Friday, August 21, 2020

Seurapeli / Games People Play


Jenni Toivoniemi: Seurapeli (2020). Standing: Paavo Kinnunen, Eero Milonoff, Iida-Maria Heinonen, Paula Vesala. Sitting: Samuli Niittymäki, Emmi Parviainen, Laura Birn, Christian Hillborg.

Sällskapsspel.
    FI © 2020. Tuffi Films Oy / Helsingin Elokuvaäänitys Oy. P: Venla Hellstedt, Elli Toivoniemi.
    D+SC: Jenni Toivoniemi. Cin: Jarmo Kiuru. AD: Milja Aho. Cost: Jouni Mervas. Makeup: Kata Launonen. M designer, producer, supervisor: Jan Forsström (soundtrack listing beyond the jump break). S: Tuomas Klaavo. ED: Samu Heikkilä. Script editors: Jan Forsström, Minna Leino.
    C: Emmi Parviainen (Mitzi, 35), Samuli Niittymäki (Juhana, 35), Laura Birn (Veronika, 35), Eero Milonoff (Härde, 36), Christian Hillborg (Mikael, 37), Iida-Maria Heinonen (Natali, 32), Paula Vesala (Ulla, 35), Paavo Kinnunen (Janne, 29).
    Loc: the island Villinki (Helsinki).
    119 min
    In Finnish with some Swedish and English.
    Finnish / Swedish subtitles by Janne Kauppila / Michaela Palmberg.
    Festival premiere: 29 Jan 2020 Göteborg Film Festival (Competition).
    Finnish premiere: 21 Aug 2020, distributor: Oy Nordisk Film Ab, international: LevelK.
    Viewed at Tennispalatsi iSense, Helsinki, 21 Aug 2020.
    [The direct translation of the title: Party Game.]

AA: Seurapeli is the solo debut feature film of Jenni Toivoniemi, an experienced film-maker (producer, director, screenwriter), known for the feature film Korso (2014, co-directed with Kirsikka Saari), television series and acclaimed shorts including Juhlatunnelma / Firman juhlat / The Office Party / Festive Spirit (2019), Ovi / The Door (2017), Komitea (2015), Iris (2013), Hääyö (2013) and Treffit / The Date (2012).

Seurapeli, an original and deeply felt work, belongs to a distinguished tradition in drama and cinema narrative. It's a tale of midlife crisis, with topical undercurrents. Krister Uggeldahl calls it "a filmed generation novel" and an "amazingly rich and generous feature film debut" (Hufvudstadsbladet, 21 Aug 2020).

Predecessors for this kind of play include Satyajit Ray's Days and Nights in the Forest, Erkko Kivikoski's Yö meren rannalla [A Night By the Sea] and a cycle of films by Ettore Scola including C'eravamo tanto amati and La terrazza. The affinity with Jean Renoir's La Règle du jeu is distant, but let's notice the connection in the titles. The direct French translation of Seurapeli would be Jeu d'ambiance.

Most of the eight party guests are old friends since 20 years. They met as teenagers and are grown-up by now, but a visit to a big wonderful summer villa in the island makes them regress, and it's almost a time travel story moving in two directions (having just seen Tenet, I register the parallel). It's not always clear whether it's the present self or the teenage self who is on display. Life lies are exposed, old love affairs appear in a new light, and a common fate of childlessness is linked with the protagonists themselves living in perennial childishness. The watchword of the generation seems to be "living the eternal youth".

All this is bared in stark relief to the stranger, en främmande fågel, in the company, the Swedish Hollywood star Mikael (Christian Hillborg), best known for his Viking role, who has to endure the ordeal of Finnish drinking and sauna habits. Plus the inconvenient truth that in bilingual Finland native Finnish speakers cannot cope with Swedish. The males of Finland, the land of lumberjacks, stare in awe when the athletic Mikael takes off his shirt and chops wood, as if the Finns had never seen that before.

Seurapeli is an ensemble piece. There is a top cast, and as a director of the ensemble, Jenni Toivoniemi excels. Samuli Niittymäki is Juhana, a writer, whose girlfriend, Ulla (Paula Vesala), an editor, is expecting a baby. Laura Birn plays Veronika, who is finishing her dissertation in Cambridge. Mikael is her boyfriend. Eero Milonoff is Härde, a former rock star, now a music producer. Younger siblings to the old friends are Natali (Iida-Maria Heinonen) and Janne (Paavo Kinnunen).

The occasion of the summer meeting is a surprise birthday party to Mitzi (Emmi Parviainen), who hates the idea and would rather leave at once, but from an island it's difficult. She is having a particularly distressing time, having recently heard news that will affect the rest of her life.

Emmi Parviainen is having a prominent career in the theatre, for instance in a string of acclaimed Anton Chekhov productions at the National Theatre (Three Sisters, Uncle Vanya, The Sea Gull). She started as a child actor, and her adult cinema breakthrough took place in a daring and memorable leading role in Jan Forsström's Silmäterä (2013). In a cast of outstanding performances in Seurapeli, she stands out in the shattering central role as the object of all attention who would prefer to fade away.

Her presence is also a reminder about something Chekhovian (The Cherry Orchard) in the setup: an old, dilapidated villa, with a party of characters living in the past. There is no certainty that there will be a next generation to inhabit the villa of the ancestors.

The contemporary undercurrents are not emphasized, but they are hard to ignore. The characters belong to creative classes, and the digital age has spelt doom for all. In a few decades formerly worthwhile, even lucrative, careers have ended, and the creatives have landed into a limbo of temporary jobs. In 15 years, 90% of cultural journalists have been fired, and the situation is similar in many other occupations. In the digital age, Big Tech is the winner who takes all. Creative talent gets little or nothing.

Another contemporary connection is visible throughout the movie as a strange orange glow in the sky. Because the protagonists have committed to digital detox during the weekend, they are cut off from the news. When the detox ends, they learn the news about a fire in the Loviisa Nuclear Power Plant, situated in the horizon. The experience of "the last generation" is not spelled out. The world "revolution" is only uttered in embarrassment.

Seurapeli is also a summer movie of joy, delicious food, sauna, swimming, fishing, karaoke, getting in drag, dancing, pesäpallo (Finnish baseball), getting drunk, giving awful and offensive confessions and committing deeds best forgotten in the last morning when everybody sails back to the mainland.

BEYOND THE JUMP BREAK:
FROM THE OFFICIAL HANDBOOK: SYNOPSIS

Vanha  ystäväpiiri  kokoontuu  viettämään  nostalgista  viikonloppua  idyllisessä  merenrantahuvilassa  juhlistaen  Mitzin  (Emmi  Parviainen) yllätyssyntymäpäiviä – aivan kuin jo teini-iässä. Juhlat lähtevät heti väärille urille, kun sankari ei ilahdukaan yllätyksestä. Jännitteinen  tilanne  saa  uuden  käänteen,  kun  Mitzin  paras  ystävä  Veronika  (Laura  Birn)  tuo  yllättäen  paikalle  uuden  miesystävänsä  Mikaelin (Christian Hillborg), joka on ruotsalainen Hollywood-tähti.

Mitzi käynnistää seurapelin, joka saa ystävien vanhat voimasuhteet ja ihmissuhdepelit kärjistymään äärimmilleen. Tuttu ympäristö ja vanhat rituaalit saavat ystäväpiirin unohtamaan aikuisuutensa, ja   harmittomiksi tarkoitetut paljastukset saavat heidät uudelleenarvioimaan sekä menneen että nykyisyyden.

OHJAAJAN SANA

Seurapelin taustalla ovat havaintoni ryhmään kuulumisen etuoikeudesta ja taakasta, varsinkin kun kyseessä on pitkään toisensa tuntenut ystäväpiiri. Pitkään kasassa ollut ystäväpiiri on kuin perhe tai suku, hyvässä ja huonossa. Oikeastaan se on vielä enemmän, koska uskomme, että ystävänsä voi valita.

Taipumus nostalgiaan ja regressioon omassa sukupolvessani ja nuoremmissakin kiinnostaa minua, samoin se, että moni meistä elää jonkinlaista ”ikuista nuoruutta” pitkälle keski-iän kynnykselle. Tätä haluttomuutta ”kasvaa  aikuiseksi” toki kritisoidaan paljon, mutta itse katson  sitä myös lämmöllä. Vaikka ikuinen nuoruus näyttää ulkopuolelta usein surkuhupaisalta, useimmat meistä tajuavat jossain vaiheessa, ettei mitään aikuisuutta ole olemassakaan, sitä vain opitaan esittämään. Kieltäytymisen tästä yhteisestä sopimuksesta voi nähdä myös rohkeana.

Vakavamman taustan ikuiselle nuoruudelle tuo yhä painostavampi tietoisuus maapallon  tulevaisuuden  hauraudesta. Toisaalta viittailemme sivilisaation romahtamisen jälkeiseen vanhuuteen, jolloin ”asumme luolissa”, toisaalta useimmat meistä elävät edelleen kovin samalla tapaa kuin ennenkin, vain suurempaa syyllisyyttä siitä tuntien.

Kokemus ikuisesta nuoruudesta voi johtua myös siitä, ettei opiskelun jälkeiselle epämääräiselle välitilalle näykään loppua. Työelämän muutokset ovat johtaneet monen kohdalla siihen, että ura  on jäänyt pätkätyölimboon. On vaikeaa pelastaa maailma, jos ei koskaan ole oikein saanut kokemusta siitä, että voisi vaikuttaa asioihin edes omalla työpaikallaan.

Jenni Toivoniemi

SOUNDTRACK LISTING:

Sonnerie de Sainte Geneviéve du Mont-Deparis
Es. Henriksson, Lehtipuu, Palviainen, Perkola
Säv. Marin Marais (1656-1728)

Läksin minä kesäyönä käymään
Es. Brita Koivunen
Säv. trad. kansansävelmä
San. trad. / Elias Lönnrot
Sov. Jaakko Salo
℗ Jaakko Salon perikunta

The Virtuous Wife
Es. Haapamäki, Henriksson, Perkola
Säv. Henry Purcell (1659-1695)

Vodka, Vodka
Es. Christian Hillborg
Säv. trad. / Stenka Razin

Amapola
Es. Nilla Pizzi
Säv. & san. Jose Maria Lacalle Garcia, Luis Roldan
Sov. Bruno Cherubini

The English Danding Master: Parson's Farewell
Es. Palviainen
Säv. trad. / John Playford (1623-1686/7)
Sov. Palviainen

Juomaripoika-laulu
Es. Eero Milonoff, Emmi Parviainen
Säv. trad.

Innan allting tar slut
Es. Kent
Säv. & san. Joakim Berg, Martin Sköld, Markus Mustonen, Harri Mänty, Sami Sirviö
© Universal Music Publishing MGB Scandinavia
℗ 1997 BMG Sweden AB

Elvis
Es. Kent
Säv. & san. Joakim Berg, Martin Sköld, Markus Mustonen, Harri Mänty, Sami Sirviö
© Universal Music Publishing MGB Scandinavia
℗ 1997 BMG Sweden AB

Greensleeves
Es. Palviainen
Säv. trad. / Francis Cutting (1550-1595/6)

‘A vucchella
Es. Mario Lanza
Säv. Paolo Tosti
San. Gabriele D’Annunzio

Tiempe belle
Es. Giacomo Rondinella
Säv. Vincenzo Valente
San. Aniello Califano

Te voglio bene assaje
Es. Mario Abbate
Säv. Filippo Campanella
San. Raffaele Sacco

Polaren Per är kärlekskrank
Es. Cornelis Vreeswijk
Säv. & san. Cornelis Vreeswijk
© Multi Tone Musikförlag / Warner Chappell Music Scandinavia
℗ 1966 Metronome a Warner Music Group Company

The Old Bachelor: Hornpipe
Es. Henriksson, Lehtipuu, Palviainen, Perkola
Säv. Henry Purcell (1659-1695)
Sov. Henriksson, Lehtipuu, Palviainen, Perkola

Sä kasvoit neito kaunoinen
Es. Laura Birn, Iida-Maria Heinonen, Paula Vesala
San. P. J. Hannikainen
Säv. trad.

Sinun vittu on kissan vittu
Es. Laura Birn, Iida-Maria Heinonen, Paula Vesala
Säv. & san. trad.

Stars Shine on You
Säv. Homer Greencastle
© ℗ Upright Music

Poison
Es. Eero Milonoff
Säv. & san. Desmond Child, Alice Cooper, John M. McCurry
℗ Universal Music Publishing Scandinavia / Kat and Mouse Music / Ezra Music Corp / Songs of Universal Inc

Paradiset (Paratiisi)
Es. Christian Hillborg
Säv & san. Raul Badding Somerjoki, Arja Tiainen, käännös Bo Sundström
℗ Warner Chappell Music Finland

All About Us
Es. t.A.T.u.
Säv. & san. J. Berman, B. Steinberg, J. Origliasso, L. Origliasso
© Jerk Awake / Jetanon Music, Administered by Kobalt Music Publishing Limited, Sony/ATV
Music Publishing LLC / EMI Music Publishing Scandinavia AB
℗ 2005 Universal International Music BV, Under license to Interscope Records

Newest Hottest Whatever
Es. Viola
Säv. Riku Kärkkäinen, Tommi Forsström
San. Riku Kärkkäinen

Forever Young
Es. Alphaville
Säv. & san. Bernhard Lloyd, Marian Gold, Frank Mertens
Tuotanto Colin Pearson, Wolfgang Loos, Andreas Budde
© Warner Music Finland / Atlantic Records
℗ Pudde Music

Piscatore 'e pusilleco
Es. Peppino Di Capri
Säv. Ernesto Tagliaferri
San. Ernesto Murolo

Cremonea
Es. Henriksson, Palviainen
Säv. Turlough O’Carolan (1670-1738)
Sov. Henriksson, Palviainen

The Warm Shoulder
Es. Mary Lattimore
Säv. Mary Lattimore
© Ghostly Songs Administered by Kobalt Music Publishing Limited
℗ 2017 Ghostly International

Folia / Lampaanpolska
Es. Paula Vesala & Henriksson, Lehtipuu, Palviainen, Perkola
Säv. trad. / Rinda-Nickolan nuottikirja 1809
San. trad.
Sov. Forsström, Henriksson, Lehtipuu, Palviainen, Perkola

GÖTEBORG FILM FESTIVAL:

Games People Play
    Jenni Toivoniemi
    117 min
    Finland
    2020
    Spelfilm

Komiskt kammarspel om fyrtioårskrisande ungdomsvänner som återförenas för en lång sommarnatt full av ouppklarad kärlek och oförlåtna oförrätter.

Utsvävande uppväxtår har blivit borgerlig konvention när ett gäng hipsterklädda ungdomsvänner arrangerar överraskningsfest för Mitzi i en makalös vacker strandvilla. Men under firandet kommer fler och fler känslor från förr tillbaka, och när Veronika (Laura Birn) tar med sig en svensk Hollywoodexport (Christian Hillborg) till festen har han svårt att begripa hur det gamla gängets alla krisande relationer hänger ihop. Efter att ha regisserat en rad uppmärksammade kortfilmer (Kommittén, GFF 2017) och varit drivande i kollektivet bakom Force of Habit, långfilmsdebuterar Jenni Toivoniemi i egen regi med en träffsäker societetskomedi för 20-talet.

No comments: