 |
| Helsinki Senate Square during the Civil War in 1918. Photo: Helsingin Sanomat. The image is not from the film. |
Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 / I går – i dag / Hier – aujourd'hui / So kam es zum Heute.
FI 1951. PC: Filmi-Kuva Oy. Funded by: Helsingin Sanomat Oy. P: Veikko Itkonen. D+SC: Veikko Itkonen. M: George de Godzinsky. ED: Veikko Itkonen. S: Ensio Lumes. Commentary read by: Veikko Itkonen.
A documentary compilation film.
The 60 Anniversary jubileum film of Helsingin Sanomat (founded as Päivälehti).
Helsinki premiere: 12.1.1951 Bio-Bio – distributed by: Adams-Filmi Oy – vhs release: 1992 Suomi-Filmi Oy – telecast: 14.3.2012 etc. Yle TV1 – VET A-3464 – S – 2700 m / 99 min
A 16 mm print screened at Cinema Orion, Helsinki (Veikko Itkonen), 2 June 2018
Elonet synopsis: "World events alternate with turning-points of Finnish history in the documentary compilation film made by the producer and director Veikko Itkonen based on archival sources".
We have screened this year the works of the "mothers of the compilation film": Eshfir Shub, the teacher of Sergei Eisenstein, and Nicole Vedrès, the teacher of Alain Resnais and Chris Marker.
Veikko Itkonen does not belong to the class of these masters, but he was a pioneer in Finland. There had been Finnish compilation films before: wartime newsreels had been spliced together into feature-length compilations. Itkonen made the first Finnish compilation film with bigger ambitions.
Näin syntyi nykypäivä, made to celebrate the 60th anniversary of the Helsingin Sanomat newspaper, is nothing less than a history of the world and Finland from the turbulent decades which coincide with the history of the cinema itself.
From the Finnish standpoint the first major emphasis is the Finnish liberation struggle against Czarist oppression and Russification. The Päivälehti newspaper was banned by Russian authorities, and Helsingin Sanomat was established as its follower.
The other major emphasis is the Second World War, including its preludes: Japan's attack to China, Mussolini's war in Ethiopia, the Spanish Civil War, and Hitler's expansion step by step during the 1930s.
The events are well-known, and so is probably much of the footage, but often I had the feeling that I had not seen these shots before. The Salvation Army delivering food to the poor in post-war Germany. Impressive Paavo Nurmi footage, not only of the Olympics. The Imatra falls tamed for the first time. Views from the Chinese Civil War in the 1920s. The joy of Hitler and his cronies at their rise to power. The smile of Hitler at the start of Operation Barbarossa. The unrest with Palestinians as soon as the state of Israel is declared. Oskari Tokoi in Finland after an exile of 30 years. Yrjö Niiniluoto and the editorial board of Helsingin Sanomat in 1950, most of them blithely smoking. Television and nuclear power seen as harbingers of the future.
"Real existing socialism" is omitted. The film-makers' views were incompatible with the circumstances of political censorship in Finland after WWII.
The film is conventional but well made. The structure is simple and efficient: Helsingin Sanomat front pages are seen as intertitles to footage of world history and Finnish history, married with an assured commentary of Veikko Itkonen and an engrossing compilation score by George de Godzinsky.
An interesting feature in the film is that we hear the voices of many Finnish presidents, even to silent footage, which means that separate sound records have been carefully post-synchronized to corresponding visuals.
The 16 mm print is good enough, but I look forward to seeing a higher quality presentation of this film with permanent value.
BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BY JARI SEDERGREN:
BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BY JARI SEDERGREN:
Veikko Itkonen (1919–1990) teki pitkän uran radioselostajana, elokuvatuottajana ja –ohjaajana. Näyttelijänä hän esiintyi kolmessa elokuvassa vuosina 1943–44, Ossi Elstelän elokuvassa Nuoria ihmisiä roolina oli hänen alter egonsa radioselostajana. Sodan päättyessä hän osti Hugo Kaipiolta tämän jäissä olleen yhtiön Filmi-Kuva Oy:n ja aloitti näytelmäelokuvilla. Kesällä 1947 Itkonen aloitti Jälleen Uutta –nimellä uutiselokuvakatsauksien sarjan. Sarjan loppuessa vuonna 1960 katsauksia oli koossa kaikkiaan 166. Pitkiä dokumentaareja syntyi kaksi, Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 (1951) ja reportaasielokuva Matka mustien maanosaan (1952).
Kompilaatioelokuva ei ole ollut Suomessa dokumenttielokuvan rakenteena yleinen ratkaisu. En-simmäiset suomalaiset kompilaatioelokuvat olivat Risto Orkon työstämiä talvisodan filmimateriaa-lista keväällä 1940. Taistelun tie sai nimellä Taistelujen tie uuden tulemisen uudella tekstillä vuonna 1960. Jatkosodan katsauksista omana aikanaan eri tarkoituksiin kootut kompilaatio- eli leike-elokuvat, kuten niitä täällä kutsuttiin, jäivät sensuuriin haaviin 1944 propagandistisuutensa vuoksi.
Sotakatsaukset olivat Veikko Itkoselle varsin tuttuja. Sodan ensivaiheiden jälkeen harjoitettu pro-pagandistinen tyyli kärsi haaksirikon ja Veikko Itkonen sai tehtäväkseen selostaa ja leikata puolus-tusvoimien katsauksen siirtymäaikana sodasta rauhaan vuosina 1943–44. Sodan jälkeen länsimie-linen Itkonen oli se henkilö, joka piti naruja käsissään erityisesti amerikkalaisen uutisaineiston han-kinnassa. Jenkkityyli ei ollut hänelle vieras, kuten ei myöskään amerikkalaisaineistoa maahantuon-nissa kunnostautuneille Tammisen elokuvaveljeksille Arvolle ja Velille.
Veikko Itkonen oli vakava kilpailija Risto Orkolle valittaessa olympiafilmin tekijöitä Helsingin olym-pialaisiin. Hävittyään niukasti tarjouskilpailun hän tarttui välittömästi hänelle tarjottuun Helsingin Sanomien dokumenttiprojektiin, joka valmistui ajallaan lehden tasavuosijuhlien kunniaksi.
Itkonen onnistui keräämään suuren osan siitä kotimaisesta varhaisesta elokuvasta, mikä oli löydet-tävissä. Tärkeimmäksi varhaisen kotimaisen elokuvan arkistoksi osoittautui Itkoselle sotavuosilta kovin tuttu puolustusvoimain elokuva-arkisto. Nykyisin Näin syntyi nykypäivä on monelle au-tonomian ajan otokselle ainoa lähde. Originaalit ovat tuhoutuneet.
Itkonen ei tyytynyt pelkästään kotimaisiin löytöihin, vaan kiersi sodan jälkeisissä olosuhteissa har-vinaisella tavalla läntisiä arkistoja Yhdysvalloissa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa ja valikoi elokuvaansa varsin näyttäviä uutiskatkelmia vuosisadan elokuvastusta historiasta. Neuvostoarkis-toihin Itkoselle ei ollut pääsyä, jos kohta haluakaan.
Elokuvan kronologista kulkua ryydittävät kotimaisten elokuva-aarteiden ja ulkomaisten uutisnäyt-teiden lisäksi tilaajan ja sponsorin, Helsingin Sanomien uutisotsikot. Harvoin näin avokätisesti jaettu mainos on ansainnut paikkansa. Sen huomasi sensuurikin, joka katsoi veroluokasta päätellen mainosta sormiensa välistä. Erkon mainostaminen tunnustettiin reilusti kulttuurityöksi.
Kompilaatioelokuvien tekeminen on kallista ja vaatii ymmärtävää ja oivaltavaa otetta. Itkosen tyyli-käs varmuus näyttäytyy toimivassa leikkauksessa ja tarinaa vauhdikkaasti kuljettavien kuvien vali-koijana. Kun ajattelee elokuvan ilmestymistä vain reilu puoli vuosikymmentä sodan päättymisen jälkeen, eräiden Saksaan liittyvien kuvien valinta vaikuttaa näin jälkikäteen myös rohkealta.
Historiallisesta näkökulmasta historian painotuksien muuttuminen on tietysti havainnoinnin arvoista. Esimerkistä käy nykyisin melkein unohdettu Abessinian sota. 1930-luvulla se oli aikansa suur-tapahtumia ja sotadokumentaristien panos näyttävästi esillä myös suomalaisissa elokuvalehdissä omana aikanaan.
– Jari Sedergren 23.4.2008
DATA FROM THE FINNISH NATIONAL FILMOGRAPHY:
Tuottaja-ohjaaja Veikko Itkosen arkistoaineistoista koostamassa dokumenttielokuvassa Näin syntyi nykypäivä… 1900-1950 maailmantapahtumat on lomitettu Suomen historian käännekohtiin.
Dokumenttielokuva käy läpi vuosisatamme ensimmäisen puoliskon tapahtumia "alkuperäisten filmien välityksellä". Aiheen on antanut Päivälehden-Helsingin Sanomien 60-vuotisjuhla: aluksi nähdään kuvia kirjapainosta ja kerrotaan lehden alkuvaiheiden historiaa.
Lehtiotsikoista siirrytään kuva-aineistoon, joka etenee vuosilukuotsikoin:
1906 - Kuvia Helsingin Esplanaadilta, Kauppatorilta, Mikonkadulta, Heikinkadulta, vapunvietosta, luistelukilpailuista, mäenlaskusta.
1907 - Yliopiston promootio, Ruotsin kuningas Oskar II kuolee ja Kustaa V saa kruunun, ensimmäinen suuri autoparaati Helsingissä.
1910 - Näytteitä "ensimmäisestä suomalaisesta taide-elokuvasta" Sylvi.
1911 - Englannin kuningas Yrjö V kruunataan.
1912 - Kuvia uintikilpailuista, Napoleonia vastaan käydyn Isänmaallisen sodan 100-vuotisjuhlista Venäjällä.
1913 - Romanovien 300-vuotisjuhla, kenraalikuvernööri Seyn ja sotilasparaati.
1914 - Senaattori Leo Mechelinin hautajaiset, maailmansota alkaa.
1915 - Nikolai II vierailee Suomessa.
1917 - Yhdysvallat liittyy sotaan kenraali Pershingin komentaessa joukkoja.
1918 - Kenraali Mannerheim ottaa vastaan jääkärien paraatin Vaasassa ja ratsastaa valkoisten joukkojen kärjessä Helsinkiin. Aselepo länsirintamalla, presidentti Wilson saapuu Pariisiin.
1919 - K. J. Ståhlberg lukee presidentinvakuutuksensa. Voitonparaati Pariisissa.
1920 - Kuvia uusista muotitansseista ja "riehakkaasta sodanjälkeisestä elämästä".
1921 - Charles Chaplin valloittaa maailmaa komedioillaan.
1923 - Helsingin valtauksen 5-vuotisjuhlaparaati. Ranska ja Belgia miehittävät Ruhrin alueen. Snellmanin patsas paljastetaan, Saksa inflaation kourissa.
1924 - Suomen olympiajoukkue palaa Pariisiin kisoista.
1925 - Suomen 2. presidentti Lauri Kristian Relander astuu virkaansa. Paavo Nurmi tekee menestyksekkään Amerikan-kiertueen. Ruotsin kuningaspari vierailee Helsingissä. Lakkolevottomuuksia Yhdysvalloissa, Hindenburg valitaan Saksan presidentiksi. Torpedovene S 2 tuhoutuu myrskyssä Pohjanlahdella.
1926 - Suomen ilmavoimien uusi lentokonemalli Hansa Brandenburg esitellään, jäänmurtaja Jääkarhu avaa väylän Helsinkiin. Paavo Nurmi juoksee 3000 metrin maailmanennätyksen Berliinissä.
1927 - Helsingin Sanomat nousee maan suurimmaksi päivälehdeksi. Clas Thunberg voittaa Suomen mestaruuden luistelussa. Kiinan sisällissota alkaa. Uuden eduskuntatalon peruskivi lasketaan. Charles Lindbergh lentää yli Atlantin. Päivälehden perustajan Eero Erkon hautajaiset.
1928 - Teekkarit järjestävät olympiakeräyksen.
1929 - Mia Backman ohjaa mannekiineja. Imatran voimalaitos vihitään.
1930 - Talonpoikaismarssi Vihtori Kosolan johdolla. Ilmalaiva Graf Zeppelin vierailee Helsingissä.
1931 - Uusi eduskuntatalo valmistuu, Svinhufvud astuu presidentinvirkaan. Japani hyökkää Kiinaan.
1932 - Imatran maatalousnäyttely, Los Angelesin olympialaiset. Frank D. Roosevelt valitaan Yhdysvaltain presidentiksi.
1933 - Hitler nimitetään Saksan valtakunnankansleriksi. Helsingissä järjestetään englantilainen viikko.
1934 - Ester Toivonen valitaan Miss Euroopaksi. Hindenburgin hautajaiset, Hitler puhuu. Jugoslavian kuningas Aleksanteri ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou saavat surmansa attentaatissa Marseillessa.
1935 - Jean Sibelius täyttää 70 vuotta. Italia hyökkää Abessiniaan.
1936 - Keisari Haile Selassie saapuu maanpakoon Lontooseen. Englannin kuningas Yrjö V kuolee. Edward VIII luopuu kruunusta. Berliinin olympialaiset.
1937 - Suomi on valittu vuoden 1940 olympialaisten isäntämaaksi: stadionin peruskivi lasketaan ja harjannostajaisia juhlitaan. Kyösti Kallio valitaan Suomen presidentiksi, Yrjö VI kruunataan Englannin kuninkaaksi. Espanjan sisällissota. Marsalkka Mannerheim täyttää 70 vuotta. Kuvanveistäjä Väinö Aaltonen nähdään työssään.
1938 - Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover vierailee Suomessa. Vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhla. Nürnbergin puoluepäivät. Chamberlain ja Hitler neuvottelevat Münchenissä. Saksalaiset joukot marssivat Tšekkoslovakiaan. Hitler täyttää 50 vuotta.
1939 - Danzigin kysymys kärjistää Puolan ja Saksan suhteet: 1.9. Saksa hyökkää Puolaan ja toinen maailmansota alkaa. Paasikivi ja Tanner matkustavat neuvottelemaan Moskovaan. Suomen armeija järjestää ylimääräiset harjoitukset, Helsinki evakuoidaan. Presidentti Kallio ja ulkoministeri Erkko osallistuvat Pohjolan valtionpäämiesten kokoukseen Tukholmassa. Sillanpää saa kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Talvisota syttyy, Helsinkiä pommitetaan. Sodan aikanakin Suomi lyhentää velkaansa Yhdysvalloille.
1940 - Rauhan solmiminen ja Karjalan menetys aiheuttavat suruliputuksen. Muistojuhla talvisodan kaatuneille. Saksa hyökkää Ranskaan Belgian ja Hollannin kautta.
1941 - Kallion hautajaiset, Risto Ryti vannoo presidentinvalan. Saksa miehittää Bulgarian, hyökkää Jugoslaviaan ja Kreikkaan, valtaa Ateenan. Maaottelumarssi Suomen ja Ruotsin välillä. Saksa aloittaa sotaretken Neuvostoliittoa vastaan, rinnallaan Suomi, jonka joukot valtaavat Sortavalan, Käkisalmen ja Viipurin. Presidentti Ryti ja pääministeri Rangell vierailevat päämajassa Mikkelissä.
1942 - Sotamarsalkka Rommel johtaa saksalaisia joukkoja pohjois-Afrikassa. Stalingradin taistelu ja neuvostoarmeijan voitto.
1943 - Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliaan ja etelä-Italiaan.
1944 - Saksan uusi salainen ase V-1 aiheuttaa suuria tuhoja Lontoossa. Normandian maihinnousu ja taistelujen siirtyminen sisämaahan. Neuvostoliiton suurhyökkäys pakottaa suomalaiset vetäytymään kaikilla rintamanosilla: karjalaiset joutuvat jälleen evakkoon. Mannerheim valitaan presidentiksi.
1945 - Saksa luhistuu ja antautuu ehdoitta toukokuussa. Truman, Churchill ja Stalin tapaavat Potsdamissa. Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit lopettavat maailmansodan: voitonjuhlat New Yorkissa ja Lontoossa. Nürnbergin oikeudenkäynti.
1946 - J. K. Paasikivi astuu presidentinvirkaan. YK ryhtyy ratkomaan sodanjälkeisen maailman ongelmia. Rautatieliikenne miehitetyn Porkkalan läpi käynnistyy. Kruununprinsessa Elizabethin ja prinssi Philipin häät.
1948 - YYA-sopimus solmitaan, Paasikivi puhuu radiossa. Länsi-Berliinin saarto ja ilmasilta. Lontoon olympialaiset. Arabit ja juutalaiset taistelevat Palestiinassa: Israelin valtio perustetaan. Kreivi Folke Bernadotte joutuu salamurhan uhriksi, Kustaa V täyttää 90 vuotta.
1949 - Presidenttiehdokkaat Paasikivi, Kekkonen ja Fagerholm käyvät äänestämässä. Berliinin saarto päättyy. Viljo Heino ja Emil Zatopek kohtaavat stadionilla 10 000 metrin juoksussa. Oskari Tokoi vierailee Suomessa yli 30 vuoden jälkeen.
1950 - Paasikivi aloittaa toisen kautensa presidenttinä. Harry S. Truman voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit. Helsinki täyttää 400 vuotta. Yliopistossa järjestetään promootio. Helsingin rautatieaseman tulipalo aiheuttaa miljoonavahingot. Korean sota alkaa. Belgian kuningas Leopold palaa kotimaahansa, mutta joutuu luopumaan kruunusta poikansa Baudoinin hyväksi. Presidentti Truman ja Koreassa olevien YK:n joukkojen komentaja MacArthur tapaavat Tyynen meren saarella. Kustaa V kuolee ja Kustaa VI Aadolf nousee Ruotsin valtaistuimelle. Paasikivi täyttää 80 vuotta ja käy onnittelemassa 85-vuotiasta Sibeliusta tämän syntymäpäivänä.
Lopuksi palataan Helsingin Sanomien toimitukseen ja esitellään sen johtohahmoja: Eljas Erkko, Yrjö Niiniluoto, Eero Petäjäniemi ja Heikki Marttila (Arijoutsi). Uusi aikakausi on edessä: atomienergia ja televisio nähdään sen merkkeinä.
Selostustekstissä mainitaan edellisten lisäksi myös seuraavat henkilöt:
Eero Erkko,
Juhani Aho,
Arvid Järnefelt (Päivälehden perustajia),
Ville Ritola,
Albin Stenroos (juoksijoita),
Johannes Björklund (laivaston pastori),
Santeri Ivalo (Helsingin Sanomain toimittaja ja päätoimittaja),
Ilmari Kivinen (pakinoitsija Tiitus),
Matti Järvinen (keihäänheittäjä),
Volmari Iso-Hollo (juoksija),
Hermann Göring,
Rudolf Hess (saksalaisia poliitikkoja),
Benito Mussolini (Italian pääministeri),
Ilmari Salminen,
Gunnar Höckert,
Lauri Lehtinen,
Arvo Askola (juoksijoita),
Wallis Simpson (Windsorin herttuatar),
Erik von Frenckell (kaupunginjohtaja),
Francisco Franco (espanjalainen kenraali),
Hjalmar Procopé (Suomen lähettiläs Yhdysvalloissa),
Henry Morgenthau (Yhdysvaltojen finanssiministeri),
Eino Juutilainen (lentäjä),
Dwight D. Eisenhower (amerikkalainen kenraali),
Alfred Jodl (saksalainen kenraali),
Karl Dönitz (saksalainen suuramiraali),
Trygve Lie (YK:n pääsihteeri),
Paul-Henri Spaak (belgialainen poliitikko),
Mauno Pekkala (pääministeri),
Grigori Savonenkov (Neuvostoliiton lähettiläs Suomessa),
Karl Gustaf (Ruotsin perintöprinssi).
Muita tunnistettavia henkilöitä ovat mm.
Ivan Timirjasev (venäläinen upseeri ja valokuvaaja),
Signe Relander (tasavallan presidentin puoliso),
Wilhelm (ruotsalainen prinssi),
Antti Tulenheimo (Helsingin kaupunginjohtaja),
Eleanor Roosevelt (Yhdysvaltain presidentin puoliso),
Aino Sibelius (säveltäjämestarin puoliso),
Pekka Tiilikainen (radioselostaja),
Elizabeth (kuningas Yrjö VI:n puoliso),
Urho Kekkonen (ministeri),
A. E. Heinrichs (kenraali),
Joachim von Ribbentrop (Saksan ulkoministeri),
Väinö Hakkila (eduskunnan puhemies),
Alli Paasikivi,
Kaisa Kallio (tasavallan presidenttien puolisoita),
Johan Nykopp (diplomaatti),
Ragnar Grönvall (upseeri),
Kalervo Kallio (kuvanveistäjä),
Kerttu Saalasti (poliitikko),
Viljami Kalliokoski (poliitikko),
Gerda Ryti (tasavallan presidentin puoliso),
Rudolf Walden (kenraali),
Tauno Palo (näyttelijä),
Edwin Linkomies (pääministeri),
Wilhelm Keitel (saksalainen sotamarsalkka),
Reinhold Svento,
Åke Gartz,
Sakari Tuomioja,
Ralf Törngren,
Teuvo Aura (ministereitä),
Tage Erlander (Ruotsin pääministeri),
Aina Erlander (Ruotsin pääministerin puoliso).
- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Pitkä dokumenttielokuva herätti arvostelijain mielenkiinnon siinä missä näytelmäelokuvatkin. Muutamia lehtiä — ainakin Vapaata Sanaa ja Työkansan Sanomia — häiritsi kuitenkin se, että elokuvan taustavoimana oli Helsingin Sanomat ja lopputulos siis "mainoselokuva". "Mutta mikään tavallinen mainoskuva se ei suinkaan ole", kirjoitti J-o (Aake Jermo, Uusi Aura 21.1.1951). "On kieltämättä peräti mielenkiintoista saada tämäntapainen lyhytkuvista koottu kertauskurssi tämän vuosisadan alkupuoliskon historiasta. Kotimaan historia on etualalla — alkuaikojen huvittavat kuvat ovat samalla elokuvan historiaa — mutta myöskin tärkeimpiin maailman tapahtumiin luodaan riittävää valaistusta."
Vapaan Sanan UGS (U. G. Seppänen, Vapaa Sana 15.1.1951) oli eri mieltä: "On jo tavallisen huikeata, että yleisölle esitetään maksullisesti mainosfilmiä [— —] mutta todellista amerikkalaista saippuaoopperaa meidän maaperällämme, lyömätöntä ennätystä merkitsee näin eteen lyöty kokoillanmainos. [- -] Sama häikäilemättömyys ilmenee aineiston valinnassa. Tsaari Nikolaista Trumaniin esiintyvät kaikki mahdolliset taantumuksen keulakuvat — Seyn, Mussolini, Franco, Mannerheim, Kosola, Ryti, Tanner ja Hitler ainakin 8 kertaa, mutta esimerkiksi demokraatti Rooseveltille on katsottu riittävän yksi kuva. Sellaisia kulttuurihenkilöitä kuin esim. Shaw ei lainkaan, mutta kyllä kaikenlaiset kuningasvierailut."
"Mainosfilmit kuuluvat omaan luokkaansa ja niitä ei ole tavallisesti käsitelty näillä palstoilla", aloitti Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 16.1.1951). Hän piti elokuvan kokonaisuutta "yksitoikkoisena ja tendenssimäisenä" ja jatkoi: "Silmiinpistävin piirre on se, että tästä Helsingin Sanomien 'historiasta' miltei kokonaan puuttuu Neuvostoliitto. Tarpeellisia kuvia olisi kyllä ollut tuottajan saatavissa. Sen sijaan halua valaista tapahtumia objektiivisesti ei saa tietenkään mistään, ellei sitä satu itsellä olemaan."
J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 13.1.1951) oli ymmärrettävästi toisilla linjoilla: "Elokuva on harvinainen, poikkeuksellinen ja suuren työn tuloksena syntynyt luomus, jolle meidän ahtaissa elokuvaoloissamme on annettava erittäin kiittävä tunnustus. Tämä elävä, kallisarvoinen filmidokumentti on samalla kunnianteko Päivälehti-Helsingin Sanomille [- -]. Tälle elokuvalle, joka tinkimättömän totuudenmukaisesti kuvailee historiaa, kuuluu eittämättä sija suomalaisen filminvalmistuksen historiassa." J-a N-nen kirjoitti myönteisen artikkelin myös Helsingin Sanomiin (12.1.1951): "[- -] voidaan sanoa Veikko Itkosen onnistuneen vaateliaassa tehtävässään kiitettävän hyvin. [- -] Se on rikassisältöinen, väkevä dokumentaarielokuva, jonka historiallinen todistusarvo on kumoamattomassa rehellisyydessään ajatuksia herättävä [- -]. Elävää historiaa, jonka läheisyys sytyttää, järkyttää ja kiehtoo. Sitä on tämä elokuva."
"Filmen är mycket väl hopklippt och fängslar från början till slut", arvioi myös G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 12.1.1951). [— -] "De första inhemska journalfilmerna daterar sig från ett så tidigt datum som 1906 och redan 1915 kunde vi göra goda journalbilder, det var både kuriöst och gripande att få vara med om det ryska kejsar besöket i vår huvudstad detta år. Annars märkte man hur journalfilmmaterialet blev allt bättre vad åren led. Också av det äldre materialet hade Veikko Itkonen fått med uttrycksfulla metrar och de två senaste årtiondena blev självfallet obehagligt dramatiska."
- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950 oli vuosien 1930-1968 kotimaisista kokoillan dokumenttielokuvista ainoa, joka joutui verolliseksi. Alku oli kuvattu Helsingin Sanomien kirjapainossa, loppu lehden toimituksessa, latomossa ja painokoneiden äärellä. Alkutekstien mukaan elokuva olikin valmistettu Päivälehti - Helsingin Sanomain 60-vuotisjuhlan johdosta. Elokuvatarkastamossa todettiin, että selostustekstissä Helsingin Sanomat mainitaan viidesti, minkä lisäksi lehden nimi näkyi uutiskatkelmissa yhteensä 60 kertaa - kaikki lehtiuutiset oli kuvattu Helsingin Sanomien sivuilta. Tuottaja valitti tarkastamon päätöksestä aina Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, mutta turhaan.
Myös elokuvan sisältö kohtasi vaikeuksia tarkastamossa, joka määräsi poistettavaksi kaikkiaan kahdeksan kohtaa, yhteensä sata metriä. Elokuvalautakunta palautti leikkauskohdista kaksi, suruliputuksen talvisodan päättymispäivänä sekä Sortavalan, Käkisalmen ja Viipurin valtaukset jatkosodan alussa. Poistettaviksi jäivät edelleenkin mm. Helsingin Sanomien talvisodan aikaiset otsakkeet "Venäjän hyökkäys Suomeen" sekä "Suomalaiset saaneet paljon sotavankeja".
Kotimaan arkistojen lisäksi Veikko Itkonen kiersi Ranskan, Englannin, Saksan ja Ruotsin elokuva-arkistoissa etsien aineistoa. Mukana on myös materiaalia Yhdysvalloista. Vanhempi suomalainen aineisto koostuu lähinnä Atelier Apollon ja Oscar Lindelöfin materiaalista, 1920-luvun jälkipuoliskon sekä 1930- ja 1940-lukujen osalta taas Suomi-Filmin ja puolustusvoimain uutiskuvista. Vanhimman aineiston ajoituksessa on virheitä - mm. näytelmäelokuva Sylvi (1913) väitetään kuvatuksi vuonna 1910, ja vuoden 1940 olympiakisat myönnettiin Suomelle 1938, ei 1937.
Veikko Itkonen (1918-1990) oli aloittanut uransa radioreportterina 1938. Jatkosodan aikana hän toimi TK-kirjeenvaihtajana sekä uutiskatsausten selostajana ja esiintyi myös näyttelijänä kolmen elokuvan (Nuoria ihmisiä, Synnitön lankeemus, Ballaadi) sivutehtävissä 1943-44. Vuonna 1945 Itkonen tuotti edellisenä vuonna ostamansa Filmi-Kuva Oy:n nimissä näytelmäelokuvat Tähtireportterit tulevat ja Kohtalo johtaa meitä, esiintyen itse ensiksi mainitun elokuvan miespääosassa. Jälleen Uutta -uutiskatsausten tuotannon Itkonen aloitti kesällä 1947 Filmi-Kuva Oy:n puitteissa. Tammikuun alussa 1951 valmistui Jälleen Uutta -katsaus 70. Tästä eteenpäin Itkonen valmisti uutiskatsauksensa Tuotanto Veikko Itkosen nimissä. Näin syntyi nykypäivä oli ensimmäinen Tuotanto Veikko Itkosen elokuva. Filmi-Kuva Oy:n Itkonen otti uudelleen käyttöön vasta vuoden 1961 lopussa.
1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Veikko Itkonen suunnitteli dokumentistaan uutta ajan tasalle saatettua versiota. Hanke kuitenkin raukesi, kun Itkonen myi vuonna 1963 koko tuotantonsa Yleisradiolle ja muutti ulkomaille asumaan.
Elokuvan alkutekstit eivät sisällä ruotsinkielistä nimeä - se on saatu Hufvudstadsbladetin elokuvakartasta.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan selostustekstilistaa tai käsikirjoitusta.
Dokumenttielokuvaksi Näin syntyi nykypäivän yleisömenestys oli kohtalainen.
- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Musiikkitiedot perustuvat Teoston merkintöihin. Musiikin on suunnitellut George de Godzinsky ja sen esittävät erilaiset orkesterikokoonpanot tai piano (off).
1. Les Préludes / Preludit
Säv. Franz Liszt, 5' 28".
2. Till Eulenspiegels lustige Streiche / Till Eulenspiegel
Säv. Richard Strauss, 2' 10".
3. Valurile Dunării / Tonavan aallot
Säv. losif Ivanovici, 1' 29".
4. Tipperary
Säv. Harry Williams, 0' 39".
5. Sobre los olas / Yli aaltojen
Säv. Juventino Rosas, 0' 52".
6. Kaarle-kuninkaan metsästys
Säv. Fredrik Pacius, 0' 52".
7. Bayerischer Ländler
Säv. Johann Strauss vanh., 0' 39".
8. Rosen aus dem Orient / Itämaan ruusuja
Säv. Iosif Ivanovici, 1' 09" .
9. Egmont-alkusoitto
Säv. Ludwig van Beethoven, 2' 23".
10. Pjataja sinfonia e-minor / Sinfonia nro 5 e-molli, opus 64
Säv. Pjotr Tšaikovski, 1' 18".
11. Toržestvennaja uvertjura 1812 / Juhla-alkusoitto 1812
Säv. Pjotr Tšaikovski, 1' 44".
12. Tuntien tanssi oopperasta La Gioconda
Säv. Amilcare Ponchielli, 1' 33".
13. American Patrol
Säv. Frank W. Measham, sov. Hugo Frey, 1' 03".
14. Vaasan marssi
Säv. Karl Collan, sov. Aleksei Apostol, 0' 35".
15. Porilaisten marssi
Säv. Christian Fredric Kress,
sov. 1) Artturi Rope, 1'42", 2) Robert Kajanus, 1' 20".
16. "Englische" Suite 3 / Englantilainen sarja nro 3
Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 22".
17. Amina
Säv. Paul Lincke, 0' 56".
18. Je cherche après Titine
Säv. trad., 0' 33".
19. Uusmaalaisten marssi
Säv. Henrik Borenius, sov. Artturi Rope
20. Häämarssi
Säv. Toivo Kuula, sov. Herman Sjöblom, 0' 39".
21. Air
Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 14".
22. Alkusoitto oopperaan Mignon
Säv. Ambroise Thomas, 1' 33".
23. L'Arlésienne / Arlesitar, osa Adagietto
Säv. Georges Bizet, 0' 30".
24. Elegi / Elegia
Säv. Hugo Alfvén, 1' 03".
25. In Treue fest
Säv. Carl Teike, 0' 30".
26. Praeludium d-Moll / Preludi d-molli
Säv. Johann Sebastian Bach, 0' 50".
27. Karjalan jääkärien marssi
Säv. trad., sov. Artturi Rope, 0' 52".
28. Dichter und Bauer / Runoilija ja talonpoika, alkusoitto
Säv. Franz von Suppé, 2' 51".
29. Finlandia
Säv. Jean Sibelius, 2' 04".
30. Die Fledermaus / Lepakko
Säv. Johann Strauss nuor., 1' 55".
31. Ball im Savoy / Tanssiva Savoy / Savoyn tanssiaiset
Säv. Paul Abraham, sov. Nico Dostal, 0' 20".
32. Sinfonia nro 2 D-duuri, opus 43
Säv. Jean Sibelius, 1' 46".
33. Ich muss wieder einmal in Grinzing sein / Taas kerran ma tahtoisin Grinzingiin
Säv. Ralph Benatzky, 0' 33".
34. I Heard You Singing
Säv. Eric Coates, 0' 28".
35. El Capitan
Säv. John Philip Sousa, 1' 09".
36. Alte Kameraden / Vanhat toverit
Säv. Carl Teike, 0' 48".
37. Tango
Säv. Robert Stolz, 0' 33".
38. Knightsbridge sarjasta London Every Day
Säv. Eric Coates, 0' 35".
39. La Muette de Portici / Porticin mykkä
Säv. Francois Auber, 1' 09".
40. Satu
Säv. Jean Sibelius, 3' 46".
41. Tzigane
Säv. Maurice Ravel, 0' 50".
42. Sarabande
Säv. Georg Friedrich Händel, 0' 26".
43. Ballet égyptien
Säv. Alexandre Luigini, 0' 20".
44. Unter dem Doppeladler / Kaksoiskotkan alla
Säv. Joseph Franz Wagner, 0' 28".
45. Orphée aux enfers / Orfeus manalassa
Säv. Jacques Offenbach, 1' 03".
46. Suomen laulu
Säv. Fredrik Pacius, 0' 15".
47. God Save the King
Säv. tuntematon, 0' 26".
48. Minuetto / Menuetti jousikvintetosta opus 13:5
Säv. Luigi Boccherini, 0' 54".
49. Erika / Kaarina
Säv. Herms Niel, sov. Erich Walden, 0' 28".
50. Jääkärimarssi
Säv. Jean Sibelius, 0' 41".
51. Treue Burschen
Säv. Herman Ludwig Blankenburg, 0' 50".
52. London Bridge
Säv. Eric Coates, 0' 39".
53. Graf Zeppelin
Säv. Carl Teike, 0' 41".
54. Polonaise As-majeur / Poloneesi As-duuri
Prelude c-mineur / Preludi c-molli
Étude a-mineur / Etydi a-molli
Prelude f-mineur / Preludi f-molli
Säv. Frédéric Chopin, yht. 2' 14".
55. Sinfonia nro 1 e-molli, opus 39
Säv. Jean Sibelius, 0' 22".
56. Karelia-sarja, opus 11
Säv. Jean Sibelius, 2' 25".
57. Oi kallis Suomenmaa
Säv. Heikki Klemetti, sov. Artturi Rope, 0' 52".
58. Der fliegende Holländer / Lentävä hollantilainen
Säv. Richard Wagner, 0' 41".
59. Komm süsser Tod
Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 12".
60. Die Ruinen von Athen / Ateenan rauniot
Säv. Ludwig van Beethoven, 0' 50".
61. Karjalaisten laulu
Säv. P.J. Hannikainen, 0' 20".
62. Die ganze Kompanie
Säv. Herms Niel, 0' 24".
63. Meidän poikamme
Säv. Artturi Rope, 1' 05".
64. Romans i moll
Säv. Charles Wildman, 0' 30".
65. Die Hebriden / Hebridit
Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy, 0' 52".
66. Äänisen fanfaari
Säv. Onni Palomäki, 0' 28".
67. Euryanthe
Säv. Carl Maria von Weber, 1' 05"
68. Sweet Sue
Säv. Hoagy Carmichael, 0' 39".
69. Guillaume Tell / Wilhelm Tell
Säv. Gioacchino Rossini, 0' 43".
70. Huldigungsmarsch
Säv. Ciacomo Meyerbeer, 0' 22".
71. Maamme
Säv. Fredrik Pacius, 0' 24".
72. Šeherazada / Schéhérazade
Säv. Nikolai Rimski-Korsakov, 0' 28".
73. Romans f-minor / Romanssi f-molli
Säv. Pjotr Tšaikovski, 0' 13".
74. Midsommarvaka / Juhannusyön valvojaiset
Säv. Hugo Alfvén, 0' 20".
75. Kesäillan idylli
Säv. Oskar Merikanto, sov. Goldman, 0' 20".
76. The Star-Spangled Banner / Tähtilippu
Säv. John Stafford Smith, 0' 35".
77. Parolan marssi
Säv. trad., sov. Artturi Rope, 0' 26".
78. Die Walküre / Valkyyria
Säv. Richard Wagner, 0' 48".
79. Scénes historiques / Historiallisia kuvia
Säv. Jean Sibelius, 0' 28".
- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
No comments:
Post a Comment