Man in the Shadows / A Necessary Action. SE/YU © 1978 Stockholm Film. PC: Jadran Film, Stockholm Film. EX: Jörn Donner. D: Arne Mattsson. SC: Per Wahlöö, Arne Mattsson – based on the novel Lastbilen / The Lorry (1962) by Wahlöö. DP: Tony Forsberg – Eastmancolor. AD: Željko Senečić. Cost: Mago. Makeup: Mirko Mackić. M: Wilfred Josephs. Theme song: "Sunny Spain". S: Mike Le Mare. ED: John Trumper, Christopher J. Welch. C: Helmut Griem (Willi Mohr), Slobodan Dimitrijevic (Santiago Alemany, a fisherman), Gunnel Fred (Mrs. Siglinde Pedersen), Ivan Tchenko (Ramon Alemany, a fisherman), Richard Warwick (Tornilla, a police sergeant), John Hamill (Dan Pedersen, author), Ivo Pajer (Pujol), Zvonimir Zoricic
(officer of the secret police), Igor Galo (officer of the secret
police), Mile Rupcić (Cabo), Mirko Vojkovic (Pedro), Franjo Stefulj
(Jacinto), Demeter Bitenc (Berg), Vida Jerman (Mrs. Berg), Branko Spoljar (Thorpe), Majda Grbac (a girl from Rovinj). Loc: Portorož (Yugoslavia, today Slovenia). Not released in Finland. Original version: 3195 m / 116 min. Premiere version: 3070 m / 111 min. Short version: 105 min
KAVI print, English version (Black Sun), deposit from an unreleased Adams-Filmi import print without subtitles, the 105 min version, viewed at Cinema Orion, Helsinki (Thriller Sweden), 30 May 2014
The action takes place in Spain in 1965.
Arne Mattsson had the ambition to make a political drama about the violent repression during Franco's regime in Spain. There is a strike of 400 workers in Santa Margerita, and they need weapons. The fisherman brothers Santiago and Ramon smuggle weapons in their fish shipments. But the transport fails, and there is a bloody and brutal mass execution of the striking workers, and women are executed sadistically with blowtorches pointed between their legs.
Complication ensues as a Nordic couple, Dan and Siglinde, together with a German, Willi, come to stay in the village, and one evening they bathe nude in the sea, confusing the fisherman brothers. Ramon kills Dan, Santiago kills Siglinde, and Willi takes vengeance by killing Ramon. The police kills Santiago as he tries to escape. The police has found out that they are gun smugglers.
The political drama fails to move, and the result is unfortunately mainly a piece of exploitation. The characters are bland, and the English dubbing sounds impersonal. Gone is the mastery of Arne Mattsson that seemed to keep growing at least until the 1960s.
The vintage print has not been used, but the colour has started to fade.
Program note by Lauri Lehtinen (2014):
Pitkän uran tehnyttä ohjaaja Arne Mattssonia (1919–1995) väheksyttiin 1970-luvun Ruotsissa hahmona menneisyydestä, vaikka hänen luomisvoimansa ei ollut loppu. Mattssonin ominta aluetta olleet rikos- ja jännityskertomukset eivät vielä tuossa vaiheessa olleet ruotsalaisen fiktiotuotannon valtavirtaa ja ydintä, mitä niistä 2000-luvun alussa tuli. Kirjailijat Maj Sjöwall ja Per Wahlöö muodostivat poikkeuksen; pariskunnan uskottavat ja yhteiskunnallisesti toinen toistaan radikaalimmat Martin Beck -poliisiromaanit kelpasivat suuren yleisön lisäksi tiedostaville kriitikoille. Bo Widerbergin menestyksekkäästi ohjaama Komisario Beck tähtäimessä (Mannen på taket, 1976) oli vain yksi osoitus Sjöwall-Wahlöö-tekstien elokuvapotentiaalista, joka osoittautui uskomattoman kansainväliseksi: Beck-romaaneista filmattiin paikallisia versioita niin Hollywoodissa (Naurava poliisi, 1973) kuin Neuvostoliittoon kuuluneessa Latviassa (Nepabeigtas vakarinas, 1979) ja Unkarissa (Mies, joka hävisi savuna ilmaan, 1980).
Arne Mattsson oli työllistänyt Maj Sjöwallia ja Per Wahlöötä 1960-luvun puolivälissä ohjaamiensa trillerien käsikirjoittajina. Niiden jälkeen Mattsson asettui Espanjaan, omien sanojensa mukaan saadakseen etäisyyttä ruotsalaiseen murskakritiikkiin. Mattssonin ja Wahlöön neljänneksi ja viimeiseksi yhteistyöksi jäi heidän yhdessä käsikirjoittamansa sovitus Wahlöön romaanista Lastbilen (1962). Kirja on Francon Espanjaan sijoittuva avausosa trilogiassa, joka käsittelee diktatuuria ja vallankumousta; muiden osien tapahtumapaikat ovat fiktiivinen eteläamerikkalainen valtio (Uppdraget, 1963) ja demilitarisoitu tulevaisuuden (anti)utopia (Generalerna, 1965); Beck-sarjassa kyseenalaistettu pohjoismainen sosiaalidemokratia ei siis ollut ainoa Wahlöön ravistelema yhteiskuntamalli.
Mattssonin elokuva valmistui vuonna 1978, jolloin kirjailijan kuolemasta oli kulunut kolme vuotta. Luultavasti Mannen på taketin vanavedessä se sai ruotsinkielisen nimen Mannen i skuggan. Päähenkilöt ovat kolme turistia Espan-jassa, norjalaiset Dan ja Siglinde sekä saksalainen maalari ja ex-sotilas Willi. Kalareissulla espanjalaiset kalastajaveljekset tappavat Danin ja raiskaavat ja surmaavat Siglinden, jonka vähäpukeinen auringonotto on ärsyttänyt seudun asukkaita. Willi ryhtyy kostamaan pohjoismaisten ystäviensä surmaajille. Kalavelkojen maksaminen sekoittuu vapaustaisteluun, kun saksalainen löytää liittolaisia laittomien aseiden salakuljettajista ja lakkoilevista työläisistä. Mattssonin synkkää ja brutaalia maailmankuvaa ja Wahlöön illuusiotonta antifasismia yhdistävä elokuva huipentuu puolisotilaallisen Guardia civil -poliisiorganisaation vastaiskuun.
Mattssonia jo nuorena elokuvakriitikkona tukeneen Jörn Donnerin tuottama Black Sun eli Mannen i skuggan on nimensä mukaisesti varjoon jäänyt elokuva, jonka levitys jäi alusta asti hyvin pienimuotoiseksi. Siinä missä marttyyrimäisen omaelämäkerrallisia piirteitä sisältävä ihmissuhdeodysseia Ann ja Eeva – eroottiset (Ann och Eve, de erotiska, 1970) on historian tuottoisimpia ruotsalaiselokuvia ja Tukholman alamaailmaa kuvaava Smutsiga fingrar (1973) nauttii harvinaisuudestaan huolimatta kovaksikeitetyn kulttisuosikin mainetta, Mannen i skuggan tuntuu hävinneen katsojien ulottumattomiin ja saaneen ”kadonneen elokuvan” sädekehän.
Yhteensä 61 elokuvaa ohjannut Arne Mattsson olisi epäilemättä halunnut ohjata enemmänkin. Tekemättä jääneihin projekteihin kuuluu Wahlöön Uppdraget-romaanin elokuvaversio, jonka Mattsson aikoi filmata Meksikossa, pää-osassa Richard Attenborough. Resurssien ja työtilaisuuksien harvenemisesta huolimatta Mattsson ei oikeastaan ikinä lopettanut elokuvantekoa eikä alan ilmiöiden seuraamista; viimeisinä vuosinaan ohjaaja kehitteli Uhrilampaiden (Silence of the Lambs, 1991) inspiroimaa sarjamurhaajatrilleriä.
– Lauri Lehtinen 28.5.2014
KAVI print, English version (Black Sun), deposit from an unreleased Adams-Filmi import print without subtitles, the 105 min version, viewed at Cinema Orion, Helsinki (Thriller Sweden), 30 May 2014
The action takes place in Spain in 1965.
Arne Mattsson had the ambition to make a political drama about the violent repression during Franco's regime in Spain. There is a strike of 400 workers in Santa Margerita, and they need weapons. The fisherman brothers Santiago and Ramon smuggle weapons in their fish shipments. But the transport fails, and there is a bloody and brutal mass execution of the striking workers, and women are executed sadistically with blowtorches pointed between their legs.
Complication ensues as a Nordic couple, Dan and Siglinde, together with a German, Willi, come to stay in the village, and one evening they bathe nude in the sea, confusing the fisherman brothers. Ramon kills Dan, Santiago kills Siglinde, and Willi takes vengeance by killing Ramon. The police kills Santiago as he tries to escape. The police has found out that they are gun smugglers.
The political drama fails to move, and the result is unfortunately mainly a piece of exploitation. The characters are bland, and the English dubbing sounds impersonal. Gone is the mastery of Arne Mattsson that seemed to keep growing at least until the 1960s.
The vintage print has not been used, but the colour has started to fade.
Program note by Lauri Lehtinen (2014):
Pitkän uran tehnyttä ohjaaja Arne Mattssonia (1919–1995) väheksyttiin 1970-luvun Ruotsissa hahmona menneisyydestä, vaikka hänen luomisvoimansa ei ollut loppu. Mattssonin ominta aluetta olleet rikos- ja jännityskertomukset eivät vielä tuossa vaiheessa olleet ruotsalaisen fiktiotuotannon valtavirtaa ja ydintä, mitä niistä 2000-luvun alussa tuli. Kirjailijat Maj Sjöwall ja Per Wahlöö muodostivat poikkeuksen; pariskunnan uskottavat ja yhteiskunnallisesti toinen toistaan radikaalimmat Martin Beck -poliisiromaanit kelpasivat suuren yleisön lisäksi tiedostaville kriitikoille. Bo Widerbergin menestyksekkäästi ohjaama Komisario Beck tähtäimessä (Mannen på taket, 1976) oli vain yksi osoitus Sjöwall-Wahlöö-tekstien elokuvapotentiaalista, joka osoittautui uskomattoman kansainväliseksi: Beck-romaaneista filmattiin paikallisia versioita niin Hollywoodissa (Naurava poliisi, 1973) kuin Neuvostoliittoon kuuluneessa Latviassa (Nepabeigtas vakarinas, 1979) ja Unkarissa (Mies, joka hävisi savuna ilmaan, 1980).
Arne Mattsson oli työllistänyt Maj Sjöwallia ja Per Wahlöötä 1960-luvun puolivälissä ohjaamiensa trillerien käsikirjoittajina. Niiden jälkeen Mattsson asettui Espanjaan, omien sanojensa mukaan saadakseen etäisyyttä ruotsalaiseen murskakritiikkiin. Mattssonin ja Wahlöön neljänneksi ja viimeiseksi yhteistyöksi jäi heidän yhdessä käsikirjoittamansa sovitus Wahlöön romaanista Lastbilen (1962). Kirja on Francon Espanjaan sijoittuva avausosa trilogiassa, joka käsittelee diktatuuria ja vallankumousta; muiden osien tapahtumapaikat ovat fiktiivinen eteläamerikkalainen valtio (Uppdraget, 1963) ja demilitarisoitu tulevaisuuden (anti)utopia (Generalerna, 1965); Beck-sarjassa kyseenalaistettu pohjoismainen sosiaalidemokratia ei siis ollut ainoa Wahlöön ravistelema yhteiskuntamalli.
Mattssonin elokuva valmistui vuonna 1978, jolloin kirjailijan kuolemasta oli kulunut kolme vuotta. Luultavasti Mannen på taketin vanavedessä se sai ruotsinkielisen nimen Mannen i skuggan. Päähenkilöt ovat kolme turistia Espan-jassa, norjalaiset Dan ja Siglinde sekä saksalainen maalari ja ex-sotilas Willi. Kalareissulla espanjalaiset kalastajaveljekset tappavat Danin ja raiskaavat ja surmaavat Siglinden, jonka vähäpukeinen auringonotto on ärsyttänyt seudun asukkaita. Willi ryhtyy kostamaan pohjoismaisten ystäviensä surmaajille. Kalavelkojen maksaminen sekoittuu vapaustaisteluun, kun saksalainen löytää liittolaisia laittomien aseiden salakuljettajista ja lakkoilevista työläisistä. Mattssonin synkkää ja brutaalia maailmankuvaa ja Wahlöön illuusiotonta antifasismia yhdistävä elokuva huipentuu puolisotilaallisen Guardia civil -poliisiorganisaation vastaiskuun.
Mattssonia jo nuorena elokuvakriitikkona tukeneen Jörn Donnerin tuottama Black Sun eli Mannen i skuggan on nimensä mukaisesti varjoon jäänyt elokuva, jonka levitys jäi alusta asti hyvin pienimuotoiseksi. Siinä missä marttyyrimäisen omaelämäkerrallisia piirteitä sisältävä ihmissuhdeodysseia Ann ja Eeva – eroottiset (Ann och Eve, de erotiska, 1970) on historian tuottoisimpia ruotsalaiselokuvia ja Tukholman alamaailmaa kuvaava Smutsiga fingrar (1973) nauttii harvinaisuudestaan huolimatta kovaksikeitetyn kulttisuosikin mainetta, Mannen i skuggan tuntuu hävinneen katsojien ulottumattomiin ja saaneen ”kadonneen elokuvan” sädekehän.
Yhteensä 61 elokuvaa ohjannut Arne Mattsson olisi epäilemättä halunnut ohjata enemmänkin. Tekemättä jääneihin projekteihin kuuluu Wahlöön Uppdraget-romaanin elokuvaversio, jonka Mattsson aikoi filmata Meksikossa, pää-osassa Richard Attenborough. Resurssien ja työtilaisuuksien harvenemisesta huolimatta Mattsson ei oikeastaan ikinä lopettanut elokuvantekoa eikä alan ilmiöiden seuraamista; viimeisinä vuosinaan ohjaaja kehitteli Uhrilampaiden (Silence of the Lambs, 1991) inspiroimaa sarjamurhaajatrilleriä.
– Lauri Lehtinen 28.5.2014
No comments:
Post a Comment