Matti Salo in memoriam

1994: Matti Salo and his magnum opus, Hiljaiset sankarit, an epic survey of Hollywood's blacklisted screenwriters. Foto Ulla-Maija Lähteenmäki. Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomat
Muistokirjoitus

Matti Salo
Elokuvatutkija
s. 12.12.1933
k. 1.12.2017

Amerikkalaisen elokuvan huippuasiantuntija

Elokuvatutkija Matti Salo kuoli Espoossa 1.12.2017. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Tampereella 12.12.1933. Salo kuului sukupolveen, joka vakiinnutti elokuvakulttuurin Suomessa. Jerker A. Erikssonin ja Aito Mäkisen innoittamana Salo liittyi vuonna 1953 elokuvakerho Studioon. Hän kuului Suomen Elokuva-Arkisto r.y.:n aktiivisimpaan ytimeen sen perustamisvuodesta 1957 alkaen.

Lapsuutensa ja nuoruutensa Salo vietti Kalliossa, jossa tulivat tutuiksi elokuvateatterit Casino, Kuva-Pirtti, Tuulensuu ja Tenho. Sodan jälkeen purkautuivat Suomen valkokankaille koko laajuudessaan 1940-luvun amerikkalaiset elokuvat, joista tuli Salon erityisen harrastuksen kohde. ”Ihmisen maku muotoutuu 15–20-vuotiaana”, hän totesi.

Elokuvantuntemustaan Salo rakensi järjestelmällisesti lukemalla kaiken tutkimiinsa elokuviin liittyvän. Kirjallisuuden ja elokuvan ammattikriitikko hänestä tuli 1950-luvun lopulla, foorumeina Suomen Sosialidemokraatti, Päivän Sanomat ja Ylioppilaslehti. Salon antoisimmaksi ilmaisulajiksi vakiintui essee, julkaisukanavina Elokuvan vuosikirja Studio, Parnasso, Filmihullu, Suomen Kuvalehti ja näyttävimmin Helsingin Sanomat.

Salo oli perfektionisti, asenteena ”kaikki tai ei mitään”, ja tähän tyrehtyivät akateemiset jatko-opinnot, erikoisalana amerikanjuutalainen kirjallisuus ja varsinkin Saul Bellow, vaikka Salo opiskeli tätä tarkoitusta varten alan keskeisessä opinahjossa Brandeis Universityssä Bostonin seudulla.

1960-luvun lopulla Salo alkoi pitää Helsingin yliopistolla elokuvaluentoja. Panu Rajala muistelee: ”Porthania III oli ääriään myöten täynnä, laidoilla seistiin. Matti käsitteli sähköistävällä tyylillään tuoreita elokuvia, usein polttavan poliittisia, jotka herättivät väittelyä.”

Kun Suomen elokuva-arkistosta tuli valtion laitos vuonna 1979, Salo sai viran ja alkoi syntyä kirjoja, joissa Salo yhdisti kirjallisuuden ja elokuvan tuntemuksensa. Harrastettuaan koko ikänsä salapoliisikertomuksia Salosta tuli itsestään salapoliisi, joka selvitteli elokuvien todellisia tekijöitä julkisivujen takana. Usein Salo oli viimeinen, joka kävi kirjeenvaihtoa merkittävien skenaristien kanssa.

Kirjailijoista film noirin takana syntyi perusteos Seinä vastassa (1982) ja Hollywoodin mustalle listalle joutuneista käsikirjoittajista ensi käden tietoon perustuva magnum opus Hiljaiset sankarit (1994). Sen esitöitä olivat Abraham Polonsky -monografia Musta käytävä (1991) ja Joseph Losey – vainottu muukalainen (1989), jossa Salo esitteli uutta tietoa Loseyn Suomi- ja Hella Wuolijoki -yhteyksistä. Salon teokset ovat kansainvälistä huipputasoa.

Jäätyään eläkkeelle vuonna 1998 Salo seurasi maailmaa valppaasti ja julkaisi viimeiseksi jääneen kirjansa, poliittista jännityselokuvaa käsittelevän Viitan ja tikarin, vuonna 2015. Hän oli siinä yhä parhaimmillaan. Laajaan ystäväpiiriinsä hän piti yhteyttä myös sähköpostitse hauskoilla ketjukirjeillä.

Salo kuoli rakkaidensa ympäröimänä kotonaan, välkky huumori tallella ja pää erityisen terävänä loppuun asti.

Antti Alanen

Helsinki Book Fair 2015: Antti Alanen interviewing Matti Salo about his book on the political thriller. Foto: Marja Norha.

Cinema Orion 2015: Matti Salo signing books. Foto: Kauri Uusimies.