Appunti per un'Orestiade africana / Notes for an African Oresteia (2005 restoration by Cineteca di Bologna)

Appunti per un'Orestiade africana. Pier Paolo Pasolini directs Aeschylus's Oresteia as a jazz performance with Archie Savage as Orestes and Yvonne Murray as Athene. Donald F. Moye at drums, Marcello Melio at the bass, and Gato Barbieri at the saxophone. Photo: my screenshot from YouTube.

Notes Towards an African Orestes.
   IT 1970. PC: IDI Cinematografica. P: Gian Vittorio Baldi.
   D: Pier Paolo Pasolini. SC: Pier Paolo Pasolini. Narrator: Pier Paolo Pasolini. Cin: (16 mm, b&w): Pasolini, Giorgio Pelloni, Mario Bagnato, Emore Galeassi. In collaboration with African students at the University of Rome. S: Federico Savina.
    M: Gato Barbieri. Perf: Gato Barbieri (sax), Donald F. Moye (dr), Marcello Melio (bass), Yvonne Murray and Archie Savage (voc).
    Loc: Tanganyika (Kigoma, Lake Victoria, Kasalu), Uganda (Kampala), Tanzania (Dar es Salaam).
    Festival premiere of the unfinished version: Cannes Midem 1970, festival premiere of the finished version Venice 1973, premiere 1975– 2006 m / 73 min
    Restored by Cineteca di Bologna (2005), 35 mm blow-up of the 16 mm originals.
    35 mm print from Cinecittà Luce with English subtitles of the Bologna restoration. Courtesy Istituto Italiano di Cultura.
    Screened at Kino Regina, Helsinki (Pier Paolo Pasolini), 3 April 2019

Revisited one of Pier Paolo Pasolinis essays on interrupted film projects.

Pasolini travels in Africa casting for Oresteia.

He discusses his project with African students in Rome.

He decides that it's best to produce a singing version of Oresteia to jazz. Gato Barbieri's jazz trio plays inspiredly to a performance sung by Archie Savage as Orestes and Yvonne Murray as Athene.

During the movie Pasolini himself recites eloquently from an Italian translation of Aeschylus's tragedy. To Pasolini, it is about the birth of democracy.

In these films of Pasolini it's the journey, not the destination that counts.

Gato Barbieri had been discovered for the cinema by Bernardo Bertolucci in Prima della rivoluzione. His performance in this movie is fantastic.

Typically for Pasolini, there is an element of counter-programming on the soundtrack. The Red Army Choir sings a gentle and elegic interpretation of the "Warszawianka", the Polish revolutionary song composed by Józef Pławiński and with lyrics by Wacław Święcicki (1879, published 1883)

BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BASED ON ASSOCIAZIONE FONDO PIER PAOLO PASOLINI:
BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BASED ON ASSOCIAZIONE FONDO PIER PAOLO PASOLINI:

Appunti per un'Orestiade africana koostuu sarjasta muistiinpanoja suunniteltuun elokuvaan edeltäjiensä Sopraluoghi in Palestina ja Appunti per un film sull'India tavoin. Elokuvaa Orestiade Africana ei koskaan tehty. Pääteemoina ovat suunniteltu elokuva, Aiskhyloksen näytelmät ja Afrikka, mutta ensin mainittu väistyy nopeasti kahden Pasolinin lempiaiheen – Oresteian ja Afrikan – tieltä. Pasolini keskustelee Roomassa afrikkalaisten opiskelijoiden kanssa kuvatusta aineistosta ja erilaisista hypoteeseista: mahdollisesta musikaaliversiosta, kasvojen etsinnästä Oresteelle ja Agamemnonille sekä afrikkalaisista tytöistä.
    Pasolini löysi Afrikan 1960-luvun alussa. löytö herätti hänessä pakkomielteisen tajun länsimaiden "mahdottomuudesta" ja kolmannesta maailmasta paikkana, jonka talonpoikainen puhtaus oli säilynyt ja joka oli vallankumouksellinen "sinänsä". Afrikka ja häikäisevä Itä olivat läsnä tässä mielessä jo Matteuksen evankeliumissa ja Oidipuksessa, upeassa käsikirjoituksessa Il padre selvaggio ("Julma isä") sekä Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.
    Elokuvan keskus on siis Afrikka, Afrikka Pasolinin näkemänä ja tuntemana – Oresteia ja suunniteltu elokuva ovat vain välikappaleita sen käsittelemiseksi. Tämä käy selväksi alusta pitäen, nähdessämme Pasolinin kasvot heijastuneina ikkunaan ("tässä olen – heijastuksena lasissa..") ja hänen äänensä kommentoidessa kuvia ja vaietessa äkkiä tyrmistyneenä ennen kuvauksia ja hänen väitellessään opiskelijoiden kanssa, jotka vahvistavat hänelle, joskin jossakin määrin sekavasti, asiat, jonka hän jo tietää: antiikin myyttiä ei voi soveltaa Afrikkaan, ja maanosa on syvän muutoksen tilassa. Näin elokuvan temaattisena ytimenä on koskettava tarina Erinyeksen muuttumisesta Eumenideeksi. Kaksi peruskuvaa nousee esiin: naarasleijona savannilla ja Tansanian yliopisto, joka on rakennettu Stanleyn ja Livingstonen kohtauspaikalle.

– Associazione "Fondo Pier Paolo Pasolinin" esittelyaineistosta AA 1995