2K DCP with English subtitles from Wild Bunch viewed at Cinema Orion, Helsinki (Helsinki Festival / Lou Ye), 25 Aug 2015
(Programme change: as Spring Fever did not arrive on time, we switched screenings with Blind Massage).
Another ensemble piece from Lou Ye, but unlike Summer Palace not a story of epic historical resonance. Blind Massage is an insightful look (wordplay intentional) into the world of the blind. It brings to mind the interesting German Kulturfilm Vom Reiche der Sechs Punkte / Sokeiden maailmasta (1927) in its documentary aspect: how a boy is blinded in a traffic accident, how he attempts suicide, how he learns to orientate via hearing, how blind ones do sport, learn to walk and navigate, and most importantly learn to read and write the Braille (the six points / Sechs Punkte).
The credit titles are not written but read, and there is also confirmed how to pronounce the director's name: [low ye].
It is a saga of the establishment and the demise of a massage centre in Nanking. "The golden age of blind massage" is past, but the new centre is a success. It crumbles because of private troubles among the staff.
Massage itself is hardly seen at all, and the operation is of a strictly professional quality despite the intimate character of the service.
Lou Ye's customary interest in the carnal dimension of life is directed entirely in the private sphere. The blind masseurs are as lusty and earthy characters as all Lou Ye's people. Lou Ye is fascinated by the fact that blind ones cannot appreciate visual beauty.
Repression causes Xiao such anxiety that a fellow masseur introduces him to a sex parlour where he finds release and falls in love with a young female sex worker called Mann. Contrary to expectations, this love is real, and the couple leaves Nanking to live happily thereafter.
The beautiful masseuse has an accident and her wrist is broken incapacitating her. Everybody supports her but she leaves a farewell letter in Braille: "I cannot be a burden any more". This is a final straw, and the centre is discontinued. At the final banquet everybody is unhappy. As in Summer Palace we learn of everyone's stories afterwards. "They forgot about the past".
Like Summer Palace, Blind Massage is a film worth seeing again to fully appreciate the richness of the ensemble.
Visually, the film at times emulates the vision of a person about to go blind: blurred vision, opacity, softness.
The visual quality of the DCP is adequate to the concept of the cinematography.
OUR PROGRAMME NOTE BY JARI SEDERGREN BEYOND THE JUMP BREAK:
OUR PROGRAMME NOTE BY JARI SEDERGREN BEYOND THE JUMP BREAK:
Elokuvan historiassa näkövammaiset eivät ole olleet harvinaisia roolihahmoja. Sokeutumisella, sokeutumisen uhalla ja siitä toipumisella – usein ihmeparannuksen kautta – on ollut selkeä rooli tunteiden tuottamisen tasolla. Kiinalainen elokuvaohjaaja Ye Lou on ennenkin etsinyt kiinnostuksen kohteensa valtavirran ulkopuolelta, eikä Feiyu Bin romaaniin ”Tui na” perustuva samanniminen elokuva viime vuodelta tee poikkeusta. Vaikka Kiinan filmiviranomaiset eivät tällä kertaa levitykseen puuttuneet, kyse ei ole edelleenkään kiinalaisen elokuvan valtavirrasta.
Elokuvan keskiössä on näkövammaisten mies- ja naishierojien työpaikka miljoonakaupunki Nankingissä. Ohjaaja Ye Lou tarkkailee maailmaansa riittävältä etäisyydeltä välttääkseen vanhoihin elokuvaan liitetyn sääliä hakevan sentimentaalisuuden, omalla tavallaan hän demystifioi näkövammaisuuden ja keskittyy ihmisten rakkauden, turvallisuuden sekä vakauden kaipuuseen: näkövammaiset ja sokeat ihmiset saavat puhua itse omasta puolestaan mieluummin kuin että heidän tarinaansa kerrottaisiin tai heidän elämäänsä peräti tirkisteltäisiin. Uutuutta on sekin, että kiinalainen traditio on pitkään kannatellut varsin patronoivaa asennetta vammaisuuteen, puhumattakaan siitä, että esiteltävään kuvioon olisi voitu liittää seksuaalisuut-ta. Ye Lou avaa näin uuden lehden kiinalaiseen elokuvaan.
Sha Zongqi -hierontakeskus Nankingissa on arvostettu ja hyvin johdettu työpaikka, jossa hierojia kutsutaan tohtoreiksi ja heidän ammattitaitoaan kunnioitetaan. Kahden itsekin sokean omistajan persoonallisuudet ovat kovin erilaisia, toinen esiintyy avoimesti ja toinen enimmäkseen vaikenee. Tiukka yhteisöllinen asetelma säröilee, kun paikalle saapuu pörssiromahduksessa omaisuuden menettänyt tri Wang (Xiaodong Guo) mukanaan nuori tyttöystävä Kong (Lei Zhang) – tässä amatöörinäyttelijä tekee vahvan ja rohkean roolin. Hierojiin kuuluu myös komea nuori mies Ma Xiao (Xuan Huang), joka hormoniensa hyrrätessä lähestyy Kongia, vaikka pistäytyykin kaverinsa houkuttamana myös Nankingin punaisten lyhtyjen alueella, jossa saa lohtua toiselta tunnepakolaiselta, seksityöläinen Mannilta (Lu Wang). Omistaja Zongqi puolestaan on obsessiivisesti rakastunut kauniiseen Hong Duhun (Ting Mei), mutta tämä ei ole kiinnostunut – syyksi riittää, että hänen mielestään sokealla ei voi olla käsitystä siitä, mitä fyysinen kauneus on.
Blind massage on näyttelijöiden tai heidän muodostaman ensamblen elokuva. Ohjaaja Lou käyttää hyväkseen dokumentaaria muistuttavaa tarkkailevaa tyyliä, joka ei liioittele päähenkilöiden tunnemaailmaa. Ristiriitaisuus ”normaalimaailman” kanssa tulee silti selväksi viimeistään silloin, kun liikkeen omistaja Fuming käy sokkotreffeillä tai Wang kokee nöyryytyksiä velkojiensa käsittelyssä.
Näkövammaisuuden teema ulottuu myös elokuvan taiteellis-esteettiseen kuvaukseen. Tyylitellyn sateisen ja rupisen Nanjingin lisäksi epäselvät näkymät, ”blurratut” kuvat, vääristyneet lähikuvat, kallistelevat ja horjahtelevat kameraliikkeet sekä tasapainottomat kuvakulmat assosioivat näön ongelmiin. Elokuvan musiikki on ambientia, minimalistista elegista melodiaa, jota täydennetään kiinalaisella huilumusiikilla lop-pua kohden.
Kiinalais-ranskalaisena yhteistyönä syntynyt elokuva sai Kultaisen karhun Berliinin 64. elokuvafestivaaleilla 2014.
– Jari Sedergren 15.8.2015
No comments:
Post a Comment