-winning actors from Ingmar Bergman’s magic circle. She was a discovery of the director legend’s late period."

"Born in 1958, Pernilla started acting at the age of eight, making her film debut in Roy Andersson’s Giliap in 1975. After finishing school, Pernilla worked with physically challenged children before being accepted to Stockholm’s National Academy of Acting in 1979. She got her first Bergman role during her studies in the director’s last “cinema” film: Maj, the sweet, gushing nanny with golden hair and a limp conquered the screen in the Jörn Donner -produced Fanny and Alexander (1982) which deservedly won four Oscars."

"Bergman had a strong influence on Pernilla’s film and theatre career for over two decades, and she was hired in Stockholm’s Royal Dramatic Theatre in 1986. For the theatre-loving Bergman, this emotive-faced actress was even the ultimate reason to take on certain plays. The Royal Dramatic Theatre’s Hamlet (premiere 20.12.1986) starred Peter Stormare, but Bergman’s adaptation heavily highlighted the role of Pernilla’s Ophelia, as if the events took place in Ophelia’s nightmare. Her Ophelia was praised as the most touching ever seen, and the actress was compared to Harriet Andersson in Bergman’s Cries and Whispers (1972). Bergman also conjured up the grown woman who might have otherwise remained hidden: In Pernilla, the director found the Nora he had been searching for to realize Henrik Ibsen’s A Doll’s House for the theatrical stage (1989). Other strong theatrical roles under Bergman’s direction included the title role in Friedrich Schiller’s Maria Stuart (2000) and Mrs. Alving in his farewell piece, a radical reworking of Ibsen’s Ghosts (2002)."

"At Bergman’s request, Pernilla played his mother in The Best Intentions (Den goda viljan, 1992) the TV series and film written by Bergman and directed by Bille August. For the role of Anna, she won the Best Actress Award at Cannes Film Festival. The work continued in two more TV productions written by Bergman: Private Confessions (Enskilda samtal, 1996), directed by Liv Ullman, and in Bergman’s own direction, In the Presence of a Clown (Larmar och gör sig till, 1997)."

"Internationally, Pernilla is best known for a small but impressive role in two episodes of George Lucas’s Star Wars franchise. In Episode I – The Phantom Menace (1999) and Episode II – Attack of the Clones (2002), she plays Shmi Skywalker, a resident of the planet Tatooine and the mother of Anakin Skywalker, the future Darth Vader. Pernilla has also played the mother of Jesus (Christian Bale) in the American TV drama Mary, Mother of Jesus (1999). In her personal life, she has three grown daughters, one with novelist-screenwriter Klas Östergren and two with Bille August."

"After dozens of theatre, film and TV roles Pernilla became a screenwriter and director. Beyond (2010) is based on the novel Svinalängorna by Susanna Alakoski. The director received both the UNESCO-backed Ambassador of Hope Award and the International Critic’s Week Award at Venice Film Festival, and the Foreign Press Award at Filmfest Hamburg. Beyond also won several Guldbagges in 2010 and the Nordic Council Film Prize in 2011." Mia Öhman / MSFF

PERNILLA AUGUST

Pernilla August (s. Mia Pernilla Hertzman-Ericson, myöh. Wallgren, Östergren) on yksi niistä palkituista näyttelijöistä, jotka kuuluivat Ingmar Bergmanin taikapiiriin. Hän on ohjaajalegendan myöhäiskauden löytö.

Vuonna 1958 syntynyt Pernilla aloitti näyttelemisen kahdeksanvuotiaana ja teki ensimmäisen elokuvaroolinsa Roy Anderssonin elokuvassa Giliap vuonna 1975. Koulun jälkeen Pernilla työskenteli liikuntarajoitteisten lasten kanssa, mutta pääsi Tukholman teatterikorkeakouluun 1979. Ensimmäinen Bergman-rooli lankesi opiskeluaikana ohjaajan viimeisessä ”oikeassa” elokuvassa: ontuva suloinen ryöpsähtelevätunteinen kultahiuksinen lastenhoitaja Maj valloitti valkokankaan Jörn Donnerin masinoimassa, todellisista ansioista neljä Oscaria pokanneessa tuotannossa Fanny ja Alexander (1982).

Bergman vaikutti vahvasti Pernillan uraan teatterissa ja elokuvassa yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja hänet kiinnitettiin Tukholman Dramateniin 1986. Teatteria rakastaneelle Bergmanille tämä herkkäkasvoinen näyttelijä oli jopa perimmäinen syy lähteä tekemään tiettyjä näytelmiä. Dramatenin Hamletissa (ensi-ilta 20.12.1986) nimiosassa oli Peter Stormare, mutta Bergmanin sovitus painotti vahvasti Pernillan esittämän Ofelian hahmon keskeisyyttä, kuin tapahtumat olisivat Ofelian painajaisunta. Pernillan Ofeliaa kehuttiin koskettavimmaksi koskaan nähdyksi ja näyttelijätärtä verrattiin Bergmanin Kuiskauksia ja huutoja -elokuvan (1972) Harriet Anderssoniin. Bergman myös haastoi esiin sen aikuisen naisen, joka muuten olisi mieluummin pysynyt piilossa: ohjaaja löysi Pernillasta etsimänsä Noran, ja toteutti näyttämösovituksen Henrik Ibsenin Nukkekodista (1989). Vahvoja teatterirooleja Bergmanin ohjauksessa olivat myös Friedrich Schillerin Maria Stuart -näytelmän nimirooli (2000) ja Ibsenin Aaveita-näytelmää radikaalisti muokanneen jäähyväisohjauksen (2002) rouva Alving.

Bergmanin pyynnöstä Pernilla esitti hänen äitiään Bille Augustin ohjaamassa, Bergmanin kirjoittamassa tv-sarjassa ja elokuvassa Hyvä tahto (Den goda viljan, 1992). Pernilla palkittiin Annan roolista parhaan naisnäyttelijän palkinnolla Cannesin elokuvafestivaaleilla. Yhteistyö jatkui vielä kahdessa Bergmanin kirjoittamassa televisioelokuvassa: Liv Ullmanin ohjaamassa Yksityisiä keskusteluja (Enskilda samtal, 1996) ja Bergmanin ohjaamassa Narrin seurassa (Larmar och gör sig till, 1997).

Kansainvälisesti Pernilla tunnetaan parhaiten pienestä, mutta vaikuttavasta roolistaan George Lucasin Tähtien sota -sarjan osissa Episodi I – Pimeä uhka (1999) ja Episodi II – Kloonien hyökkäys (2002): hän on Tatooine-planeetalla asuva Shmi Skywalker, Anakin Skywalkerin eli tulevan Darth Vaderin äiti. Pernilla on esittänyt myös Jeesuksen (Christian Bale) äitiä amerikkalaisessa tv-draamassa Mary, Mother of Jesus (1999). Siviilielämässä hänellä on avioliitoistaan kolme aikuista tytärtä, yksi kirjailija-käsikirjoittaja Klas Östergrenin ja kaksi ohjaaja Bille Augustin kanssa.

Kymmenien teatteri-, elokuva- ja tv-sarjaroolien myötä Pernillasta tuli käsikirjoittaja ja ohjaaja. Sovinto (Svinalängorna, 2010) perustuu Susanna Alakosken romaaniin Sikalat. Ohjaaja palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla Unescon tukemalla Ambassador of Hope -palkinnolla ja kriitikoiden palkinnolla, Hampurin elokuvajuhlilla ulkomaisen lehdistön palkinnolla. Sovinto sai myös useamman Guldbaggen vuonna 2010 ja Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon 2011.

Mia Öhman