Uhma / Defiant

 

Visa Koiso-Kanttila: Uhma / Defiant (FI 2025).

Motstånd.

    FI © 2025 Rabbit Films. P: Minna Haapkylä, Olli Suominen, Tiina Pesonen.

    D: Visa Koiso-Kanttila. SC: Reeta Ruotsalainen – original idea: Visa Koiso-Kanttila. DP: Kerttu Hakkarainen – colour – 2:39:1 – 25 fps. PD: Saara Joro. Cost: Maria Sirén. Makeup: Minna Pilvinen. VFX: Jouko Manninen. M: Lau Nau, comp. Laura Naukkarinen, soundtrack: see below. S: Janne Laine. ED: Matti Näränen.

    CAST:

Ona Huczkowski / Vilma

Kati Outinen / Anneli

Tuomas Nilsson / Matti

Emmi Parviainen / Krisu, Vilma's mother

Samuli Niittymäki / Niklas

Jarkko Pajunen / Jarno

Sonja Kuittinen / Ilona

Kasimir Pekkinen / drug dealer

Katja Küttner / foster parent

Mari Lehtonen / social worker

Max Pyysalo / baby Leo

Joni Aaltonen / judge

Lauri Untamo / police officer

Lotta Merenmies / police officer

    SUVANTOLA YOUNGSTERS:

Tinka Andersson / Yasmine, 

Sami Sowe / Ismael

Joonatan Pekola / Risto

Arttu Lager / Pokka

Arvand Rasul / Obe

Julius Lehto / Fedya

Nooa Eronen / Ilpo

Ilo Maisse / Enni

Iiris Pöyhtäri / Aada

Matilda Logan / Nella

Kasimir Pekkinen / Daniel

    SUVANTOLA STAFF:

Kati Outinen / Anneli

Sonja Kuittinen / Ilona

Tuomas Nilsson / Matti

Jarkko Pajunen / Jarno

Timo Teern / Rane

Konsta Mäkelä / doctor

Satu Paavola / CEO

Hanna Bastman-Sjöberg / canteen cook

    Loc: Salo, Bergvik manor

    Language: Finnish

    93 min

    Genre: drama

    Premiere: 28 Feb 2025 – B-Plan Distribution

OFFICIAL SUMMARY: "Nuoren sisäisen maailman raivoa ja rakkauden kaipuuta kuvaava Uhma on ravisteleva draama uusioperheessään kipuilevasta Vilmasta (Ona Huczkowski), joka päätyy nuorisokotiin. Laitosta johtaa ankaraotteinen henkilökunta (mm. Kati Outinen), jonka mielivaltaisen kohtelun nujertamaksi sisukas Vilma ei suostu vaan kamppailee paremman elämän puolesta. Löytyykö muuta ratkaisua kuin ottaa hatkat, ja kuka on lopulta luottamuksen arvoinen? Elokuva ammentaa yksittäisten nuorten tosipohjaisista tarinoista."

AA: Visa Koiso-Kanttila's Defiant is a powerful portrait of teenage rebel Vilma (Ona Huczkowski) who ends up at a nuorisokoti (community home / särskild ungdomshem / maison-école).

The film belongs to a powerful lineage with Finnish youth home dramas Punahilkka (Timo Bergholm, FI 1968) and Täältä tullaan elämä! (Tapio Suominen, FI 1980), international classics such as Luis Buñuel's Los olvidados (MX 1950) and modern masterpieces like Nora Fingscheidt's System Crasher (DE 2019). Nikolai Ekk's Road to Life (SU 1931) launched the still ongoing global trend about the rehabilitation of homeless children, including Vittorio de Sica's Sciuscià (IT 1946).

Defiant brings a fresh look into the subject. Vilma's father has died, her mother has remarried, and she cannot stand her mother's new partner. She feels the pull of the drug scene, and she is a person of colour. Vocal and physical in her rebellion, she throws violent tantrums. She is artistically talented, expressing herself in lyrics and rap.

She is taken to the community home called Suvantola and makes life impossible for others. But she is also treated with insulting emphases, particularly by Jarno. Jarkko Pajunen's interpretation of Jarno is a study of everyday racism, how to provoke and abuse authority. The director Anneli (Kati Outinen) is more understanding, but she makes grave mistakes based on misunderstanding. The Muslim Ismael (Sami Sowe) dies following a chain of events launched by being force-fed pork by Jarno.

Defiant is the growing-up story of Vilma who with all her fury and violence would only need someone to care about her. At the school, her music teacher struggles to find a connection with her, and, sensing her loneliness and helplessness, embraces her in a parental way, but, misunderstood by Anneli, he is fired. When Viola produces a knife to threaten Anneli, she is brought to trial and sentenced.

The theme could not be more serious. A puzzling development is that care for the poor and helpless children and young has become a hugely profitable business, which can lead to abuses because of the revenue generation emphasis. It has been currently in Finnish news because of the baffling Anneli Auer case. Her children's foster parents earned handsome sums while Auer was falsely accused of horrible crimes. I know similar cases from people I know. When abuses in cases of children's custody are exposed, the people in charge have already moved to other lines of work.

Defiant is distinguished by a great performance by Ona Huczkowski in an engrossing story. 

...

Näyttelijät

Ona Huczkowski (s. 2002) nähdään elokuvan pääroolissa voimakastahtoisena Vilmana. Teatterikorkeakoulussa tällä hetkellä opiskeleva Huczkowski teki esikoisroolinsa Ulla Heikkilän Eden-elokuvassa vuonna 2020. Lähivuosina Huczkowski on nähty mm. draamasarjassa Savela (2022) sekä Mielensäpahoittajan rakkaustarina -elokuvassa (2024).

Kati Outinen (s.1961) nähdään elokuvassa nuorisokodin johtajana. Outinen teki esikoisroolinsa aikansa katsotuimmassa nuorisoelokuvassa Täältä tullaan elämä! (1980). Näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outinen on tullut tunnetuksi etenkin Aki Kaurismäen luottonäyttelijänä. Outinen on saanut tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin mm. parhaana naisnäyttelijänä Cannesissa sekä Pro Finlandian kunniamerkillä. Vuonna 2024 Outinen palkittiin elämäntyöstään sekä Betoni-Jussilla että Lyypekin Nordic Film Days -tapahtumassa.

Ohjaajan sana

Uhma kertoo nuorisokotiin päätyneestä omapäisestä Vilmasta, joka ryhtyy kapinoimaan laitoksen henkilökuntaa ja lapsen edun unohtanutta järjestelmää vastaan. Halusimme tehdä elämänmakuisen ja uskottavan kuvauksen nuorten maailmasta tässä päivässä. Elokuva perustuu todellisiin tapahtumiin 2010–2020-luvun Suomessa, mutta elokuvan henkilöt ovat fiktiivisiä ja näiden yhteys olemassa

oleviin ihmisiin ja lastensuojelulaitoksiin on sattumanvaraista. Aiheen rankkuudesta huolimatta tai juuri sen vuoksi halusin, että Vilman tarinaan sisältyy myös toivoa, lämpöä ja rakkautta. Vilman tarinassa on pohjimmiltaan kyse lapsen ja nuoren tarpeesta tulla nähdyksi ja kuulluksi, sekä rakastetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Tärkeäksi teemaksi nousee myös äidin ja tyttären välinen suhde ja yritys löytää katkennut yhteys toiseen uudelleen. Toivon, että Uhma herättäisi ajatuksia ja keskustelua vanhemmuudesta, sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Olen työskennellyt dokumenttielokuvien parissa viimeiset parikymmentä vuotta ja koen tärkeäksi, että myös fiktiivisissä elokuvissani on vahva todellisuuspohja ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Olen käsitellyt lapsuuteen ja kasvatukseen liittyviä teemoja myös aiemmissa elokuvissani, kuten Karkotetut (1998), Isältä pojalle (2004) ja edellisessä näytelmäelokuvassani Kaiken se kestää (2017), joka kuvasi lapsuusaikaa 1980-luvun Oulussa ja aikuisia, jotka eivät nähneet tai kuulleet lastensa tarpeita, ennen kuin oli liian myöhäistä. Uhma jatkaa näiden teemojen tarkastelua omalla tavallaan.

Uhman työryhmästä

Uhman työryhmäksi valikoitui joukko vahvoja elokuva-alan ammattilaisia ja näyttelijöitä. Elokuvan tuottaja Minna Haapkylä suositteli käsikirjoittajaksi Reeta Ruotsalaista, jolla oli jo aiempaa kokemusta uskottavista nuorisokuvauksista, sekä myös erityisluokan avustajana toimimisesta, mikä oli tässä tapauksessa tärkeä meriitti. Valovoimainen, rohkea ja oivaltava Ona Huczkowski uskaltautui heittäytyä täysillä Vilman rooliin ja myös haastaviin tilanteisiin, joita Vilman tarinassa riittää paljon. Vilman vastanäyttelijäksi, Suvantolan nuorisokodin johtajaksi Anneliksi saimme Kati Outisen, jonka eläytymiskyky, kokemus ja ammattitaito inspiroivat koko työryhmää. Minua myös hykerryttää ajatus siitä, että Katin ensimmäinen päärooli oli Tapio Suomisen elokuvassa Täältä tullaan elämä! (1980), jota katsoin nuorena poikana vaikuttuneena ja Katin esittämään Lissuun ihastuneena, kuten varmaan kaikki tuon aikakauden nuoret pojat. Vilman äidiksi valikoitui Emmi Parviainen, jonka herkkää näyttelijäntyötä ihailen. Elokuvan nuoriin tähtiin lukeutuvat myös Tinka Andersson (Yasmine), Joonatan Pekola (Risto), Sami Sowe (Ismael) ja joukko muita, ihailtavan avoimia ja rohkeita tulevaisuuden lupauksia, joiden kanssa oli ilo ja kunnia työskennellä. 

Uhma-elokuvan taustaa

Uhma nostaa näytelmäelokuvan keinoin esiin niitä kysymyksiä ja haasteita, joita liittyy myös todellisiin lastensuojelulaitosten toimintaan, sekä näihin sijoitettujen nuorten asemaan ja oikeuksiin. Elokuvan laitosmaailman kuvaus perustuu eduskunnan oikeusasiamiehen tekemiin tarkastusraportteihin sekä Ylellä julkaistuun audiodokumenttisarjaani Huostassa (2021), jota varten haastattelin lastensuojelulaitoksista päässeitä 18–20-vuotiaita nuoria, sekä entisiä laitosohjaajia heidän kokemuksistaan suomalaisissa lastensuojelulaitoksissa. Lastensuojelulaitokset ovat enenevissä määrin siirtyneet viime vuosina pörssiyritysten haltuun ja lastensuojelusta on tullut liiketoimintaa, jonka ensisijaisena tavoitteena ei aina välttämättä ole lapsen kuntoutuminen, vaan taustalla vaikuttaa myös taloudellisen voiton maksimointi. Lastensuojelulaitosten ylläpito on ilmeisen kannattavaa liiketoimintaa ja huostaan otettujen lasten määrä kasvaa noin 2% per vuosi. Hyvinvointialueet maksavat laitokseen sijoitetusta lapsesta 250–1000 euroa vuorokaudesta ja maksun suuruus määräytyy sen mukaan, minkä haastavuusluokituksen kyseinen lapsi on saanut. Suomessa asuu tällä hetkellä kodin ulkopuolella eli huostaanotettuna noin 19 000 lasta, joista merkittävä osa asuu lastensuojelulaitoksissa. Hiljattain julkaistun THL:n tutkimuksen mukaan peräti joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta nuoresta

tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023, ja pelkästään lastensuojelun avohuollon asiakkaina on lähes 40 000 lasta. Kun edellä mainittujen lukujen päälle laskee kaikkien näiden lasten ja nuorten omaiset ja lähipiirin, puhutaan merkittävästä määrästä ihmisiä, joita asia koskee.

Visa Koiso-Kanttila

Käsikirjoittajan sana

Mediassa on puhuttu paljon lastensuojelun kroonisesta resurssipulasta, laitoksissa tapahtuvista epäkohdista ja nyt viimeisimpänä lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvista kohtuuttoman suurista leikkauksista. Fiktioelokuvan avulla on kuitenkin mahdollista kertoa kaiken tämän konkreettisista vaikutuksista lasten ja nuorten näkökulmasta ja sen myötä herätellä katsojaa ehkä myös vaatimaan Suomen valtiolta ja kunnilta parempaa lastensuojelua. Vaikka Uhma-elokuvan tarina onkin fiktiivinen, se pohjautuu vahvasti tosielämään – käsikirjoitusprosessin aikana tutustuin lehtijuttujen, viranomaisraporttien yms. lisäksi myös ohjaaja Visa Koiso-Kanttilan Huostassa-kuunnelmasarjassakin esiintyneisiin kokemusasiantuntijoihin. Moni käsikirjoituksen vavisuttavimmista kohtauksista pohjautuukin pitkälti näiden entisten lastensuojelunuorten ja alan ammattilaisten elämiin tilanteisiin. Vakavasta aiheesta huolimatta minulle oli alusta asti selvää, etten halua tehdä käsikirjoituksesta synkistelevää ja pessimististä, vaan realistisen selviytymistarinan, jossa on myös toivoa ja aitoa lämpöäkin. Elokuvan päähenkilö Vilma osaa olla aivan kamala, mutta myös kamalan ihana – hän on oikea sisupussi, jonka kovan ulkokuoren alta löytyy vahva oikeudentaju ja lämmin sydän. Minulle oli myös tärkeää saada tehdä Vilmasta bipoc-tyttö ja että elokuvan nuoret tulevat muutenkin varsin erilaisista taustoista. Aiheen tärkeys ja elokuvan kompaktia kerrontaa vaativa luonne toivat mukanaan haasteita: kuinka välttää mustavalkoisuus ja epäreilu leimaaminen, kun kaikkien toimijoiden kokemukset eivät millään mahdu mukaan? Toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että olemme perinpohjaisen taustatutkimuksen ja käsikirjoituksen huolellisen työstämisen avulla onnistuneet tuomaan sivuhahmojen kautta esiin myös lastensuojelun työntekijöiden näkökulmaa, sillä toisin kuin Uhman lastensuojelulaitoksessa, valtaosa alalla työskentelevistä aikuisista haluaa oikeasti auttaa näitä lapsia ja tekee työtään erinomaisesti ja omistautuen.

Reeta Ruotsalainen

SOUNDTRACK

Uhma

sävellys & sanoitus: Maija Vilkkumaa

laulu: Ona Huczkowski

sovitus: Maija Vilkkumaa & Aaro Koiso-Kanttila

Slacht

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila, Juri Astola, AJKA

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Memento (Matkalla laitokseen)

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila, AJKA

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Laitos

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Kaliber 762 (Aaro Aaro Remix)

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila, Johann Kristinn Köhnen

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Vilman Riimivihko

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Maximus

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila, AJKA

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Takas laitokseen

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Matka

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila, Lau Nau

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Ismael

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila

℗ Aaro Koiso-Kanttila

Joulupöytä

sävellys: Aaro Koiso-Kanttila

℗ Aaro Koiso-Kanttila