Friday, September 01, 2017

Film concert Finlandia (1922) (2017 film reconstruction and restoration in 4K by KAVI) (2017 arrangement of the 1922 score by Yrjö Hjelt, Jari Eskola, and Heikki Elo) (The Finnish Radio Symphony Orchestra, Helsinki Music Centre)

Finlandia: gala premiere for an international diplomatic congress at Cinema Orfeon in Genova, Italy, in April 1922. An extra screening had to be arranged since a huge crowd was left waiting outdoors.

Finlandia, finale of Act II: a stunning forward tracking shot from an icebreaker arriving into Helsinki.

Finlandia: a salmon catch.

Finlandia: lumberjacks.

Finlandia (FI 1922) 120 min
    ”6-näytöksinen filmi Suomen maasta ja kansasta sellaisina kuin ne ulkomaalaisille esitetään.” / [A Film in Six Acts About the Country and People of Finland as to be Presented Abroad]
    I Metsän satu / The Saga of the Forest
    II Merestä kohoava Helsinki / Helsinki Emerging from the Sea
    III Suomen urheiluelämää / Finnish Sport
    Väliaika / Intermission
    IV Laulu viheriäisistä niityistä ja keltaisesta voista / A Song of Green Fields and Golden Butter
    V Hakkapeliittain jälkeläiset / Military Training
    VI Suomen kosket / Whitewater Finland
Commissioned by: Ulkoasiainministeriö / Ministry of Foreign Affairs
PC: Suomi-Filmi Oy
P+D: Erkki Karu
SC+commentary: Georg Theslöf
CIN: Frans Ekebom, Kurt Jäger, Eino Kari, Yrjö Nyberg
ED: Erkki Karu, Georg Theslöf
Assistant cinematographers: Armas Fredman, Kalle Havas, A. Laitila, Eero Leväluoma, Martti Tuukka, Armas Valen
Original music programme and arrangement (for a live cinema quintet): Max Hauswald (1922)
    New music arrangement (for a symphony orchestra): Yrjö Hjelt, Jari Eskola, Heikki Elo (2017)
Restoration: Anna Lehto, Jarmo Nyman
Digitization and digital restoration in 4K: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2017
Conservator: Anna Lehto
Colour definition and editing: Jarmo Nyman
Digital restoration: Jani Jäderholm, Kasper Rosqvist
Film scanning: Samuli Kytö
Intertitles and translation: Jan-Eric Nyström
Intertitle design: Mikko Kuutti
In charge of the production of the reconstruction: Tommi Partanen, Pekka Tähtinen
    A Finland 100 jubileum event. For KAVI also a part of our celebration of the masters of Finnish cinematography.
    Dress rehearsal of the restoration: Forssa Silent Film Festival, screened on DCP, 31 Aug 2017.
    Premiere of the restoration: Helsinki Music Centre, Concert Hall / The Finnish Radio Symphony Orchestra / Kalle Kuusava, conductor, triple video screening at ProRes, 1 Sep 2017


I  Metsän satu / The Saga of the Forest

1. Introduction, säv. tuntematon, sov./ork. Yrjö Hjelt
2. Urpalan tytöt, säv. trad./ Aapo Similä, sov. Hjelt
3. Menuetti, säv. Erkki Melartin, ork. Hjelt
4. Koiviston polska, säv. trad., sov. Hauswald/Hjelt
5. Rannalla istuja, säv. trad., sov. Hjelt
6. Honkain keskellä / Suomen salossa, säv. Juhana Ennola, sov. Hjelt
7. Voi äiti parka ja raukka, säv. trad., sov. Hauswald/Hjelt
8. Barcarola, säv. Väinö Raitio, ork. Hjelt
9. Nocturno, säv. Heino Kaski, ork. Hjelt
10. Menuetti, säv. trad./ Heikki Klemetti, ork. Hjelt
11. Valse lente, säv. Oskar Merikanto, ork. Nils-Erik Fougstedt
12. Nocturno, säv. Otto Kotilainen, sov./ork. Hjelt
13. Tuoll’ on mun kultani, säv. trad., sov. Hauswald, ork. Hjelt
14. Metsän satu / Skogens saga, säv. Lauri Ikonen, ork. Hjelt

II Merestä kohoava Helsinki / Helsinki Emerging from the Sea

15. Merellä, säv. Oskar Merikanto, sov. Eero Koskimies
16. Nylänningarnas marsch, säv. Henrik Borenius, sov. Artturi Rope, muok. Jari Eskola
17. Elegia, säv. Toivo Kuula, ork. Eskola
18. Juhlamarssi näytelmästä ”Prinsessa Ruusunen”, säv. Erkki Melartin
19. Menuetti vanhaan tapaan, säv. Leevi Madetoja, ork. Eskola
20. Häämarssi, säv. Toivo Kuula, sov. Jussi Blomstedt
21. Kansanlaulu, säv. trad./Karl Ekman, ork. Eskola
22. Balladi, säv. Fredrik Pacius, sov. Eskola
23. Illalla, säv. Yrjö Kilpinen, sov. Eero Koskimies, muk. Eskola
24. Juhlamarssi näytelmästä ”Prinsessa Ruusunen”, säv. Erkki Melartin

III Suomen urheiluelämää / Sport in Finland

25. Rekognosceringsmarsch, säv. A. Stenius, sov. Heikki Elo
26. Frihetsmarsch / Vapauden marssi, säv. Toivo Saarenpää, ork. Elo
27. Sotamarssi, säv. Robert Kajanus, ork. Elo
28. Valkoisen kaartin marssi, säv. Selim Palmgren, ork. Elo
29. H.K.V. Paradmarsch, säv. H. Hedman, ork. Elo
30. Ateenalaisten laulu, säv. Jean Sibelius, ork. Elo (mukaillen Y. Hjeltin sovitusta)

IV Laulu viheriäisistä niityistä ja keltaisesta voista / A Song of Green Fields and Golden Butter

31. Valssi näytelmästä Prinsessa Ruusunen, säv. Erkki Melartin
32. Vanha suomalainen polska I, säv. Oskar Merikanto, ork. Eskola
33. Tuhkimovalssi, säv. Selim Palmgren
34. Idylli, säv. Oskar Merikanto, sov. E. Koskimies
35. Pirunpolska, säv. Toivo Kuula
36. Vanha suomalainen polska II, säv. Oskar Merikanto, sov. E. Koskimies

V Hakkapeliittain jälkeläiset / Military Training

37. Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi, säv. Christian Fredric Kress, ork. Elo
38. Savolaisen laulu, säv. Karl Collan, ork. Elo
39. Karjalan marssi, säv. tuntematon, sov. R. Kajanus
40. Vaasan marssi, säv. Karl Collan, sov. E. Koskimies, ork. Elo
41. Sotilaspoika, säv. Fredrik Pacius
42. Parolan marssi, säv. trad., sov. Artturi Rope, ork. Elo
43. Porin rykmentin marssi, säv. tuntematon, sov. E. Koskimies, ork. Elo
44. Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa, trad., sov. N. E. Fougstedt

VI Suomen kosket / Whitewater Finland

45. Finlandia (alkuosa), säv. Jean Sibelius
46. Elegia näyt. ”Kung Kristian II / Kuningas Kristian II”, säv. Jean Sibelius
47. Berceuse / Kehtolaulu, säv. Armas Järnefelt
48. Korsspindeln / Ristilukki näyt. ”Kung Kristian II / Kuningas Kristian II”, säv. J. Sibelius. ositt. ork. Hjelt (ei esitetä konsertissa) (omitted)
49. Mélisande näytelmästä ”Pelléas ja Mélisande”, säv. Jean Sibelius
50. Svanen / Joutsen, säv. F. A. Ehrström. ork. Hjelt (ei esitetä konsertissa) (omitted)
51. Finlandia (loppuosa), säv. Jean Sibelius


Finlandia (1922)

The film Finlandia was commissioned by the Ministry of Foreign Affairs. Films had been used to advertise Finland as early as 1911 at the Berlin Travel Fair but the significance of the cinema grew considerably after the nation won political independence in 1917.

The content was devised by Georg Theslöf, head of the Ministry’s  Press Office, and the film was produced by Suomi-Film, whose chief executive officer Erkki Karu also directed it.

Karu sent four teams round the country to document tourism, export industry and business. Life and landscapes in Eastern Finland were photographed by Aarne Tenhovaara assisted by Eero Leväluoma, fishing and rapids-shooting in  Lapland and North Ostrobothnia by Frans Ekebom assisted by Martti Tuukka. Erkki Karu and director of photography Eino Kari assisted by A. Laitila visited farms in South Ostrobothnia and Satakunta. In Southwest Finland and the Åland Islands the director of photography was German ex-fighter pilot Kurt Jäger assisted by Carl Fager. Basic funding was provided by the Bank of Finland, but after relentless persuasion, export companies met the costs of filming their contribution.

The ‘Geneva version’ of Finlandia, as it came to be known, was premiered at an international diplomatic conference in April 1922. It was well received by the international audience but also criticised for omitting culture, the arts and women’s rights. An Italian partner helped prune the film. The Finnish premiere at the Olympia Cinema in Helsinki in October of the same year was attended by a prestigious audience that included the President of the Republic, Cabinet ministers and captains of industry.

Finlandia was later screened all over the world: in Europe, Russia, both North and South America, and Asia. It served as a model and inspiration for further cinematic portraits of European nations. Probably no other Finnish film has, even now, reached the multi-million audience figures of Finlandia.

Jari Sedergren

A film in six acts

I The Saga of the Forest

The section devoted to the forest industry shows trees being felled, sorted, cross-cut, dried and debarked. They are then processed into pulp and paper, after which the reels are sent to the port to be shipped.

II Helsinki Rises from the Sea

The sights chosen to represent the Finnish capital, Helsinki, are Three Smiths Square, the Esplanade, Market Square, Kaivopuisto Park, and the statues of Havis Amanda and The Shipwrecked. This section also shows the Cathedral, Council of State, University, Railway Station, National Theatre, Workers’ House, Bank of Finland, University of Technology, Kaleva Building and Stock Exchange.

This section also includes footage of other Finnish cities: the spa and winter port of Hanko, and Olavinlinna Castle in Savonlinna. In Turku it pays a brief visit to the winter port, the Cathedral, Turku Castle, Luostarinmäki Handicrafts Museum, and the Finnish and Swedish speaking Universities. Representing industry in Tampere are the Hyppönen shoe factory and the Lapinniemi cotton mill, and in Pietarsaari the Strengberg tobacco factory.

III Finnish Sport

‘Finnish sport’ focuses on the Helsinki gymnastics and sports festival held in 1921. A parade marches along the Turku highway to the Pallokenttä arena. Finlandia also shows sailing at sea, swimming and form floating at the Ursin outdoor swimming pool, and the European skating championships in Helsinki. There is a close-up of Finnish speed skater and Olympic winner Clas Thunberg.

Highlights from the Finnish athletics qualifying event for the 1920 Antwerp Olympics are also covered. Great stars at the time – Paavo Nurmi, Armas Taipale, Elmer Nikander and Verner Järvinen – each make an appearance. The film also features wrestling, gymnastics, skiing, horse-riding, cross-country running and nude swimming. At the end of the section, Olympic champions returning from Antwerp get a jubilant reception, especially Hannes Kolehmainen, the first Finn to win an Olympic gold for the marathon.

IV A Song of Green Fields and Golden Butter

The agricultural section shows the ploughing and sowing of a field followed by hay-making and harvesting. There are cattle in the fields, cows being milked, bee-keeping, chicken, pig and sheep farms. Milk is processed at a dairy, delivered and cooled, separated and churned into butter, and whey is processed as cheese. Butter is packed in barrels and cheese is ripened in boxes. In Hanko the produce is transported, stored, inspected and loaded for export.

V Military Training

The Finnish Defence Forces are holding a parade in Helsinki’s Senate Square on May 16.

President K. J. Ståhlberg inaugurates the units’ flags. Features of the pageant include cavalry training, signal practice at coastal fortresses, and the erection of a field radio. Tanks roar at Parola, engineers build a bridge across the River Kymi, and the infantry dig a trench and gun pits. There is also footage of contemporary military sports.

VI Whitewater Finland

Finally the film veers towards water, providing glimpses of many rapids and falls. There is fishing at a salmon weir and fly fishing in Central Finland. Tourists shoot rapids on the River Oulu, and loggers display their skills at the Pirttikoski falls.

Restoration of the film in 2017

Finlandia was originally released as a film in six acts. In the 1920s it was updated and shortened, and parts of it were used in other productions. Before being restored, the photographic material had been stored in brief  fragments. The material for the 2017 edition was put together in accordance with the existing souvenir programmes, contemporary reviews and documents in the Foreign Ministry archives. The sketchy insert texts were similarly padded out.

Photographic material was not found for all the scenes, and it is not certain whether all the shots now included were in the premiere version.

Fragments of nitrate-based negatives were used as the basic material and supplemented with duplicate material that had been copied later. One tenth of an original screening print, i.e. 220 metres, has been preserved. The restored edition has been tinted in orange in accordance with the original colour template. The projection speed of the film shot with a hand-cranked camera varies. A speed of 20 frames per second was estimated for this copy and achieved by doubling frames.

The Finlandia score

The music of Finlandia radically enhances the picture created by the film of the early years of Finnish independence. It provides a rich and versatile picture of the music sung, played and appreciated at the time, and not surprisingly, it expresses national sentiments in many ways, both directly and indirectly. The composers include Jean Sibelius, Oskar Merikanto, Erkki Melartin, Toivo Kuula and Väinö Raitio.


The music was compiled and arranged for quintet (piano, two violins, cello and double bass) by Max Hauswald in 1922 from contemporary classical music, folk music and marches – from some 50 works or parts thereof in all. Like the film, the score is divided into six parts in keeping with the ongoing topic or mood.

The connection between image and music is not always very obvious; often it derives from the title of a piece or the words of a song arranged as an instrumental version. At least as important as the dramaturgical aspect in the choice of music appears to have been the attempt to give the world a representative picture of Finnish music, and seeing that the film would be widely shown abroad, there was good potential for this.

In each part, the music proceeds from beginning to end without a break. Where necessary, Hauswald has spliced works together with brief bridge passages to make the transitions smooth. Sometimes this has necessitated the cuttingof as many as several bars at the beginning or end of a specific work, and hence they are not always heard in full.

Many of the works were originally for piano, or songs with piano accompaniment. These Hauswald used as such, with the stringed instruments mainly doubling the piano or playing the vocal melody. He made piano transcriptions of the orchestral works, incorporating the strings in the same way as in the pieces scored for piano. The numerous military marches heard in the film probably adhered to the wind-band arrangements in use at the time. Hauswald’s most personal contribution can briefly be detected in the inserts connecting the pieces and in a few of the folk song arrangements.


In the restored version of the film now to be screened, the quintet has been replaced by a symphony orchestra, but otherwise the aim has been to adhere to Hauswald’s score.

The orchestral works now sound in all their glory. Many other works orchestrated later in the 20th century are suitable as such, yet about half the music had to be re-arranged or re-orchestrated. This was done by Yrjö Hjelt (partsI and VI), Jari Eskola (II and IV) and Heikki Elo (III and V). The arrangers have done their best to respect the spirit of the times.

The durations of the restored sections differ considerably from the originals, and to a surprising degree in both directions. This is explained by the amount of photographic material preserved and used, but also by decisions over the projection speed.

In order to compensate for the discrepancies, the music of parts II, III, IV and V has been lengthened by repeats, while in parts I and VI, several minutes had to be cut. In part I, this was done by disregarding the repeats and half of Otto Kotilainen’s Nocturne (No. 12). In part VI, Sibelius’s The Song of the Spider (No. 48) and Ehrström’s The Swan (No. 50) had to be omitted entirely. Sibelius’s Elegia (No. 46) and Mélisande (No. 49) further had to be shortened, but this could be done in a way that seemed natural. The Sibelius trustees kindly gave their consent to these changes.

Most of the works in Hauswald’s score have lost none of their vitality. In addition to the bestknown ones it includes such lesser-known gems as the Barcarolle by Väinö Raitio (No. 8) and The Forest’s Tale by Lauri Ikonen (No. 14).

Yrjö Hjelt

AA: Finlandia (1922) was financed by the Ministry of Foreign Affairs to celebrate the 5th anniversary of Finnish independence and to promote the country all over the world with images and music.

The original negatives and vintage prints were destroyed in the 1959 Adams Filmi fire, but the surviving coverage of the footage was comprehensive in the archives of the Suomi-Filmi company which produced the documentary feature.

The footage has always been available in an unreconstituted workprint state, precious as historical material for documentarists. Even contemporary international audiences know the shots of the icebreaker arriving in Helsinki included in Peter von Bagh's Helsinki Forever and Mark Cousins's A Story of Children and Film.

Today was the first opportunity in some 90 years for the general audience to see the original Finlandia, or at least a faithful reconstruction produced with good taste and judgement. I belong to the ones that have visited only the unreconstituted workprint (on video and screened on film) and saw the restoration for the first time today. Finlandia is the most important Finnish film restoration achievement of the year.

For the native audience Finlandia is deeply moving, a catalogue of images from the childhood of an independent nation. Many motifs have since turned into tourist clichés and stereotypes, but here they are still new, naive, and full of life. It is like watching a healthy five-year-old at play.

The art of the documentary film in Finland began 2–4 years later when the brothers Heikki Aho and Björn Soldan established their company and started filming. Erkki Karu, the CEO of Suomi-Filmi company, was a visionary idea man but he had probably not yet seen Flaherty's Nanook (its Finnish premiere was in November 1923), the city symphony movement had not started, and although Vertov started his Kino-Pravda series also in 1922, such films would stay banned for decades in anti-Bolshevist Finland.

Finlandia the film is linear, stolid, conventional, and obvious. We do not look for experimental insight in film montage here. But the cinematographers are good, and there are strikingly shot compositions. There are also good action sequences cut with a fine sense of continuity editing. An example is the mounting of a field radio station in the military manoeuver section. This and some other scenes are also documentary displays of an esprit de corps. Also in the funniest scene of the film, the wrestling match, the cinematographer has known where to put the camera.

In an official spectacle like this signs of trouble are missing. In 1922 Finland was trying to ignore the deep wounds of four years ago. There are only symbolical references, most importantly in section V starting with the military parade of 16 May. It was the annual parade day of the Finnish defense forces since the end of the civil war of 1918, celebrating the victory of the white guards over the red. That practice lasted until 1939 when there was a new urgency in emphasizing national unity.

In certain silent films music provided at least 50% of their rousing impact, and Finlandia is one of them. There had been written scores to Finnish films before, most importantly for Häidenvietto Karjalan runomailla ([Karelian Wedding in the Land of Poetry], 1921) the year before, but Finlandia is probably unique in that its score was published in print. Printed scores were needed to follow copies of the film all over the world.

Yrjö Hjelt, Jari Eskola, and Heikki Elo have made a splendid job in arranging the original quintet score for a symphony orchestra. Most of the some 50 music themes are familiar: the score was intended as a showcase of the greatest tunes of the golden age of Finnish national romantic music. But for us today there are also discoveries, unjustly forgotten gems, such as Väinö Raitio's eloquent "Barcarola".

And as for the familiar titles, we hear them all the time on the radio, on television, and as background music, but it is completely different to hear them played live by a symphony orchestra. Oskar Merikanto's "Merellä" ("At Sea") is a popular song, but in this arrangement there was panache as it opened the "Helsinki Emerging from the Sea" section.

And, typically for this film, it was a naive but inspired idea to have Jean Sibelius's "Finlandia" as the sound for the Imatra falls in the final section. It has the sound of an irresistible force. In the section we see several mighty falls then wild and free, now long since tamed for power plants. "Finlandia" the composition is sometimes overused, but it was born again in the interpretation of the RSO. The joy of play was the overwhelming impression of this moving film concert.

The restoration was a huge three-year project for the film and digital experts Anna Lehto, Jarmo Nyman, Jani Jäderholm, Kasper Rosqvist, Samuli Kytö, Jan-Eric Nyström, Mikko Kuutti, Tommi Partanen, and Pekka Tähtinen, and the film looks good in this edit. But the projection circumstances at the Helsinki Music Center do not do justice to the visual quality of films.


Finlandia (1922)

Finlandia-elokuva valmistettiin ulkoministeriön tilauksesta.

Suomi mainosti elokuvan avulla jo Berliinin matkailumessuilla vuonna 1911, mutta kansakunnan itsenäistymisen jälkeen elokuvan merkitys kasvoi entisestään. Finlandian sisällön suunnitteli ulkoministeriön sanomalehtiosaston päällikkö Georg Theslöf, ja sen valmisti Suomi-Filmi, jonka toimitusjohtaja Erkki Karu myös ohjasi elokuvan.

Karu lähetti neljä kuvausryhmää ympäri maata dokumentoimaan turismia, vientiteollisuutta sekä elinkeinoelämää. Itä-Suomen maisemia ja toimintoja kuvasi Aarne Tenhovaara, apulaisenaan Eero Leväluoma. Kalastusta ja koskenlaskua Lapissa sekä Perä-Pohjolassa filmasi puolestaan Frans Ekebom, apulaisenaan Martti Tuukka. Ohjaaja Karu sekä kuvaaja Eino Kari, apulaisenaan A. Laitila, vierailivat Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maatiloilla. Varsinais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla ilmailua filmasi saksalainen ex-sotalentäjä Kurt Jäger apulaisensa Carl Fagerin kanssa. Perusrahoitus tuli Suomen Pankilta, mutta sinnikkään suostuttelun myötä myös vientiyritykset maksoivat esiintymisestään osuuden.

Finlandian nk. Genovan versio sai ensiesityksensä kansainvälisessä diplomaattikonferenssissa huhtikuussa 1922. Se sai hyvän vastaanoton kansainväliseltä yleisöltä, mutta keräsi myös kriittisiä huomioita kulttuurin, taiteen ja  naisten tasa-arvon poisjäännistä. Italialainen yhteistyökumppani auttoi tiivistämään elokuvaa, ja Finlandia sai Suomen ensiiltansa lokakuussa samana vuonna. Elokuvateatteri Olympiassa Helsingissä oli paikalla arvovaltainen joukko aina tasavallan presidentistä hallitukseen ja elinkeinoelämän johtoon.

Finlandiaa esitettiin myöhemmin laajalti kaikkialla maailmassa: Euroopassa, Venäjällä ja Pohjoissekä Etelä-Amerikassa ja myös Aasiassa. Se toimi esikuvana muille kansakuntaelokuville ja innoitti niiden valmistamista Euroopassa. Mikään suomalainen elokuva ei liene vieläkään saavuttanut Finlandian miljooniin ulottuvaa katsojamäärää.

Jari Sedergren

Elokuva jakautuu kuuteen jaksoon:

I Metsän satu

Metsäteollisuutta kuvaavassa jaksossa tukkeja kaadetaan, lajitellaan, katkotaan, kuivataan ja kuoritaan. Tehdasprosessissa niistä tehdään selluloosaa ja paperia, minkä jälkeen rullat viedään sataman kautta vientiin.

II Merestä kohoava Helsinki

Pääkaupungin kuvaukseen ovat nähtävyyksistä päässeet Kolmen sepän aukio, Esplanadi, Kauppatori, Kaivopuisto ja Havis Amandan sekä Haaksirikkoisten patsaat. Helsingistä esitellään myös Suurkirkko, valtioneuvosto, yliopisto, rautatieasema, Kansallisteatteri, työväentalo, Suomen pankki, Teknillinen korkeakoulu, Kalevan talo ja Pörssitalo.

Jakso kuvaa myös muita Suomen kaupunkeja: Hangosta nähdään kylpylaitos ja talvisatama, Savonlinnasta Olavinlinna. Turussa pistäydytään talvisatamassa, Tuomiokirkossa, Linnassa, Luostarinmäellä ynnä suomalaisella sekä ruotsalaisella yliopistolla. Tampereen teollisuudesta esitellään Hyppösen kenkätehdas sekä Lapinniemen puuvillatehdas, Pietarsaaresta Strengbergin tupakkatehdas.

III Suomen urheiluelämää

Kansallisessa urheilukuvaelmassa esitellään Helsingin Voimistelu- ja urheilujuhlat vuodelta 1921. Tapahtuman kulkue matkaa Turuntietä, ja urheilijat järjestäytyvät juhlimaan Pallokentälle. Finlandiassa kuvataan myös purjehdusta merellä, uintia ja kuviokelluntaa Ursinin uimalassa sekä Pitkänsillan rannassa pidetyt luistelun Euroopan mestaruuskilpailut. Lähikuvaan on päässyt suomalainen pikaluistelija ja olympiavoittaja Clas Thunberg.

Jaksossa dokumentoidaan osin Eläintarhan yleisurheilukilpailut, joissa karsittiin osallistujia vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisiin. Aikansa urheilijatähdistä näyttäytyvät Paavo Nurmi, Armas Taipale, Elmer Nikander ja Verner Järvinen. Esittelyssä on myös kotimainen paini, voimistelu, hiihto, ratsastus, maastojuoksu ja alastonuinti. Osion lopussa Antwerpenista palaavat urheilijat saavat riemuvastaanoton: mitalisteja juhlitaan, heistä erityisesti Hannes Kolehmaista ensimmäisen suomalaisen maratonin olympiakullan johdosta.

IV Laulu viheriäisistä niityistä ja keltaisesta voista

Maatalousosiossa peltoa kynnetään ja kylvetään, ja myöhemmin heinä sekä vilja korjataan. Karja laiduntaa, lehmät lypsetään, ja kuvissa esitellään suomalaista mehiläis-, kana-, sika- ja lammastaloutta. Meijerissä kuvataan maidon jalostusta: elintarvike vastaanotetaan ja jäähdytetään, separoidaan, kirnutaan voiksi ja hera jalostetaan juustoksi. Voi pakataan tynnyreihin, ja juuston kypsytystä muoteissa kuvataan. Hangon satamassa seurataan tuotteiden kuljetusta, varastointia, tarkastusta ja lastausta vientiin.

V Hakkapeliittain jälkeläiset

Helsingin Suurtorilla vietetään toukokuun 16. päivän paraatia: aselajit esittäytyvät ja presidentti K. J. Ståhlberg vihkii yksiköiden lippuja. Kuvaelmassa seurataan muun muassa ratsuväen koulutusta, viestitysharjoittelua rannikkolinnakkeissa ja kenttäradion pystytystä. Parolassa jylläävät panssarit, pioneerit rakentavat lautan Kymijoen ylitykseen ja jalkaväki kaivaa juoksuhaudan sekä tuliasemia. Ohessa nähdään myös kuvausta ajan sotilasurheilusta.

VI Suomen kosket

Elokuvan lopussa piipahdetaan vetten äärellä: kuvissa vilahtavat Imatrankoski, Vallinkoski, Kemijoen Autinköngäs, Pirttikoski, Mankalan kosket, Voikan koski, Tammerkoski, Oulujoen Merikoski. Ohessa seurataan kalastusta Kemijoen lohipadolla ja perhokalastuksen harrastajia Viitasaaren Huopanankoskella. Turistit pääsevät laskemaan koskea Oulunjoella ja tukkitaiturit esittelevät taitojaan Pirttikoskella.

Elokuvan restaurointi vuonna 2017

Finlandia esitettiin alun perin kuusinäytöksisenä elokuvana.

1920-luvulla elokuvaa uudistettiin ja lyhennettiin, ja sen osia käytettiin muissa tuotannoissa. Ennen restaurointia kuvamateriaali oli säilynyt lyhyinä katkelmina. Vuoden 2017 laitosta varten koottiin kuvamateriaali säilyneiden käsiohjelmien, aikalaisarvostelujen sekä Ulkoministeriön arkistossa säilyneiden asiakirjojen mukaisesti. Puutteellisesti säilyneitä välitekstejä täydennettiin myös näiden pohjalta. Kaikkiin kohtauksiin ei löytynyt kuvamateriaalia,  ja on epävarmaa, ovatko kaikki mukana olleet otokset olleet ensi-iltaversiossa.

Lähtömateriaalina käytettiin katkelmina nitraattipohjaista kuvanegatiivia, jota täydennettiin myöhemmin kopioiduilla duplikaattimateriaaleilla. Alkuperäisestä esityskopiosta on säilynyt 220 metriä eli kymmenesosa. Restauroitu laitos on sävytetty oranssilla alkuperäistä värimallia noudattaen. Käsivaralla kuvatun teoksen esitysnopeus vaihtelee. Tätä kopiota varten nopeudeksi arvioitiin 20 kuvaa sekunnissa. Se on toteutettu kahdentamalla ruutuja.

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti kiittää: Matti Harju (Järvenpään taidemuseo), Jukka Heinonen, Yrjö Hjelt, Matti Lukkarila, Tuomas Ravea (Meijerimuseo), Päivi Sadevuo, Marjo Seppä, Lauri Tykkyläinen

Finlandia-elokuvan musiikista

Finlandia-elokuvan musiikki syventää olennaisesti filmin välittämää kuvaa Suomesta itsenäisyyden alkutaipaleella. Se avaa monipuolisesti sitä mitä tuolloin laulettiin, soitettiin ja arvostettiin, eikä ole yllättävää, että kansalliset tunnot ilmenevät siinä monin tavoin suorasti tai epäsuorasti. Säveltäjiä ovat mm. Jean Sibelius, Oskar Merikanto, Erkki Melartin, Toivo Kuula ja Väinö Raitio.


Musiikin koosti ja sovitti kvintetille (piano, kaksi viulua, sello ja kontrabasso) Max Hauswald vuonna 1922 ajan taidemusiikista, kansanmusiikista ja marsseista, kaikkiaan noin viidestäkymmenestä teoksesta tai teoksen osasta.

Musiikki on jaettu elokuvan mukaisesti kuuteen osaan, jotka myötäilevät kulloistakin aihepiiriä tai tunnelmaa. Kuvan ja musiikin yhteys ei aina ole kovin ilmeinen; usein se perustuu teoksen nimeen tai instrumentaaliksi sovitetun laulun tekstiin.

Dramaturgisen näkökulman ohella musiikkivalinnoissa lienee ollut vähintään yhtä tärkeätä antaa maailmalla edustava kuva suomalaisesta musiikista, mihin ulkomaillakin runsaasti esitetty elokuva tarjosi hyvät mahdollisuudet.

Musiikki etenee kussakin osassa katkeamattomana alusta loppuun. Tarvittaessa Hauswald on liittänyt teokset toisiinsa lyhyin välikkein niin, että siirtyminen tapahtuu sulavasti.

Joskus tämä on vaatinut useammankin tahdin poistamista yksittäisen teoksen alusta tai lopusta, mistä syystä niitä ei aina kuulla kokonaisina. Teoksista monet ovat alkujaan pianosävellyksiä tai pianosäestyksellisiä lauluja.

Niitä Hauswald on käyttänyt sellaisenaan jousisoitinten lähinnä kaksintaessa pianotekstuuria tai soittaessa laulun melodiaa. Orkesteriteoksista hän on tehnyt pianolle transkriptiot, joihin jouset liittyvät samaan tapaan kuin pianolle sävellettyjen kappaleiden kohdalla. Elokuvan kuluessa kuultavat lukuisat sotilasmarssit seurailevat todennäköisesti tuolloin käytössä olleita puhallinorkesterisovituksia. Hauswaldin omin ääni vilahtaa kappaleita yhdistävien välikkeiden lisäksi muutamassa kansanlaulusovituksessa.


Nyt esitettävä elokuvan restauroitu versio saa rinnalleen musiikin, jossa kvintetti on korvattu sinfoniaorkesterilla, mutta muuten pyrkimyksenä on ollut seurata Hauswaldin koostetta.

Orkesterille sävelletyt teokset soivat nyt koko komeudessaan. Moni muukin myöhemmin 1900-luvulla orkestroitu teos soveltuu tähän yhteyteen, mutta silti noin puolet koosteesta oli sovitettava tai orkestroitava uudelleen. Tästä tehtävästä ovat vastanneet Yrjö Hjelt (osat I ja VI), Jari Eskola (II ja IV) ja Heikki Elo (III ja V). Sovitukset on pyritty toteuttamaan ajan henkeä kunnioittaen.

Restauroidun filmin osien kestot ovat muuttuneet alkuperäisistä ja poikkeavat musiikin vastaavista huomattavan paljon ja yllättävästi kumpaankin suuntaan. Tämä selittyy säilyneen ja käytetyn kuvamateriaalin määrällä, mutta liittyy myös kuvanopeuksiin.

Erojen kompensoimiseksi osien II, III, IV ja V musiikkia on pidennetty kertauksin. Osissa I ja VI musiikkia on sen sijaan pitänyt lyhentää useita minuutteja. I osassa tämä on ratkaistu poistamalla kertauksia sekä puolet Otto Kotilaisen Nocturnosta (no. 12). VI osan kohdalla oli Sibeliuksen Ristilukista (no. 48) sekä Ehrströmin Joutsenesta (no. 50) luovuttava kokonaan. Sibeliuksen Elegiaa (no. 46) ja Mélisandea (no. 49) oli lisäksi lyhennettävä, mikä on kuitenkin voitu toteuttaa luontevasti. Sibelius-kollegio on myötämielisesti antanut luvan tehtyihin muutoksiin.

Suurin osa Hauswaldin koosteeseen sisältyvistä teoksista on säilyttänyt elinvoimansa näihin päiviin asti. Tunnetuimpien teosten lisäksi joukossa on vähemmin tunnettuja helmiä, kuten Väinö Raition Barcarolle (no. 8) ja Lauri Ikosen Metsän satu (no. 14).

Yrjö Hjelt

No comments: